|
|
|
Hankekoodi: A75832
Hankkeen nimi: Arktinen nokkonen, rikasta rahaksi (ARKNOKK)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Ounasjoentie 6
Puhelinnumero: 0295326000
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Françoise Martz
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Luke Rovaniemi
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: francoise.martz(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295324419
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nokkonen (Urtica dioica L.) on ominaisuuksiltaan tunnettu ja monikäyttöinen kasvi, jonka kaupallista potentiaalia ei ole juurikaan hyödynnetty. ARKNOKK-hankkeen tavoitteena on nokkosen viljelyn lisääminen ja arvoketjun kehittäminen Lapissa. Hankkeessa kehitetään perinteistä ja luonnonmukaista viljelyä jo olemassa olevien nokkostuotteiden raaka-aineeksi ja uusien tuotteiden kehittämistä varten. Hankkeessa testataan myös ainutlaatuisesti nokkosen hyödyntämistä porojen talviruokinnassa. Tavallisen poltinkarvaisen isonokkosen (Urtica dioica) lisäksi ARKNOKK-hankkeessa kartoitetaan harvinaisemman, poltinkarvattoman pohjoisen alalajin, pohjannokkosen (Urtica dioica ssp. sondenii) hyödyntämismahdollisuuksia. Hanke toteutetaan yhteistyössä useiden nokkosta hyödyntävien yritysten kanssa.
Nokkonen on yksi monipuolisimmista luonnonkasveistamme. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, rautaa ja monia muita vitamiineja ja hivenaineita. Sitä voidaan hyödyntää lisäravinteissa, elintarvikkeissa, eläinten rehuseoksissa, lääkinnällisissä tuotteissa, kosmetiikassa, tekstiileissä, kasvinsuojeluaineissa ja biokomposiiteissa. Nokkosen monipuolisten käyttömahdollisuuksien takia kiinnostus lajiin lisääntyy nopeasti. Nokkosen viljely onkin käynnistymässä teollisessa mittakaavassa muualla Euroopassa. Lapissa tuotetun nokkosen ravintorikkaus ja pohjoisten kasvuympäristöjen puhtaus ovat jo todennettuja kilpailu- ja lisäarvotekijöitä, jotka voivat tukea lappilaisen nokkostuotteen kysyntää ja markkinoita muualla Euroopassa. Lisäksi arktisten kasvuolosuhteiden voi olettaa lisäävän nokkosen antioksidanttipitoisuutta, kuten on todettu monien muiden raaka-ainekasvien kohdalla. Vaikka nokkosen kysyntä on ollut tasaisessa kasvussa, nokkosraaka-aineen saatavuus on hankaloittanut useiden yritysten tuotekehitystä ja pääsyä markkinoille. Nokkosen viljelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa raaka-aineen laatuominaisuuksiin ja varmistaa sen saatavuus.
Hankkeen kohdennetut tavoitteet ovat:
- Taata raaka-aineen säännöllinen saatavuus nokkosta hyödyntäville yrityksille
- Etsiä keinoja sadon laadun ja määrän optimointiin perinteisessä sekä luonnonmukaisessa tuotannossa
- Edistää nokkosen hyödyntämistä yritysten raaka-aineena
- Aktivoida arvoketjun kaikilla tasoilla toimivien yritysten välille yhteistyöverkosto, joka tukee vuorovaikutusta raaka-aineen tuottajasta lopputuotteen valmistajaan
- Kehittää alueellista erikoistumista kasvintuotannossa ja yritysten toiminnassa, ja edistää Lapin alueellisen kilpailukyvyn kehitystä.
Toimenpiteinä ovat:
- Kerätä yleistä tietoa nokkosen nykymarkkinoista Suomessa ja Euroopassa.
- Arvioida maantieteellisen alkuperän vaikutukset laatuun ja satoon
- Kehittää optimaalinen ja kustannustehokas viljelytekniikka pohjoisiin kasvuolosuhteisiin
- Todentaa nokkospohjaisten rehulisien käytettävyys ja hyödyt porojen talviruokinnassa
- Välittää tietoa nokkosen viljelystä sekä sen monipuolisista käyttömahdollisuuksista viestinnän keinoin.
Hankkeen tuloksena on:
- Menetelmät, joilla tuetaan monipuolista, luonnonmukaista ja ekologisesti kestävää uutta kasvintuotantoa Lapissa
- Uudenlainen liiketoiminta viljelijöille
- Uudet viljelylajikkeet ja monimuotoisempi erikoisviljelykasvivalikoima Lappiin
- Tiedonvälityksen, koulutuksen ja tutkimuksen lisääntyminen eri toimijoiden välillä.
Hankkeen toteutuksessa on mukana erikoiskasvituotannon, maa- ja porotalouden, luonnontuotealan, viestinnän ja tutkimuksen osaamista sekä biotalouden verkostoja, joita tarvitaan arvoketjun rakentamiseen. Hanketta hallinnoi Luonnonvarakeskus yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. ProAgria tarjoaa osallistavaa tukea ja ARKNOKKiin osallistuvat eri toimialojen yritykset (Lapin Maria Oy, Arctic Warrior Oy, Arctic Ice Cream Factory Oy, Eevia Heath Oy, Holstila Arctic Nature Power).
Hankkeen kohderyhminä ovat kaikki nokkosta hyödyntävät ja siitä kiinnostuneet yritykset, kuten
- Kasvien viljelijät
- Luonnonkosmetiikan valmistajat
- Rehujen valmistajat
- Elintarvikeyritykset
-Poro- ja maataloustuottajat
Nokkostuotteita kuluttavat asiakkaat: terveys-, lähiruoka- ja rehun ostajat (mm. poronhoitajat, ...)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 410 813
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 407 231
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 513 518
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 509 041
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Tervola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Lähtökohtana kasvintuotannossa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| - Kasvintuotannon monipuolistamisella pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. - Nokkonen on uusi viljelylajia, joka on luonnollisesti vastustuskykyinen tuholaisille. - Poronhoito: tulevaisuuden suurempi sairausriski ilmastomuutoksen vuoksi | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Kehittää uudenlaista maataloustuotantoa ja edistää Lapille tärkeiden elinkeinojen kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Nokkonen (Urtica dioica) on monikäyttöinen kasvi, jolla on hyvin tunnetut ominaisuudet. Se on kuitenkin hyvin aliarvostettu, vaikka sitä voidaan käyttää rehuna, elintarvikkeena ja ravintolisänä, sekä hyödyntää lääke-, tekstiili-, ja kosmetiikkateollisuudessa, maataloustuotannossa, ja biokomposiiteissa. Rikkakasvina se sisältää erityisen runsaasti typpeä, fosforia, kalsiumia, rautaa ja bioaktiivisia yhdisteitä.
Nokkonen on herättänyt viime aikoina paljon kiinnostusta ja sen teollinen viljely on käynnistymässä useissa Euroopan maissa. Muutamat yritykset Lapissa ja muualla Suomessa käyttävät tällä hetkellä nokkosta tuotteissaan, mutta niillä on ongelmia raaka-aineiden, erityisesti luomuraaka-aineen, hankinnassa.
ARKNOKK-hankkeen tavoitteena oli luoda perusta nokkosen arvoketjulle Lapissa. Nokkonen kasvaa nopeasti ja viljelytekniikoista löytyy tietoa. Vaikka nokkoskasvuston perustaminen voi olla haastavaa, se voi olla tuottava jopa 10 vuotta. Hankkeessa optimoitiin raaka-aineen sadontuotantoa ensisijaisesti luomuviljelymenetelmillä. Suomessa yleisemmän nokkosen (Urtica dioica ssp dioica, eli etelännokkonen) lisäksi hyödynnettiin harvinaisempaa, mutta yhtä hyvin viljelykelpoista, pohjoista alalajia (U. dioica ssp. Sondenii, eli pohjannokkonen), joka on lähes poltinkarvatonta.
ARKNOKKin kumppaneina oli useita nokkosraaka-aineesta kiinnostuneita yrityksiä. Yksi hankkeessa testattu arvokas nokkosen käyttökohde Lapissa on poron talvinen lisäruokinta.
ARKNOKKin tärkeimmät tulokset ovat:
- Nokkonen viihtyy hyvin Pohjois-Suomen olosuhteissa ja tuottaa tyydyttävää satoa (4,6 ± 2,7 t DW/ha versoja) mahdollistaen jopa 4 sadonkorjuuta vuodessa. Parhaaksi istutusjärjestelmäksi Lappian Louen koeympäristössä osoittautui katetut mansikkapenkit, joissa muovikate helpottaa rikkakasvien torjuntaa.
- Bioaktiivinen koostumus ei vaihdellut merkittävästi 12 eri suomalaista alkuperää olevan nokkosen välillä. Parhaiten menestyneet etelän- ja pohjannokkosen kannat valittiin. Kannat säilytetään, ja niistä on saatavilla in vitro -viljeltyjä taimia sekä valikoiduista vanhemmista tuotettuja siemeniä.
- Nokkosella täydennetyn rehun käyttö lisäruokinnassa edistää porojen hyvinvointia, mutta korkeiden kustannusten vuoksi käyttö kohdistuisi lähinnä kilpa- ja matkailukäytössä oleviin poroihin.
Lisäksi tunnistettiin nokkosen arvoketjun perustamisen haasteita:
- Kontrolloitua siementä ei saatavilla.
- Kasvuston perustaminen suorakylvömenetelmällä epävarmaa. Taimien istutus on tehokasta, mutta kaupallista taimien tuotantoa ei ole.
- Nokkosenlehdet on käsiteltävä nopeasti sadonkorjuun jälkeen ja sopivaa käsittelykalustoa on heikosti saatavilla, etenkin syrjäseudulla.
- Hintakilpailu ulkomailta tuodun nokkosen kanssa haastavaa.
- Suomalainen tuotanto on tällä hetkellä liian harvojen tuottajien varassa.
- Nokkospohjaisia tuotteita on vähän tarjolla, ja markkinat ovat vielä kehittymättömät.
Lisätutkimusta tarvitaan näihin haasteisiin vastaamiseksi. Nokkonen on mielenkiintoinen vaihtoehtoinen viljelykasvi etenkin Pohjois-Suomessa, jossa kasvuolosuhteet rajoittavat viljeltävien kasvien valintaa. Nokkonen on monivuotinen, endogeeninen kasvi, joka vaatii vähän tuotantopanoksia. Vaikka nokkosella on monia käyttömahdollisuuksia, luotettavan ja kannattavan nokkosen arvoketjun rakentaminen on haastava tehtävä toimijoiden puutteen vuoksi, erityisesti sadonkäsittelyn, sekä jalostuksen ja tuotekehityksen parissa.
Laajempi loppuraportti löytyy hankkeen verkkosivuilta ja https://jukuri.luke.fi/.