Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75825

Hankkeen nimi: Hemiselluloosan tehokas hyödyntäminen biojalostuksessa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294480000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Lennart Ahola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistonlehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.ahola(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294482338

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa on tavoitteena tehostaa puun hyötykäyttöä biojalostuksessa. Nykyisin biojalostuksessa käytetään tehokkaasti hyödyksi usein vain puun selluloosajae ja lisäksi selluvalmistuksessa mäntyöljy ja tärpätti. Tällöin merkittävä osa puusta menee joko hukkaan tai hyödynnetään matala-arvoisesti esimerkiksi polttamalla. Tässä hankkeessa tutkitaan selluloosapohjaisia päätuotteita valmistavia biojalostamoita ja pyritään parantamaan niissä syntyvien hemiselluloosasivuvirtojen hyödynnettävyyttä. Hemiselluloosapohjaisille kemikaaleille on paljon mahdollisia sovelluskohteita erilaisissa teknokemian tuotteissa, kuten maaleissa ja pesuaineissa, joten hyödyntämispotentiaali on korkea. Hankkeessa selvitetään biojalostuksessa syntyvien hemiselluloosavirtojen koostumusta ja niiden soveltuvuutta käyttöön joko suoraan tai muokattuina. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen miten hemiselluloosan poistaminen vaikuttaa selluloosapohjaisen päätuotteen laatuun. Hankkeessa saatavien tuloksien perusteella biojalostuksessa käytetystä puuraaka-aineesta aiempaa suurempi osuus tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Tämä on keskeisessä asemassa biojalostamojen kannattavuutta arvioitaessa etenkin tulevaisuudessa biomassan käytön lisääntyessä. Myös riittävien hiilinielujen säilyttämisen kannalta on tärkeää, että kaadettu puubiomassa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat tutkimusyhteisöt sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa toimivat Itä- ja Pohjois-Suomessa toimivat puuta hyödyntävät tai puun komponenttien hyödyntämistä suunnittelevat biotalouden ja metsäteollisuuden yritykset sekä prosessilaitteita ja –laitoksia valmistavat ja suunnittelevat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat biomassojen tuottajat ja siihen liittyvä logistiikka. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös lopputuotteiden käyttäjät, kuten teknokemian tuotteiden valmistajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 555

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 289 348

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 419 082

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 381 594

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo

Seutukunnat: Oulun, Savonlinnan

Kunnat: Oulu, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Metsäteollisuuden koko henkilöstöstä 20 % on naisia ja 80 % miehiä; toimihenkilöistä on naisia 38 % ja 62 %. (Metsäteollisuus ry, EK:n palkkatilastot) Kemianteollisuudessa koko henkilöstöstä 35 % on naisia ja 65 % miehiä; toimihenkilöistä on naisia 48 % ja miehiä 52 % (Kemianteollisuus ry, EK:n palkkatilastot 2016) Teollisuus (sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.) työllisistä 25 % on naisia ja 75 % miehiä. (Tilastokeskus) Kaikista prosessityötekijöistä on 25 % naisia ja 75 % miehiä. (Tilastokeskus) Hankkeen toiminta keskittyy sekä metsäteollisuuden, että kemianteollisuuden sektoreille, joista metsäteollisuus on koko henkilöstön sukupuolijakaumaltaan miesvaltaista, mutta tarkasteltaessa toimihenkilöitä sukupuolijakaumaltaan suhteellisen neutraali. Kemianteollisuus on näistä toimialoista sukupuolijakaumaltaan neutraalimpi ja etenkin toimihenkilöiden sukupuolijakauma on hyvinkin tasainen. Hankkeessa on erityisesti tavoitteena hyödyntää biomassavirtoja (tekno)kemian tuotteiksi, joka lisäisi etenkin kemianteollisuuden työpaikkoja alueella. Uuden tuotannon suunnittelu ja tuotekehitys vaativat merkittävästi toimihenkilöpanostusta. Voidaan siis todeta, että hankeen työllisyysvaikutukset ovat sukupuolinäkökulmasta suhteellisen neutraaleja. Sukupuolten tasa-arvovaikutusten arviointiin käytettiin Lapin letka -hankkeessa kehitettyä suvauskonetta < https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/?eud=1-57cf4bb8&info > (Tulos liitteenä). Sen perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Valmistelun aikana ei tunnistettu kohteita, joiden kautta tällä hankkeella olisi erityisvaikutuksia kumpaankaan sukupuoleen. Hankkeen valmisteluun on osallistunut kummankin sukupuolen edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kuten mm. tutkijoiden rekrytoinnissa, ohjausryhmän kokooonpanossa ja hankkeen johtamisessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Toteuttajien tutkimushenkilöstö koostuu miehistä ja naisista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Hankkeessa kehitetään puun höytykäytön materiaalitehokkuutta, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Hankkeessa pyritään tehostamaan puubiomassan käyttöä. Kaadettavan puun tehokas käyttö vaikuttaa kaadettavan puun tarpeeseen ja näin hiilinielujen säilymiseen. Lisäksi hankkeessa kehitettävillä materiaaleilla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole varsinaista vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, mutta hankkeella edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Hankkeessa kehitettävät menetelmät vähentävät biojalostamoilla syntyvien jätevesivirtojen orgaanista kuormaa. Joidenkin sokerivirtojen hyödyntäminen materiaalina polton sijaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole rajapintaa Natura2000-ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Hankeen keskeinen tavoite on raaka-aineena käytettävän puubiomassan tehokas käyttö. Materiaalitehokkuuden kasvu parantaa biojalostamojen taloudellista kannattavuutta. Materiaalin tehokas hyödyntäminen vähentää myös syntyvää jätemäärää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Yksi tarkasteltavista selluloosaa hyödyntävistä prosesseista on selluloosapohjaisen etanolin valmistus, jonka hemiselluloosasokerivirtojen hyödyntämisen mahdollistaa biopolttoaineiden edullisemman tuotannon integroiduissa biojalostamoissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Aiempaa tehokkaampi raaka-aineen hyötykäyttö parantaa alueella toimivien biojalostamojen kannattavuutta ja myös luo mahdollisuuksia uuden toiminnan aloittamiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja edistetään biotalousalalla toimivien yritysten vuoropuhelua. Nämä seikat edesauttavat uusien prosessikonseptien suunnittelua ja kehitystä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa pyritään parantamaan puubiomassan jalostuksen kannattavuutta ja näin lisäämään alan yritystoimintaa, joka puolestaan luo lisää tarvetta alalla toimiville logistiikkayrityksille. Toisaalta hanke lisää edellytyksiä uusiutuvien biopolttoaineiden tuottamiselle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hankkeessa kehitettävät ratkaisut parantavat yritysten kilpailukykyä, joka edistää työllisyyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei oleteta olevan erityisiä yhteiskunnalliseen tai kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen liittyviä vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei oleteta olevan erityisiä kulttuuriympäristöön liittyviä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hanke perustuu kestäviin, ympäristön kuormitusta minimoiviin tekniikoihin. Hankeen toteutuksen aikana kehitetään osallistuvien tutkimusorganisaatioiden biotalousalan tietotaitoa, joka syventää edelleen ympäristöosaamista ja mahdollistaa ajankohtaisen tutkimustiedon jakamisen alueen insinööri- ja diplomi-insinööriopiskelijoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin puun aiempaa monipuolisempaa hyötykäyttöä. Hankkeen keskiössä oli hemiselluloosa jakeen erottaminen hyödynnettävissä olevassa muodossa ennen selluloosajakeen hyödyntämistä kuitutuotteena. Löydettiin olosuhteet, joissa saadaan osa hemiselluloosasta uutettua ilman selluloosajakeen kuituominaisuuksien merkittävää huononemista. Uutteen sisältämien polymeeristen sokerijakeiden kannattava hyödyntäminen sellaisenaan osoittautui haastavaksi. Uutteen sisältämien komponenttien jatkojalostaminen entsymaattisesti sekä niiden käyttäminen furfuraalin valmistuksen raaka-aineena havaittiin sen sijaan mahdolliseksi. Uutteen sokerijakeiden pitoisuudella havaittiin olevan merkittävä vaikutus teknis-taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen. Tehtyjen prosessimallinnusten perusteella uutossa helposti saavutettavilla pitoisuuksillakin prosessikonseptien energiankulutus on kohtuullinen nykyaikaisia termisiä operaatioita ja lämpöintegrointia hyödynnettäessä.