|
|
|
Hankekoodi: A75833
Hankkeen nimi: Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi - KAHINA
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Kehräämöntie 7
Puhelinnumero: +358 50 5233 007
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Niskanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.niskanen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5233 007
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi on sitoutunut kansainvälisissä ilmastosopimuksissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Fossiilitaloudesta irtautuminen sisältyy kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin. Kainuun biotalousstrategiassa tavoitellaan 75 % uusiutuvan energian käyttöastetta. Kainuun maakuntaohjelman vuosien 2019–2020 toimeenpanosuunnitelmassa yleistavoitteena on Kainuun energiatehokkuuden, uusiutuvien paikallisten raaka-aineiden käytön ja omavaraisuuden kasvu. Niin ikään Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan, että vähähiilisen maakunnan rakentamiseen liittyvää toimintaa ja sen vaikuttavuutta on edelleen tärkeää lisätä eri aloilla.
Tämän hankkeen tavoitteena auttaa Kainuuta ja Koillismaata ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ilmastotavoitteita tuomalla hiilineutraali kunta (HINKU)-mallia Kainuun ja Koillismaan kuntiin sekä edistämällä yritysten vähähiilisiä energiaratkaisuja. Yritysten energiaratkaisuilla ja niiden tuomilla säästöillä voi olla suuri merkitys yritystoiminnan kannattavuuteen. Vähähiilisyys on yhä enemmän yrityksille myös myyntiä edistävä mainekysymys, ja markkinoinnin kautta viesti ilmastonsuojelusta saavuttaa myös kuluttajat. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävien ratkaisujen yleistyminen lisää liiketoimintamahdollisuuksia cleantech-toimialalla.
Hanke koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta:
TP1: Kunnan vähähiiliset energiaratkaisut. Lasketaan hankkeessa mukana olevien kuntien uusiutuvan energian käyttöaste ja lisäyspotentiaali sekä tehdään suunnitelmat uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Valitaan kohdekunnista kiinteistöjä, joihin suunnitellaan uusiutuvaan energiaan liittyviä toimenpiteitä. Seurataan suunnitelmien toteutumista ja lasketaan niillä saavutetut ympäristö- ja kustannushyödyt. Tallennetaan tehdyt toimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään avoimeen ja paikkatietopohjaiseen Energia- ja materiaaliloikka-tietokantaan.
TP2: Kunnan vähähiilisten energiaratkaisujen talousvaikutukset. Kartoitetaan uusiutuvan energian potentiaalien aktivoinnista seuraavia suoria ja välillisiä aluetaloudellisia vaikutuksia (tuotanto, arvonlisäys ja työllisyys) kohdekuntien alueella. Samalla arvioidaan aktivoinnista seuraavia luonnonvarojen käyttöä, materiaalivirtoja sekä ympäristövaikutuksia. Lopuksi arvioidaan aluetaloudellisten vaikutusten seurauksena muodostuva verokertymä alueen julkistaloudelle. Moniuloitteisen arvioinnin avulla luodaan tietoa kuntien päätöksentekoa varten erilaisia tulevaisuuden skenaarioita tarkastelemalla. Kehitetyt työkalut soveltuvat maakunta-, seutukunta- ja kuntakohtaiseen arviointiin.
TP3: Verkoston rakentaminen ja viestintä. Kehitetään toimintamalli, jolla kunta saadaan käynnistämään kiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen ja toimintatapojen muuttaminen vähähiilisemmiksi luonnollisena osana kunnan toiminnan suunnittelua. Välitetään energiatehokkuusratkaisuista tietoa kuntalaisille ja kiinteistöjen omistajille. Autetaan kohdekuntia liittymään kunta-alan energiatehokkuussopimukseen ja hiilineutraalit kunnat (HINKU)-verkostoon. Toimenpiteistä ja niiden päästövähennyksistä ja taloudellisista säästöistä tiedotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Tuetaan kuntia vähähiilisten toimenpiteiden markkinointiviestinnässä. Organisoidaan yhteishankinta, jolla edistetään hiilineutraaliutta ja/tai energiansäästöä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kunnat, kuntalaiset ja yritykset. Kunnat voivat päätöksillään vaikuttaa merkittävästi alueensa energiatuotantoon ja -käyttöön, liikennesuunnitteluun ja maankäyttöön sekä palveluihin, elinkeinopolitiikkaan ja hankintoihin. Vähähiilisyys on yrityksille paitsi kustannustekijä, enenevissä määrin myös myyntiä edistävä imagokysymys. Kuluttajat ostavat yhä useammin näkyvää ilmastotyötä tekevien yritysten palveluita ja tuotteita. Toisaalta markkinointiviesti ilmastonsuojelusta saavuttaa myös kuluttajat ja vaikuttaa ilmastonsuojelullisiin asenteisiin. Ilmastotyössä vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin. Kuntalaiset valitsevat päätöksentekijät ja vaikuttavat kulutuskäyttäytymisellään yritysten menestymiseen. Osa ilmastonmuutoksen kustannuksista lankeaa lopulta yksilöille, jotka kokevat ilmiön aiheuttaman ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen epävakauden.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat cleantech-toimialan yritykset, joiden asiakaskunta voi kasvaa hankkeen vaikutuksesta. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki muut yritykset, jotka voivat saada hyviä toimintamalleja hankkeen seurauksena ja tehdä energiatehokkaampia ratkaisuja, esimerkiksi kiinteistöihinsä. Hanke vaikuttaa hyvin laajasti Kainuuseen ja Koillismaalle ja välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä Kainuun kuntien asukkaat. Vähähiilinen energiantuotanto on usein lähellä tuotettu ja hajautettua. Myös Kainuun ja Koillismaan vähähiilisen imagon rakentumisen myötä yritysten kiinnostus investoida alueille kasvaa. Positiivinen mielikuva ympäristöstään huolehtivista Kainuun ja Koillismaan kunnista voi vetää puoleensa ympäristötietoisia matkailijoita, millä on positiivinen vaikutus alueilla toimiviin yrityksiin. Kainuun ja Koillismaan kuntiin on mahdollista syntyä tätä kautta uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia Kainuun ja Koillismaan kuntien asukkaille. Pitkällä aikavälillä ilmastomuutoksen hillitsemisen ja varautumisen vaikutukset ovat myönteisiä Kainuulle ja Koillismaalle ja alueiden asukkaille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 336 550
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 336 550
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 550
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 449 550
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Koillismaan
Kunnat: Taivalkoski, Suomussalmi, Paltamo, Kuusamo, Vaala, Puolanka, Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Hanke edistaa välillisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä, esimerkiksi johtamalla öljyn vähäisempään käyttöön lämmityksessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Hankkeen myötä hillitään ilmastonmuutosta ja sitä myöten sen riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 6 |
| Hanke tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää, mikä taas vaikuttaa merkittävästi kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuden säilymiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 8 |
| Hanke auttaa organisaatioita ja ihmisiä oivaltamaan ja tekemään toimia, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Hankkeen ajatus energian säästämisestä ja hiilineutraaliudesta tukee luonnollisesti materiaalien ja jätteiden kierrättämistä ja minimoimista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 9 |
| Hankkeen teema hiilineutraalius on monesti kytköksissä uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 10 |
| Esimerkiksi hankkeen aikana edelleen kehitettävä laskentamalli Envimat, on hyvä tuki kunnan päätöksen teossa, mikä taas kehittää kestävästi paikallista elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Hanke tarjoaa tietoa myös aineettomien palveluiden tuottamisesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Kun organisaatiot ja yksilöt miettivät, missä voidaan hillitä ilmastonmuutosta, tarkastellaan myös liikkumisen ja logistiikan osuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 7 |
| Aluetalouden vahvistuminen paikallisen elinkeinotoiminnan ja vähähiilisten ratkaisujen tuomien taloudellisten säästöjen myötä edistävät omalta osaltaan hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 10 |
| Hanke edistää merkittävästi kuntien, kuntalaisten ja alueen toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Kahina-hankkeen tavoite oli edistää vähähiilistä toimintaa kohdekunnissa ja niiden alueella. Isossa kuvassa hanke on ollut tietenkin edistämässä EU:n ja Suomen asettamia hiilineutraaliustavoitteita.
Kohderyhminä olivat kunnat, kuntalaiset ja yrittäjät, josta pääkohderyhmä oli kunnat. Alkuperäinen hankkeen taustaidea oli saada Kainuuseen ensimmäiset Hinku-kunnat, mikä toteutui hankkeen aikana. Hinkuun liittyivät Paltamo ja Puolanka. Hankkeen aikana Paltamo liittyi kunta kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piiriin (KETS). Myös Vaalalla oli kovassa vauhdissa liittymisprojekti mutta hankkeen aikana liittymistä ei tapahtunut virallisesti. Hankkeen viestinnällinen tavoite oli tuoda myös näkyväksi alueen ilmastotyötä, josta esimerkkinä olivat kohdekuntien ilmastoteot ennen hanketta ja hankkeen aikana.
Kohdekunnille tehtiin raportit energiataseista ja uusiutuvan energian tuotantopotentiaaleista. Raporttien pohjalta kunnille tehtiin tarvittaessa tarkempia analyysejä, kuten biokaasutuksen mahdollisuuksista. Raportit olivat myös antamassa taustatietoa, kun kunnille tehtiin ilmastotiekartat, ja analysoitiin tuulivoimatuotannon talous- ja ympäristövaikutuksia kohdekunnissa.
Kohdekunnille tehtiin myös kiinteistöpilotoinnit eli raportit jostakin kiinteistöstä ja sen osa-alueesta. Raporttien pohjalta osa kunnista ryhtyivät toimenpiteisiin, jotka ovat vähentäneet kuntien kasvihuonekaasupäästöjä.
Kuntalaisia hanke tavoitti aurinkopaneelikilpailutuksen, energiailtojen, markkinoiden, lehtikirjoitusten, somevideoiden ja Open homes -tapahtumien kautta.
Hanke kohtasi yrittäjiä erityisesti sähköauton latausteeman kautta. Yrittäjille tarjottiin tietoa mutta myös mahdollisuutta lainata sähköauton latausasemaa.
Hankkeen motto oli ”pienemmät päästöt, isommat säästöt”. Tämän moton pohjalta laskelmissa, tiedonvälityksessä, webinaareissa ja niin edelleen tuotiin esille, että päästöjen vähentäminen on monesti myös taloudellisesti järkevää.