Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75908

Hankkeen nimi: Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020-2022

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Yrityssalo Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2237179-3

Jakeluosoite: Joensuunkatu 7

Puhelinnumero: 044 778 2142

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.yrityssalo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Pirvola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.pirvola(at)yrityssalo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5157637

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

'Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020-2022' on Yrityssalo Oy:n ja Turku Science Park Oy:n yhteishanke ajalle 1.4.2020-30.9.2022. Hanke tekee yhteistyötä Prizztech Oy:n haussa olevan 'Kasvua sähköistymisestä teknologiametalliklusteriin' -EAKR -hankkeen kanssa. Kummallakin hankkeella on oma hallinnointi sekä oma hakemus ja projektisuunnitelma, mutta kuitenkin yhteisesti toteutettavia toimenpiteitä. Tämän hankkeen kaikki toimenpiteet voidaan toteuttaa sellaisenaan vaikka Prizztechin hanke ei saisi rahoitusta.


HANKKEEN TAVOITTEET:
Hankkeen toimintaa läpileikkaavat seuraavat yhteiset tavoitteet:
1. Tukea liikennettä ja yhteiskuntaa vähentämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sähköistymisen avulla, samalla tukien tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
2. Alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen.
3. Alueen vetomaisuuden vahvistaminen.
4. Akkuteknologioiden ja sähköisen liikkumisen innovaatioiden syntymisen kasvattaminen.
5. Kansallinen akkuekosysteemi


HANKKEEN KONKREETTISET TOIMENPITEET JA TULOKSET:
Hankkeen yhteisistä tavoitteista on muodostettu kuusi työpakettia (TP1-6). Yrityssalo ja Turku Science Park toteuttavat yhtä suurilla työpanoksilla työpaketteja 1-4 sekä 6. Työpakettia 5 toteutetaan yhteistyössä Prizztechin kanssa.

TP1 Yhteinen visio Lounais-Suomi -yhteistyölle
TP2 Varsinais-Suomen akkuteknologian yritysverkoston rakentaminen
TP3 Yritysten kasvua tukevan Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymän rakentaminen
TP4 Akkuekosysteemin viestintä ja kv-kumppanuushaku
TP5 Lounais-Suomi yhteistyö
TP6 Kansallinen akkuekosysteemi

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia seuraavasti:

TP1 Yhteinen visio Lounais-Suomi yhteistyölle
Konkreettiset toimenpiteet:
- sisäiset visiotyöpajat Yrityssalon, Turku Science Parkin ja Prizztechin kanssa
- aktiivinen keskustelu alueen kärkiyritysten ja sidosryhmien kanssa
- viestintäsuunnitelman laadinta
Tulokset:
- yhteinen Lounais-Suomen visio sähköistymiseen liittyvistä mahdollisuuksista
- sopivimmat kansalliset toimijaverkostot on tunnistettu ja yhteydenpito aloitettu
- hankkeen viestintä on alkanut

TP2 Varsinais-Suomen akkuteknologian yritysverkoston rakentaminen
Konkreettiset toimenpiteet:
- tunnistetaan Varsinais-Suomen akkuteknologian toimijat ja laaditaan tarkempi kuvaus yritysverkostosta
- järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja kohtaamisia eri menetelmiä hyödyntäen yritysrajapinnassa
- tehdään syvähaastatteluja kärkiyrityksille
Tulokset:
- erilaisia tilaisuuksia ja kohtaamisia on järjestetty, joissa tavoitteena yhteistyön ja yritystoiminnan edistäminen, yritysverkoston rakentaminen ja sen toiminnan vakiinnuttaminen yritysrajapinnassa
- Varsinais-Suomen akkuteknologiayritysten tarpeet ja tavoitteet on tunnistettu

TP3 Yritysten kasvua tukevan Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymän rakentaminen
Konkreettiset toimenpiteet:
- tunnistetaan Salon tuotantoympäristön ja Turun innovaatoympäristön osaamiskeskittymän eri toimijat
- järjestetään sellaisia kohtaamisia yritysten, julkisten toimijoiden ja tiedeyhteisön kanssa, jotka mahdollistavat osaamiskeskustoiminnan konseptoinnin ja kehittämisen
- järjestetään innovaatiokilpailu tukemaan yritysten innovaatiotoimintaa
- järjestetään kv-rahoitusinfoja
Tulokset:
- Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymä on konseptoitu ja rakennettu
- on myötävaikutettu yritysten innovaatiotoiminnan vahvistumiseen
- korkeakoulu-yritys -yhteistyötä on fasilitoitu ja tuloksena on syntynyt yhteishankkeita

TP4 Akkuekosysteemin viestintä ja kv-kumppanuus
Konkreettiset toimenpiteet:
- Alueen profiilin nostaminen (mm. brändäys, viestintämateriaalit sekä ulkoinen ja sisäinen viestintä printti/digi)
- Kansainvälinen verkostoituminen (mm. ulkomaisten toimijaverkostojen tunnistaminen)
Tulokset:
- Akkuteknologian osaamiskeskittymän brändi on vahvistunut ja sen tueksi on tuotettu materiaalia
- Akkuteknologian osaamiskeskittymän viestintä on laajentunut (printti/digi)
- kv-kumppanuuksien kanssa yhteistyö

TP5 Lounais-Suomen yhteistyö
Konkreettiset toimenpiteet:
- Verkostoidutaan Satakunnan teknologiametalliklusterin kanssa eri menetelmin
- Selvitetään koko alueen yhteiset ja/tai synergiset kilpailukyky- ja kasvutekijät
- Järjestetään verkostoitumistapahtuma alueen yrityksille
- Tiivistetään yhteistyötä entisestään (esim. viestintä)
Tulokset
- Maakuntarajat ylittävä yhteistyö on vakiintunut
- Varsinais-Suomen yritysverkosto/osaamiskeskittymä on verkostoitunut Satakunnan teknologiametalliklusterin kanssa eri menetelmin
- Lounais-Suomen yhteiset ja/tai synergiset kilpailukyky- ja kasvutekijät on määritelty
- Lounais-Suomen akkuekosysteemin viestintä on yhteistä

TP6 Kansallinen akkuekosysteemi
Konkreettiset toimenpiteet:
- Käynnistetään avoimet ja vuorovaukutteiset keskustelut akkuteknologiatoimijoiden kanssa kansallisesti
- Tiivistetään yhteistyötä entisestään kansallisten julkisten toimijoiden kanssa
- Selvitetään EU-tason sopivimmat kumppanit ja verkostot
- Järjestetään kansallinen verkostotyöpaja, jossa tavoitteena synnyttää uusia kumppanuuksia ja sitoutua yhteiseen viestintään ja EU-tason kumppanihakuun
- Osallistutaan yhteen EU-tason tapahtumaan, jossa tuodaan esille Suomen kansallisen akkuekosysteemin osaaminen
Tulokset:
- Verkostoituminen ja kumppanuus on vahvistunut kansallisten akkuteknologiantoimijoiden ja julkisten toimijoiden kesken
- Alueellinen erikoisosaaminen on tunnistettu ja kuvattu päivitettyyn akkuarvoketjuun suomeksi ja englanniksi
- Kansallinen akkuteknologiaosaaminen on koottu sähköiselle alustalla, joka on muuttunut monisuuntaiseksi ja vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi

HANKKEEN KOHDERYHMÄT:
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat teollisuus-, teknologia- ja palveluyritykset, joilla on akkuteknologiaan ja sähköiseen liikkumiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamista Varsinais-Suomessa ja muualla Suomessa. Kohderyhmään kuuluvat myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja niissä olevat tutkimusryhmät. Kohderyhmänä ovat myös alueelliset ja kansalliset kehittäjäorganisaatiot, julkiset rahoittajat ja muut toimijat, joiden toimintaan akkuteknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen liittyvät.


HANKKEEN UUTUUSARVO
Hankkeen uutuusarvo on merkittävä ja se muodostuu kehitettävistä akkuteknologian yritysverkostosta ja osaamiskeskittymästä. Hanke tuo merkittävää lisäarvoa alueen vetovoimaisuudelle ja koderyhmäyrityksille. Uutuusarvo perustuu laaja-alaiseen uudistamiseen ja uuden luomiseen maakunnallisella ja kansallisella tasolla.


HORISONTAALISET PERIAATTEET:
Hankkeessa on trehty analyysi sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toimminnassa. Hankkeen toimintaan ei liity sulupuoletn tasa-arvon edistäminen.
Kestävän kehityksen osalta hanke edistää ekologista kestävyyttä mm. luonnonvarojen käytön kestävyyden osalta (akkujen kierrätys ja uudelleenkäyttö, yhteiskäyttöpalveluiden kehittäminen) sekä edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Taloudellisen kestävyyden osalta hanke myötävaikuttaa materiaalien uudelleenkäyttöä (esim. kierrätys) sekä paikallisen elinkeinorakenteen uudistumista. Hankkeen toimenpiteillä lisätään kohderyhmän ympäristöosaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on Varsinais-Suomen teollisuus-, teknologia- ja palveluyritykset, joilla on akkuteknologiaan ja sähköiseen liikkumiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamista. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja niissä olevat tutkimusryhmät, jolla on akkuteknologiaan ja sähköistymiseen liittyvää osaamista esim. kemia, tekniikka, robotiikka, kaupalliset aineet, tulevaisuuden energiantuotannon teknologiat, synteettinen biologia.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat aihealueeseen liittyvät yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kansallisella tasolla.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös alueelliset ja kansalliset kehittäjäorganisaatiot, rahoittajaorganisaatiot (esim. Business Finland ja Sitra) ja julkisen sektorin toimijat (esim. kaupungit ja kunnat), joiden toimintaan akkuteknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen liittyvät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti muodostuvasta akkuteknologian osaamiskeskittyvästä hyötyvät tulevaisuuden tekniikan ja insinöörialojen opiskelijat Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Turun Ammattikorkeakoulussa sekä Noviassa.

Åbo Akademin perinteisen diplomi-insinöörikoulutuksen lisäksi Turun yliopistossa on koulutettu bio- ja tietotekniikan diplomi-insinöörejä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Syksyllä 2020 koulutustarjonta täydentyy konetekniikan ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmilla. Tulevaisuudessa myös Turun yliopistossa on vahva tekniikan koulutuksen kokonaisuus, mikä sisältää neljä diplomi-insinöörin koulutusohjelmaa. Osaamiskeskittymä lisää alueen vetovoimaisuutta myös tulevien insinööri- ja diplomi-insinööriopiskelijoiden keskuudessa.

Pitkällä aikavälillä akkuja käyttävät kansalaiset ja yritykset hyötyvät entistä ympäristöystävällisemmistä laiteista ja akuista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 509 757

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 509 757

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 728 224

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 728 224

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Turun

Kunnat: Somero, Salo, Paimio, Lieto, Sauvo, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmistelevilla asiantuntijoilla on kokemusta hankkeen kannalta keskeisistä toimialoista ja niiden rakenteista ja toimintatavoista. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä tilastoihin sukupuolten välisistä eroista materiaali- ja prosessiteollisuudessa sekä korkeakouluissa. Lisäksi on tutustuttu wwww.stat.fi/tup/tasaarvo ja www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo oleviin tilastoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Toimenpiteiden ja päätösten vaikutusta arvioidaan kaikkien sukupuolten kannalta. Toimialat ovat edelleen Suomessa jakautuneet osin naisten ja miesten toimialoiksi, mitä hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan järjestäessä ryhmämentorointeja, joissa ryhmät muodostetaan tarvelähtöisesti sekä mentoreiden valinnassa, joka perustuu ensisijaisesti jokaisen asiantuntijan henkilökohtaiseen osaamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioon ottamista pyritään seuraamaan, arvioimaan ja niistä raportoidaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen valmistelussa ja toiminnassa koko projektin alusta loppuun. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeessa edistetään akkujen kierrätystä, joka vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä ja vähentää riskiä akkumineraalien saatavuuden pullonkaulojen syntymiselle. Sähköistyminen mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden laajemman käyttöönoton, joka vähentää uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Kestävä sähköistyminen ja digitalisaatio mahdollistavat uusien yhteiskäyttöpalveluiden syntymisen, joka vähentää materiaalien kulutusta kaupungeissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Teollisuuden modernisointi ja yritysten uudistuminen edistävät kestävää kehitystä, vähentävät luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta. Sähköistyminen mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisen kohteissa, joissa muutoin ollaan oltu ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käytön varassa. Sähköisen liikenteen edistäminen vähentää liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Hanke on ympäristöpositiivinen ja käyttää toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita menetelmiä. Hanke vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä, jolla on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi suojaavia vaikutuksia. Hankkeen toimenpiteet vähentävät erityisesti neitseellisten mineraalien käyttöä, energian kulutusta ja jätteiden syntyä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Hankkeen vaikutukset ovat merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta, sillä sähköistyminen mahdollistaa fossiilisista polttoaineista luopumisen esimerkiksi liikenteessä. Uusiutuvien energianlähteiden kysynnän ja varastoinnin parantaminen vähentää tarvetta turvautua ympäristölle haitallisten hiili-, öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 9
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja neitseellisten luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä sekä jätteiden minimoimista, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Edistämällä akkujen kierrätyksen osaamisen vientiä voidaan kasvavaan akkukemikaalien tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi myös globaalisti, mikä puolestaan parantaa paikallisten yritysten kannattavuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Akkuteknologian hyödyntäminen ja sähköistyminen tekee toiminnasta vain niin kestävää, kuin mikä sähkön alkuperä on. Tämän ajatuksen edistäminen hankkeessa lisää entisestään kotimaisten ja pohjoismaisten uusiutuvien energianlähteiden kysyntää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke tukee yritysten kasvua ja uudistumista sähköistymisen ja akkuteknologian avulla. Hanke edistää teollisuuden uudistumista ja siten kestävän kehityksen mukaista talouskasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa toteutetaan innovaatiokilpailu, jonka avulla yritykset kehittävät sähköistymistä edistäviä teknologioita ja palveluita. Uudet teknologiat eivät yksin riitä yhteiskunnan sähköistymisen edistämiseen, vaan digitaalisuus, tekoäly- ja automaatioratkaisut ovat tärkeitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa kehitetyt aineettomat tuotteet ja palvelut ovat lähtökohtaisesti sovellettavissa kansainvälisille markkinoille, joten hankkeen liiketaloudellinen potentiaali on merkittävä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 9
Hanke edistää kestävien ja ympäristöystävällistä liikkumista mahdollisilla uusilla energiaratkaisuilla. Lisäksi erilaiset sivuvirran käsittelyyn kehitetyt prosessit voivat vähentää syntyvän jätteen määrää ja siten kuljetuksen tarvetta. Liikenteen sähköistyminen vähentää polttoaineen jakelusta syntyviä kustannuksia. Sähkön jakeluverkko puolestaan on jo kattava ja latauspisteiden kehittämisellä ja rakentamisella on työllistävä vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää alueellista hyvinvointia. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa on huomioitu tasa-arvon edistäminen ja sukupuolijakauma on lähtökohtaisesti melko tasapuolinen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioimista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan hankkeen aikana Asiantuntijoiden osaamista arvioidaan tasapuolisesti osaamisen ja tavoitteiden mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hanke on avoin ja tarjoaa samat mahdollisuudet kaikille toimijoille yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeessa kunnioitetaan eri alueiden kulttuuriympäristöä. Hankkeessa tuetaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella tavoitellut konkreettiset tulokset ja suunnitellut toimenpiteet olivat työpaketeittain

• TP1 Yhteinen visio Lounais-Suomi-yhteistyölle
• TP2 Varsinais-Suomen akkuteknologian yritysverkoston rakentaminen
• TP3 Yritysten kasvua tukevan Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymän rakentaminen
• TP4 Akkuekosysteemin viestintä ja kv-kumppanuushaku
• TP5 Lounais-Suomi yhteistyö
• TP6 Kansallinen akkuekosysteemi

Hankkeen alusta saakka luotiin hyvässä yhteistyössä tavoitteita ja suuntaa Lounais-Suomi yhteistyölle. Työpaja visiosta järjestettiin kesäkuussa 2021 ja useita kertoja vuodessa pidettiin projektiryhmän kokoukset ns. laajennettuina kokouksina, joihin osallistui myös Kasvua sähköistymisestä teknologiametalliklusteriin -hankkeen (A75712) edustaja.

Keskeiset yritykset (12) syvähaastateltiin ja näiden sähköistymiseen liittyviä tavoitteita ja tarpeita selvitettiin syksyllä 2020.
Hankkeessa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja kohtaamisia, joiden tavoitteena oli yhteistyön ja yritystoiminnan edistäminen ja toisaalta tiedonjakaminen sähköistymisestä ja akkuteknologioista. Tilaisuuksien havaittiin edistävän verkostoitumista ja uusien yhteistyösuhteiden luomista. Erilaisilla tilaisuuksilla ja aktiviteeteilla tavoitettiin koko hankkeen aikana reilusti yli 1000 henkilöä. Tilaisuuksia oli noin 20. Järjestettyjen tilaisuuksien materiaalit – esitykset ja webinaaritallenteet – koottiin pääsääntöisesti eFlow Hub -sivustolle (https://eflowhub.fi/materials/).

Hankkeen kohderyhmän kanssa pidettiin yhteyttä kutsumalla kohderyhmän organisaatioita hankkeessa järjestettyihin tilaisuuksiin, pitämällä lyhyitä tutustumiskokouksia ja yhteistyömahdollisuuksien tunnustelukokouksia sekä osallistumalla muiden toimijoiden/hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin ja kertomalla Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä -hankkeesta / eFlow Hubista.

Korkeakoulu-yritysyhteistyötä pyrittiin fasilitoimaan kutsumalla hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin aktiivisesti osallistujia sekä yrityksistä että korkeakouluista sekä kannustamalla suoraan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Alueen yrityksille järjestettiin tilaisuus tutustua Turku AMK:n tutkimukseen ja laboratorioiden antamiin mahdollisuuksiin. Osaamiskeskittymän siteitä vahvistettiin myös yhteistyössä Aboa Tech Talks ja Tech Turku Week -tapahtumien kanssa. “Lounais-Suomen akku- ja sähköistymisklusteri esittäytyy” - tilaisuudessa järjestettiin ”osaamislounas” lounaissuomalaisten oppilaitosten sekä TEMin edustajille verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Hankkeessa järjestettiin myös rahoitusinfoja ekosysteemin yrityksille.

Osaamiskeskittymäkuvauksen tekemiseksi järjestettiin 2 työpajaa alueen toimijoiden kanssa. Osaamiskeskittymäkuvaus julkaistiin marraskuussa 2022 (https://eflowhub.fi/wp-content/uploads/2022/11/Varsinais-Suomen-osaamiskeskittyma-loppuraportti_FINAL_25_11.pdf) ja se esiteltiin loppuseminaarissa 29.11.2022.

Varsinais-Suomen sähköistymisen ja akkuteknologioiden verkoston toimijoiden tietoja kerättiin eFlow Hub –sivustolle (https://eflowhub.fi/). Sivustolla julkaistiin myös useita toimijoita esitteleviä artikkeleita.

Hankkeen toimijat osallistuivat useisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin ja pyrkivät verkostoitumaan kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä esittelemään alueen toimijoita. Yhteistyösuhteita luotiin mm. Pohjoismaihin ja helmikuussa 8.-9.2.2023 järjestetyssä tilaisuudessa pystyttiin konkreettisesti esittelemään pohjoismaisia sähköistymisen toimijoita toisilleen, ja edesautettiin potentiaalisten yhteishankkeiden toimijoiden toisiinsa tutustumista.

Hankkeen toimenpiteiden tukemana Varsinais-Suomen sähköisen liikkumisen ja akkuteknologioiden toimijaverkoston näkyvyyttä ja tunnettuutta saatiin parannettua sekä kansallisella tasolla että Pohjoismaissa.

Lounais-Suomi yhteistyön perustaa pidettiin koko hankkeen ajan yllä projektiryhmä- ja ohjausryhmäyhteistyöllä. Prizztechin koordinoiman Robocoast-verkoston kanssa luotiin yhteistyösuhteet, Robocoast liittyi eFlow Hubiin ja verkoston kanssa järjestettiin yhteistyössä webinaari ”Automaatio ja Robotiikka sähköistymisen ekosysteemissä”. Yhteistyössä järjestettiin myös Akkuja, kiertotaloutta ja osaajia: Lounais-Suomen akku- ja sähköistymisklusteri esittäytyy -tilaisuus, johon osallistui yli 100 henkilöä.

Lounais-Suomi yhteistyön alaisuudessa edesautettiin myös Turun AMK:n ja Satakunnan AMK:n yhteistyötä.

Syksyllä 2022 järjestettiin lounaissuomalaisella yhteistyöllä varsinaissuomalaisten organisaatioiden vierailu Satakuntaan tutustumaan automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiin.

Kevään 2023 aikana on yhteistyössä Prizztechin sisarhankkeen; “Kasvua sähköistymisestä teknologiametalliklusteriin” kanssa laadittu karttaesitys Lounais-Suomen akku- ja sähköistymisarvoketjun toimijoista. Esitystä käytetään markkinointityökaluna sekä Varsinais-Suomen, että Satakunnan Invest-In toiminnassa.

Hankkeen aikana ja toimenpiteiden tukemana Varsinais-Suomen akkuteknologioiden ja sähköistymisen verkoston linkittyi vahvasti kansallisen akkustrategian sähköistymissektoriin ja sai Varsinais-Suomelle näkyvyyttä kansallisessa kontekstissa. Hanke piti yhteyttä ja teki eri tavoin yhteistyötä kansallisen akkustrategian toimeenpanoryhmän kanssa. Hanke osallistui TEM:n ja Kuntaliiton 6.10 järjestämään Akku- ja sähköistymisklusteri nyt -tilaisuuteen ja otti yhteistyössä Satakunnan kanssa järjestämisvastuun seuraavan – ja ensimmäisen alueellisen – tilaisuuden järjestämisestä 15.3.2022. Kansallisen akkustrategian toimeenpanoryhmän edustaja osallistui osaamiskeskittymäselvitystyöhön liittyviin työpajoihin.

Hanke järjesti helmikuussa 2023 yhteistyössä Business Finlandin Batteries from Finland- aktivointikokonaisuuden kanssa ensimmäisen yhteispohjoismaisen tapahtuman; “Meet the makers of electric future”. Tilaisuus oli ensimmäinen live-tapaaminen pohjoismaisten toimijoiden kesken. Tapahtuma järjestettiin Salossa ja Turussa. Tilaisuus oli onnistunut ja Business Finland päätti käynnistää vastaavien tapahtumien sarjan, jossa seuraava “Nordic battery collaboration” tapaaminen toteutuu 10–11.10.2023 Norjan Arendalissa.

Hanke osallistui aktiivisesti Business Finlandin uuden “Hydrogen&Batteries”- ohjelman valmistelun työpajoihin. Ohjelma julkisettiin kesäkuussa 2023.