Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75909

Hankkeen nimi: 6Aika ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: PL 355

Puhelinnumero: +358407234962

Postinumero: 20101

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Valtola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Apulaissuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.valtola(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407234962

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

6Aika: ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeen tavoitteena tukea kaupunkeja niiden kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ILPO-hanke tuo yritysten arvoketjut ja kiertotalouskeskukset mukaan yhteiseen ilmastotyöhön, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita. Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luoda kiertotalouskeskuksille hiilitiekartat sekä luoda kansainvälisesti kiinnostavia referenssikohteita ilmastopositiivisesta yritysalueesta. Hiilitiekarttojen avulla pystytään todentamaan päästöjä sekä löytämään ratkaisuja ilmastovaikutusten minimoiseksi ja ilmastopositiiviseen toimintaan ja prosesseihin pääsemiseksi. Hankkeessa tarkastellaan ilmastovaikutusten lisäksi uusien toimintamallien ja prosessien vaikutuksia liiketalouteen. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan toimintamalleja kiertotalouteen keskittyvien yritysalueiden, teollisuusyritysten ja ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa. Toimintamallit mahdollistavat päästölaskenta- ja kompensaatiomallien kehittämisen, hiilitaseiden mittauksen, arvoketjujen tarkastelun ja uusien teknologioiden pilotointeja.

Välillisenä tavoitteena on muun muassa kehittää Suomen cleantech-alan yritysten liiketoiminnan laaja-alaista ymmärrystä ja osaamista ilmastopositiivisuudesta. Kokeilujen palveluhankintojen kautta voidaan tukea teknologia ratkaisujen tarjoajia ja auttaa alan vähäpäästöistä liiketoimintaa kehittäviä yrityksiä tuomaan esille omia palvelujaan, parantamaan kilpailukykyään ja kasvattamaan liiketoimintaansa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Hankkeessa tehdään 6Aika-kaupunkien alueilla sijaitsevista kiertotalouskeskuksista ilmastopositiivisten yritysalueiden referenssikohteita, joissa etsitään ja kokeillaan skaalattavia ilmastopositiivisuuteen tarvittavia ratkaisuja. Ratkaisusta esimerkkeinä ovat muun muassa hiilinielujen kehittäminen erilaisten prosessien, kuten pyrolyysin ja hydrotermisen (HTL) nesteytyksen avulla. Suomessa on myös useita suljettuja tai suljettavia kaatopaikka-alueita, joiden käyttöönottoa biohiilen tuottamiseen hankkeessa tullaan myös tarkastelemaan.

Hankkeen viestinnällä pyritään tavoittamaan hankkeen toimenpiteille keskeiset yritykset. Pääpaino on kehitettyjen toimintamallien ja ratkaisujen levittämisessä sekä kuutoskaupunkien ilmastotavoitteiden tukemisessa. 6Aika-strategian mukaisesti ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanke hyödyntää päättyneessä 6Aika: Circhubs Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeessa rakennettua yritysyhteistyön verkostoa sekä hankkeessa luotua brändiä, viestintäkanavia ja -alustoja. Valmiin alustan hyödyntäminen (vrt. tekstiilien kiertotaloutta kehittävä, useaa eri hanketta toteuttava Telaketju-verkosto) takaa nopean hankkeen toimenpiteiden käynnistämisen ja laajan saavuttavuuden, mikä on ensiarvoisen tärkeää lyhyen hankeajankin takia.

Hankkeen osatoteuttajia ovat Turun kaupunki, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), Business Tampere,Vantaan kaupunki ja Tampereen yliopisto. Hankkeen kohdealueita ja pilotointialustoja ovat Topinpuiston kiertotalouskeskus ja sen arvoketjut Turussa, kehitteillä oleva kiertotalouskeskus Vantaalla sekä erilaiset yritysten muodostamat arvoketjut Tampereen seudulla. Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan näillä alueilla toimiviin ja/tai arvoketjuihin osallistuviin yrityksiin, näiden yritysten verkostoihin sekä uusia ilmastoratkaisuja tarjoaviin yrityksiin.

Hankkeen tuloksena on vahva kansallinen ja kansainvälinen ilmastopositiivisen toiminnan yhteistyöverkosto. Hankkeen aikana tunnistetaan kiertotalouskeskusten päästölähteet ja hiilinielut sekä lasketaan hiilitaseet näillä alueilla ja merkittäviksi tunnistetuissa arvoketjuissa. Laskentatyön tuloksena on skaalattavissa ja kopioitavissa oleva ilmastopositiivisuuden laskentamalli yritysalueille ja arvoketjuille. Hankkeen tuloksena on tunnistettu uusia ilmastopositiivisia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja ja kehitetty ratkaisuja paikalliseen päästökompensaatioon. Hankkeen aikana yritysten kanssa toteutettavien kokeilujen tulosten pohjalta laaditaan ilmastopositiivisuuteen tähtääviä investointi- ja toimenpidesuosituksia kiertotalouskeskuksille, muille yritysekosysteemeille, tuotannon arvoketjuihin tai yksittäisille yrityksille. Hankkeen tuloksena tuotetaan skaalattava hiilitiekartta ja ilmastopositiivisen yritysalueen malli. Hankkeessa suoritettavat kokeilut ja näistä saatavat tulokset ja toimintamallit kootaan ja dokumentoidaan tehokkaan levittämisen ja implementoinnin tueksi.

Hankkeessa tuotettua hiilitiekarttaa ja muita ilmastopositiivisuuteen tähtääviä toimintamalleja levitetään koko hankkeen ajan muille kiertotalousalueille, kuten esimerkiksi Circhubs-verkostoon kuuluviin kiertotalouskeskuksiin Suomessa. Ratkaisuja pilotoidaan myös muille yritysalueille ja arvoketjuihin työn vaikuttavuuden takaamiseksi.

Hanke toteuttaa rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia periaatteita tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Erityisen voimakkaasti hanke vaikuttaa kestävän kehityksen osalta ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat suoraan luonnonvarojen käytön kestävyyteen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeella on myös vaikutuksia taloudelliseen kestävyyteen, sillä hankkeessa pyritään kiertotalousmallin ja jätteisiin ja materiaaleihin liittyvien uusien ratkaisujen kautta löytämään uutta liiketoimintapotentiaalia. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sen tavoitteleminen on sisällytetty hankkeen toimintatapaan. Sukupuolinäkökulma huomioidaan kohdistamalla hankkeen järjestämä toiminta ja viestintä tasapuolisesti kaikille sukupuolille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

• kiertotalouskeskuksissa sekä muilla yritysalueilla toimivat yritykset
• näiden yritysten arvoketjuissa ja -verkostoissa toimivat kumppaniyritykset
• vähähiilisiä ratkaisuja, ja hiilinielujen luomiseen ja prosessointiin tarvittavia teknologioita ja ratkaisuja tarjoavat yritykset
• muut yritykset ja niiden muodostamien arvoketjujen eri vaiheessa vaikuttavat yritykset toimialarajat ylittäen

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaupungit, kaupunkiseudut ja maakunnat, joiden strategian mukaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista hanke tukee. Kuutoskaupungit ja niissä toimivat yritysalueet ja materiaalien arvoketjut ovat merkittävässä roolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyötyvät hankkeen tuloksista tutkimus- ja opetusyhteistyön sekä työelämälähtöisten kehittämistehtävien kautta. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kehittämiä ratkaisuja voidaan kokeilla yritysalueilla. Hankkeessa pyritään aloittamaan yritysten ja tutkimuslaitosten välisiä yhteistyöprojekteja, jotka hyödyttävät myös kaupunkeja, kaupunkiseutuja ja maakuntia. Hankkeessa tuodaan eri kaupunkien korkeakoulujen ratkaisut ja osaaminen osaksi koko verkostoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 669 310

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 634 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 031 302

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 978 004

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin

Kunnat: Vantaa, Turku, Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa ei ole tehty varsinaista toimintaympäristön analyysiä, mutta kierrätysliiketoiminnan ala on aiempien hankkeiden kautta havaittu hyvin miesvaltaiseksi.Kuitenkin kiertotalousalalla ja muussa ilmastotyössä sekä ko. aloilla käytävässä keskustelussa on edustettuna tasaisempi sukupuolijakauma. Hanke pyrkii kiinnittämään huomioita alan sukupuolijakaumaan ja edistämään toimintamahdollisuuksien, viestinnän ja osallistumisen avoimuutta kaikille. Hanke nostaa esiin kiertotalousliiketoiminnan uusia mahdollisuuksia, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja moninaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, joten hanke valtavirtaistaa kiertotaloustoimintaa ja tuo kaupunkien ilmastotyötä näkyväksi kaikille sukupuolille.Hankkeessa valtavirtaistumista tai sukupuolijakauman tasoittumista kiertotalousalalla ei kuitenkaan seurata erikseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole ensisijaisesti sukupuolten välinen tasa-arvo. Sukuolinäkökulma on siitä syystä sisällytettävä projektin toimintaan siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kokoamalla mahdollisimman monipuolinen ohjausryhmä, tapahtumissa ja yhteistyössä kiinnitetään huomiota sukupuolien edustukseen ja tiedotuksessa osoitetaan viesti tasapuolisesti kaikille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tavoittelee ensisijaisesti kaupunkien ilmastotyön tukemista ja kiertotalouden edistämistä, jonka seurauksena syntyy uusia työpaikkoja ja innovaatioita tasa-arvoisesti sukupuolten kesken.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan yrityksiin, jotka kehittävät toimintaansa kiertotalouden mukaisiksi. Uusien toimintatapojen avulla irtaudutaan vanhanaikaisesta, mutta vielä yleisestä lineaarisesta tuotantomallista. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja niiden päätyminen jätteeksi on kestämätön ja luonnonvaroja kuluttava toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt etsivät uusia ja vakiinnutettavia ratkaisuja. Kehittyvien kiertotalouskeskusten ja kuutoskaupunkien muiden yritysalueiden kautta tavoite on saada arvoketjuissa syntyvä ylijäämä- ja jätemateriaali uudelleen käyttöön ja näin säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Ilmastopositiivisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Näihin toimenpiteisiin hanke antaa panosta ja nostaa resurssiviisaiden keinojen ja ratkaisujen näkyvyyttä ja tehokkuutta. Sekä antaa skaalattavia työkaluja eri yrityksille ja yritysalueille kehittää toimintaansa ilmastopositiiviseen suuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 9
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Ilmastopositiiviset ratkaisut ja hiilinielujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille sen sijaan suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, koska luonnonvaroja kuluttavien neitseellisten raaka-aineiden käyttö tulee vähenemään kuten myös ilmastopäästöt. Hiilinieluratkaisut myös tukevat kasvillisuutta ja eliöstöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 9
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilman laatuun positiivisesti. Resurssitehokkaat ratkaisut, teollisuuden modernisoiminen ja yritysalueiden mm. vanhojen kaatopaikka-alueiden muuttaminen hiilinieluksi vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Hiilinielut saattavat myös sitoa ja puhdistaa valumavesiä ja voi näin vaikuttaa myös maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 7 8
Hankkeen toimenpiteet eivät vaikuta haitallisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Päästöjä tulee syntymään vähemmän uusien ratkaisujen, kiertotalouden kehittämisen ja teollisuuden modernisoitumisen myötä, joten hanke tukee välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeessa tarkastellaan ilmastovaikutusten lisäksi myös uuden talousmallin ja uusien ratkaisujen tuomia liiketaloudellisiavaikutuksia. Hankkeessa edistetään kiertotaloutta ja tuetaan yrityksiä löytämään ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla vähentää toiminnassaan syntyviä päästöjä. Hanketyötä tehdään yhteistyössä yritysten, yritysalueiden ja kiertotalouskeskusten kanssa, joille taloudellinen kestävyys on pystyttävä takaamaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 9
Hankkeen tavoitteena on löytää jätteille uudelleen käyttökohteita ja edistää kiertotaloutta etusijajärjestyksen mukaisesti. Jos muuta hyödyntämisratkaisua ei ole, niin jäte hyödynnetään energiana. Hankkeissa kehitettävien ratkaisujen myötä esimerkiksi yritysalueille tulevista hiilinieluista on tarkoitus saada uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Tavoitteena on luoda yritysalueille ja niiden kumppaneille toimintamalleja, jotka tukevat yritysten liiketaloudellista kehittymistä ilmastopäästöjä vähentäen prosesseissaan ja arvoketjuissaan kiertotalousratkaisujen kautta. Hanke auttaa yrityksiä luomaan uusia kumppanuuksia ja ratkaisuja digitalisuutta ja tekoälyä mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen. Kehitystyön tavoitteena on tukea yrityksiä ja yritysalueita toimimaan ilmastopositiivisesti, jolloin elinkeinorakennekin on kestävämmällä pohjalla. Hankkeessa kehitetään kaupunkiseutujen elinkeinoelämää parantavia ratkaisuja joiden on tarkoitus pysyä toiminnassa ja joita voidaan kehittää myös hankkeen jälkeen. Eri yritysalueet toimivat pilottialustoina. Pilotointeja tehdään myös kiertotalouskeskuksissa, koska ne ovat esimerkillisiä ja vastuullisia ympäristöjä teollisten systeemien ja ympäristöjen modernisointiin. Kiertotalouskeskusten tukeminen ja kehittäminen on paikallisten elinkeinorakenteiden kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyy oleellisesti teollisuuden digitaalisuus ja verkossa toimiminen. Hanke edistää mm. cleantech- yritysten palveluiden skaalautumista sekä uudenlaisten digitaalisten palveluiden kehittämistä ja toimivien järjestelmien jalkauttamista. Datan kerääminen pilottikokeiluissa tukee tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 10 9
Logistiikka kuuluu osana arvoketjuja ja yritysalueita, joiden toimintaa kehitetään ilmastopositiiviseen suuntaan. Logistiikka otetaan huomioon päästölaskennoissa ja niiden päästöjen minimoimiseksi tehtävässä työssä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hanke tavoitteena on luoda aktiivinen yhteistyöverkosto, jonka toimijat saavat tukea omaan työhönsä ja he pääsevät vaikuttamaan moniin eri kehitysprosesseihin. Yhteistyö ja eri sidosryhmistä koostuva verkosto tukevat luovien ja uusien ratkaisujen löytämistä. Hankkeen aikana hankittu tieto kehittää yhteistyöverkoston osaamista sekä alueellisen elinkeinoelämän vireyttä, millä on positiivisia vaikutuksia työpaikkojen syntymiseen ja näin ollen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen aikana kiinnitetään huomiota osallistujien monipuolisuuteen. Asiantuntijat ja osallistujat kutsutaan henkilön osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeiden perusteella, ei sukupuolen, iän tai etnisen taustan perusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuri- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja innovaatiot hyödyntävät yritysten koko henkilöstöä ja edistävät yhdenvertasuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa kunnioitetaan alueille ominaista kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan myös vahvistamaan sitä. Hanke tukee kiertotalouden ja pilotointikulttuurin syntymistä ja vahvistumista, mikä on merkittävää alueiden osaamispääoman ja kansainvälisen yhteistyön kannalta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen ensisijainen tavoite on lisätä merkittävästi kohderyhmien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika: ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeen tavoitteena oli tukea kaupunkeja niiden kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ILPO-hanke toi yritysten arvoketjut ja kiertotalouskeskukset mukaan yhteiseen ilmastotyöhön, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli auttaa yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luoda kiertotalouskeskuksille ilmastopolut kohti ilmastopositiivista yritysaluetta sekä luoda kansainvälisesti kiinnostavia referenssikohteita ilmastopositiivisesta yritysalueesta.

Hankkeen toimenpiteet ja päätulokset jakautuvat kolmeen teemaan, jotka ovat 1: Ilmastopositiivisuuden tunnistaminen, vaikutusten arviointi ja uudet teknologiat, 2: Uudet liiketoimintamallit ja niiden vaikutukset ja yrityskokeilut sekä 3: Kansainvälisesti skaalattava ilmastopolku ja ilmastopositiivisen yritysalueen malli. Pääkoordinaattorina hankkeessa toimi Turun kaupunki ja osatoteuttajina Business Tampere Oy, Lounais-Suomen jätehuolto Oy, Tampereen Yliopisto ja Vantaan kaupunki.

Yrityksille tarjottiin tukea, tutkimuksia ja kokeilumahdollisuuksia vähähiilisen liiketoiminnan kehittämiseen keväästä 2020 alkaen. Pilottialueina ovat toimineet Turun Topinpuisto, Vantaalle rakentuva kiertotalousklusteri ja Tampereen seudun yritysalueet. Kiertotalouden yritysalueilla ja verkostoilla on ollut mahdollisuus vähentää päästöjä ja olla ilmastotyön edelläkävijöitä.
Ilmastoratkaisujen kehittäminen on keskittynyt erityisesti resurssitehokkaaseen liiketoimintaan, vähäpäästöisiin arvoketjuihin, päästöjen kompensointiin, hiilinieluihin, hiilijalanjäljen laskentaan sekä logistiikkaan.

Hankkeeseen osallistui yli 200 yritystä, organisaatiota ja yhteisöä. Hankkeen aikana autettiin kehittämään pk-yritysten vähähiilistä liiketoimintaa kiertotalous- ja liiketoimintasparrauksella sekä kokeilupalveluhankinnoilla. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 17 kokeilupalveluhankintaa, joista 10 järjestettiin Business Tampereen toimesta. Hankkeen toiminnan myötä Vantaalla käynnistettiin kiertotalousklusterin toiminta.

Hankkeessa syntyi selvityksiä, uutta tutkimustietoa ja Tampereen yliopiston kehittämä laskentatyökalu hiilitaselaskentaan. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja julkaistiin malleja: ilmastopositiivisen yritysalueen malli ja ilmastopolku, joista jälkimmäinen tehtiin yhteistyössä Topinpuiston alueen yritysten kanssa Lounais-Suomen Jätehuollon ohjauksessa. Paikallisen kompensaation yhteistyömallia kehitettiin eteenpäin Turun kaupungissa.

Webinaarien ja julkaisujen avulla hankkeen tuloksia saatiin tehokkaasti levitettyä. Kaksi tärkeintä tapahtumaa olivat Kestävää kasvua ilmastopositiivisista yritysalueista -webinaari ja Ilmastoratkaisuja yritysalueille -tuloswebinaarisarja. Yhteensä hankkeen aikana omissa, kumppaneiden ja median kanavissa julkaistiin hanketekemistä koskevaa yli 100 artikkelia, puheenvuoroa ja uutista. Kokonaisuudessaan hankkeen tapahtumiin sekä verkossa että etänä osallistui yhteensä n. 900 henkilöä. Kaikki hankkeen kokeilut, mallit ja tulokset ovat kootusti luettavissa CircHubs-kanavalla: circhubs.fi