Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75821

Hankkeen nimi: Järvi-Suomen Biokaasu

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Etelä-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0215848-5

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 0400261094

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://etela-savo.proagria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HÄKKINEN PEKKA TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelu- ja kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.hakkinen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400381432

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta
Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa-hankkeessa (myöhemmin YSKE, hankeaika 2016-2018) tunnistettiin ja muodostettiin kuusi, pääasiassa viljelijöistä muodostunutta ryhmää, joilla on kiinnostusta tuottaa biokaasua liikennekäyttöön yhteisissä tuotantolaitoksissa Etelä-Savossa. Lisäksi ryhmien välillä virisi kiinnostus ja tunnistettiin tarve muodostaa ryhmistä synerginen kokonaisuus vahvistamaan tuotantovarmuutta ja teknistä osaamista sekä markkinan kasvattamista, yhdessä suuremman energiayhtiön kanssa. YSKEn toimintatapa ja tulokset ovat ainutlaatuisia ja jopa enemmän kuin oli suunniteltu. Eteneminen investointien toteutumiseen vaatii kuitenkin enemmän aikaa, erilaisen rahoitusinstrumentin sekä merkittävää panostusta toimivien yhteistyömallien hahmottamiseen ja
markkinoiden aktivoimiseen.

Tavoite
Hankkeen tavoitteena on jatkaa hyvin virinnyttä kehittämistyötä yrittäjien kanssa. Tavoitteena on tuottaa yhteistyömalli hajautetusti tuotetun liikennebiokaasun jakelulle ja poistaa tunnistettuja esteitä liikennebiometaanin tuotannolta ja jakelulta, sekä saattaa muodostuneet yritysryhmät investoinnin kynnykselle. Lisäksi tavoitteena on kehittää maakunnallista energiantuotantoa ja edesauttaa fossiilivapaan liikenteen kehittymistä.

Hankkeessa on neljä sisällöllisesti erilaista työpakettia.
Työpaketissa 1 suunnitellaan ja hahmotetaan yhteistyömalli, joka soveltuu eri kokoisten ja rooliltaan erilaisten toimijoiden yhteiseksi ja kaikille oikeudenmukaiseksi toimintamalliksi. Toimintamallista osakkaista pyritään muodostamaan toimijoiden ja asiakkaiden parissa tunnistettu toimijaryhmä. Toimintamallissa määritellään myös ansainta-, kulu- ja toimintavastuut ja viestinnässä hyödynnetään alueellisuutta ja tarinallistamista.


Työpaketissa 2 pyritään löytämään käyttäjiä suunnitellulle kaasun tuotannolle erityisesti julkisella sektorilla. Toiminnassa hyödynnetään onnistumisia ja hyviä käytänteitä muualla. Tuetaan alueen energianeuvontaa, mikäli biokaasun käyttöä tukevia kampanjoita järjestetään.
.
Työpaketissa 3 vahvistetaan yritysryhmien valmiuksia edetä kohti investointeja, hyödynnetään yhteistyömalleja ja vahvistetaan osaamista tarpeellisilta osin myös ostopalveluna. Lisäksi suunnitellaan tuotantoa kestäville tuotantopanoksille ja tarkennetaan lannoitetuotteiden markkinaa.

Työpaketissa 4 selvitetään erilaisille tuotantovolyymeille ja kuljetustarpeille soveltuvia logistiikkaketjuja alan toimijoilta ja sovelletaan saatua tietoa sekä tunnistetaan edelleen ilmeneviä kehitystarpeita. Lisäksi selvitetään mahdollisia jakelupaikkoja, niiden asiakasvirtoja ja huomioitavia sekä rajoittavia varomääräyksiä.

Vastuut
Hankkeen päätoetttajana on ProAgria Etelä-Savo ja yhteishankkeen toisena osapuolena on ProAgria Keskusten Liitto. Hanketoteuttajat operoi sekä toimintamallin rakentamisessa ja hankkii osaamista tarvittaessa ostopalveluna että yritysryhmien valmentamisessa ja logistiikkavaihtoehtojen selvittämisessä, mihin on budjetoitu myös ostopalveluja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat liikennebiometaanin tuottajat, liikennebiometaanin kuljetusyrittäjät,
liikenneasemayrittäjät, sekä kierrätysravinteiden käyttäjät ja tuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Liikennebiometaanon potentialiset nykyiset ja tulevat potentiaaliset käyttäjät: kunnat, yritykset ja kuluttajat. Hankkeella edistetään liikennebiometaanin jakeluasemaverkoston laajenemista, sekä maatalouden hiilensidontaa ja kiertotaloutta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 114 202

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 121

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 146 569

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 496

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Rantasalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Puumala, Enonkoski, Mikkeli, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole nähty tarpeelliseksi tämän tyyppisessä hankkeessa
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naiset ja miehet voivat osallistua tasapuolisesti hankkeen toimintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 4
Hyödynnetään uusiutuvia tuotantopanoksia ja sivuvirtoja energian tuotannossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Tavoitteena saada biokaasulaitosinvestointien kautta uusiutuvaa ja vähäpäästöistä käyttöenergiaa liikenteeseen, johon kohdistuu suurimmat päästövähennystavoitteet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Kaasun tuotantoon käytetetään osaltaaan nurmia, jotka monipuolistavat viljelykiertoa ja parantavat viljelymaan hiilitasetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 6
Nurmien maanparannusvaikutus ja biomassan korjaaminen kesantopelloilta vähentävät ravinteiden huuhtoutumista ja sitovat hiiltä tehokkaasti ilmasta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Kaasun tuotannossa hyödynnetään sivuvirtoja ja jätteitä ja tuotetaan uusiutuvia tuotantopanoksia viljelyyn
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Biokaasun tuotannossa hyödynnetään uusiutuvia biomassoja ja korvataan fossiilisperäisiä tuotantopanoksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Tavoite saada paikallisia biokaasuyksiköitä ja työllistää myös sidosryhmiä ja kotiuttaa energia- ja lannoitetuloja maakuntaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Vahvistetaan kuntien ja yritysten ympäristövastuuta
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Edistetään liikennebiokaasun saatavuutta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Etelä-Savon alueelle syntyvä yritystoiminta luo hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 3 3
Nurmien hyödyntäminen pitää pellot hoidettuna ja avoimena.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Järvi-Suomen biokaasu -hankkeessa luotsattiin maatalousyrittäjistä koostuvia yrittäjäryhmiä biokaasulaitos- ja liikenne-biokaasuinvestointipäätöksen kynnykselle. Lisäksi hankkeen erityistavoite oli uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen.

Hankkeessa kuvattiin olemassa olevia biokaasun tuotantokonsepteja ja hahmotettiin kolmen yrittäjäryhmän erilaisien biokaasulaitosinvestointien mahdollisia liiketoimintamalleja. Biokaasun markkinapotentiaalia selvitettiin erityisesti julkisella sektorilla, samoin julkisen sektorin kiinnostusta ja valmiuksia sitoutua liikennebiokaasuinvestointeihin. Selvitettiin, millä tavalla laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista vaikuttaa julkisen sektorin kuljetuspalveluiden hankintaan ja liikennebiokaasumarkkinan kehittymiseen Etelä-Savossa. Vahvistettiin yritysryhmien valmiuksia tehdä investointipäätöksiä biokaasun tuotannon ja jalostamisen suhteen, ja kehitettiin laskentaa biokaasulaitoksen energia- ja ravinnetuotteiden tuotantopotentiaalin selvittämiseksi, mukaan lukien uusiutuvan energian kestävyysvaatimusten toteutumisen laskenta. Laskentaa biokaasulaitosinvestoinneista tehtiin ostopalvelun ja hanketyön yhdistelmänä. Tuotanto- ja jakelupaikkojen sijaintien suunnittelua tehtiin myös yhteistyössä eri hankkeiden kanssa.

Järvi-Suomen biokaasu -hankkeen käynnistyessä Marinin hallitusohjelman mukaisesti käynnistetty biokaasuohjelma ja sen toimenpanosuunnitelma olivat työstövaiheessa. Hankkeessa seurattiin ja viestittiin toimialalla ja rahoitukseen, sekä ilmastopolitiikkaan tapahtuvasta kehityksestä. Monet seikat olivat kuitenkin vielä hankkeen päättyessäkin avoimia. Liiketoimintaedellytykset ovat vahvasti sidoksissa investointeihin saatavilla oleviin tukiin, verotukseen, tuotantoon ja tuotteeseen liittyviin vaatimuksiin, autokannan kehitykseen ja kehitysnäkymiin, liikenteen ja maatalouden ilmasto-ohjelmien suunnitel-miin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeen pääkohderyhmänä oli maatalousyrittäjät, joten myös maatalouden kannattavuusnäkymät ja -tilanne vaikuttavat investointivalmiuteen ja -halukkuuteen. Maatalouden vuonna 2021 realisoi-tunut kustannuskriisi, samanaikainen katovuosi ja tuotantopanosten kallistuminen lisäsivät epävarmuutta ja heikensivät investointivalmiutta. Edellä mainituista seikoista johtuen hankkeen tavoitteet positiivisesta investointipäätöksistä eivät toteutuneet.