Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75911

Hankkeen nimi: Ruokajälki - Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeketjujen jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: https://www.oamk.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Välijärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.valijarvi(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 486 3577

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokajälki-hankkeen tarkoituksena on Pohjois-Pohjanmaan elintarvikearvoketjujen jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden edistäminen yhteistyössä alueellisten, valtakunnallisten ja EU-tasoisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Hankkeessa (1) mallinnetaan Pohjois-Pohjanmaan elintarviketuotannon arvoketjuja jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuusseurannan näkökulmasta pilotointitoiminnan avulla, (2) tuotetaan tietoa arvoketjujen eri vaiheisiin ja tarpeisiin soveltuvista kaupallisista, kehitystyön alla olevista ja potentiaalisista tulevista teknologisista ratkaisuista, (3) kehitetään alkuperä- ja muiden tuotetietojen viestimistä kuluttajille sekä (4) aktivoidaan Pohjois-Pohjanmaalla toimivia elintarvikeketjujen yrityksiä mukaan EU:n älykkään erikoistumisen strategian Agri-Food-teeman verkostojen käytännön toimintaan. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaalla toimiviin elintarvikealan pk-yrityksiin.

Hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeketjuissa toimivien yritysten tarpeeseen kehittää raaka-aineiden ja jalosteiden jäljitettävyyttä ja ruokaturvallisuusseurantaa sekä alkuperä- ja muiden tuotetietojen viestimistä ostajille ja loppukuluttajille.

Hanke toteutetaan 1.4.2020-30.9.2021 välisenä aikana Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdealueena on Pohjois-Pohjanmaa ja pääkohderyhmänä ja -hyödynsaajina maakunnan elintarvikealan pk-yritykset, joista valitaan yhteistyökumppanit jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuusseurannan pilotoinnin ja mallintamisen toteuttamista varten. Pilotoinnin aikana mallinnetaan pilotoitavan tuotantoketjun vaiheet ja mallinnukseen sisällytetään myös vaihtoehtoiset tuotanto- ja logistiikkaketjut, jotta tulokset palvelevat mahdollisimman laajasti koko toimialaa. Kaikille avoin raportointi sisältää vaihtoehtoisten tuotanto- ja logistiikkaketjujen eri vaiheisiin ja tarpeisiin soveltuvat kaupalliset, kehitystyön alla olevat ja potentiaaliset tulevat teknologiset ratkaisut.

Pilotointiyhteistyökumppaneiden valinta pohjautuu hankkeen alussa toteutettavaan kartoitukseen maakunnan elintarvikealan yritysten käytössä olevista jäljitettävyyden ja/tai ruokaturvallisuuden seurantaan liittyvistä ratkaisuista sekä yritysten esiin nostamista konkreettisista kehittämiskohteista.

Yrityksiä palvelevan pilotointi- ja mallinnusdokumentaation tuottamisen lisäksi elintarvikealan pk-yrityksiä aktivoidaan mukaan S3 Agri-Food -teeman verkostojen ja hankkeiden käytännön toimintaan ja edistetään sitä kautta tarjolla ja kehitystyön alla olevien jäljitettävyyteen ja ruokaturvallisuuden seurantaan liittyvien ratkaisujen käyttöönottoa yrityksissä.

Toimenpiteitä kohdistetaan myös ravintola- ja matkailualan sekä kaupan alan toimijoihin, jotka toimivat kuluttajarajapinnassa ja mahdollistavat viime kädessä alkuperä- ja muiden tuotetietojen viestimisen kuluttajille. Lisäksi toimenpiteitä kohdistetaan julkisille toimijoille, jotka vastaavat elintarvikehankinnoista ja niihin liittyvien strategioiden valmistelusta. Näihin toimijoihin kohdistuvat toimenpiteet ovat osa vaikutustyötä, jonka kautta edistetään maakunnan elintarvikealan pk-yritysten mahdollisuuksia viestiä loppukuluttajalle raaka-aineiden alkuperään ja tuoteturvallisuuteen liittyvistä teemoista.

Alustava yritysverkosto on muodostettu ELYKE – Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa, johon osallistui kaikkiaan 29 eri yrityksen ja 22 muun organisaation edustajia. Kaikki yritysverkoston elintarvikealan toimijat ovat pk-yrityksiä. Suuryrityksiin ei kohdisteta toimenpiteitä, mutta heidän asiantuntemustaan hyödynnetään kartoitettaessa elintarvikealan pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia jäljitettävyyden ja tuoteturvallisuuden seurantaan liittyviä ratkaisuja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisimpiä välillisiä kohderyhmiä ovat ICT- ja teknologia-alojen yritykset, jotka saavat tietoa maakunnan elintarvikealan pk-yritysten jäljitettävyyteen ja tuoteturvallisuuden todentamiseen liittyvistä tarpeista. ICT- ja teknologia-alojen yritykset voivat hyödyntää uutta tietoa kehittämällä tarvittavia teknologiaratkaisuja kaupallisiksi tuotteiksi.

Lisääntyneen tiedon ja aktivoituneen kansainvälisen tki-toiminnan kautta hankkeen tuloksista hyötyvät myös alueen koulutusorganisaatiot (erityisesti luonnonvara-, elintarvike- ja ICT-/teknologia-alat), tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot sekä kunnat ja muut julkiset kehitys- ja rahoitusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 692

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 692

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 846

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 846

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan

Kunnat: Lumijoki, Ii, Raahe, Tyrnävä, Oulainen, Taivalkoski, Hailuoto, Siikajoki, Muhos, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Kempele, Reisjärvi, Utajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäntä, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Vaala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus kuuluvat TOL2008-toimialaluokituksessa pääluokkaan ’C. Teollisuus’. Teollisuuden aloja tarkasteltaessa naisten osuus palkansaajista on verrattain pieni ja heistäkin suurin osa työskentelee toimisto- ja hallintotehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2014 teollisuuden ja rakentamisen palveluksessa työskenteli kaikkiaan 528 000 palkansaajaa, joista vajaa viidennes (19,3 %) oli naisia. Samana vuonna Suomessa oli kaikkiaan 66 000 teollisuuden ja rakentamisen toimialojen yrittäjää ja yrittäjäperheen jäsentä, joista vain 12,6 % oli naisia. Lisäksi naisten osuus teollisuuden alojen johto- ja esimiestehtävissä kasvaa huomattavasti keskimääräistä hitaammin. Nuorten ikäluokkien osalta kasvu on kuitenkin ollut voimakkaampaa: vuonna 2013 jo lähes 30 % alle 30-vuotiaista teollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä oli naisia. Eroja on myös miesten ja naisten keskiansioissa: Vuonna 2014 palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa olivat miesten osalta 3 788 €/kk ja naisten osalta 3 357 €/kk (-431 €/kk, -11,4 %). Vuonna 2016 tuntipalkkaisten elintarvike-, puutyö- sekä vaatetus- ja jalkinealan ammattiryhmään kuuluvien miesten säännöllisen työajan keskiansio oli 16,41 €/h, kun se naisilla oli 14,72 €/h (-1,69 €/h, -10,3 %). Vaikka teollisuuden alat kokonaisuutena näyttäytyvät miesvaltaisena toimintaympäristönä, toimialoilta löytyy myös tasa-ammatteja, joissa eri sukupuolta olevien osuus ammattiryhmissä toimivista on 40-60 %. Näihin kuuluvat mm. elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät, joista vuonna 2013 naisia oli kaikkiaan 49 % ja miehiä 51 % (yhteensä 15 700 hlöä). Korkeakouluissa elintarvikealan ja biotekniikan opiskelijoista enemmistö taas on naisia: ammattikorkeakouluissa naisten osuus on noin 63 %, yliopistoissa noin 72 % ja korkeakouluissa yhteensä noin 66 % (tilanne vuonna 2002 korkeakouluopintonsa aloittaneiden osalta). Naiset myös suorittavat koulutuksen loppuun miehiä todennäköisemmin ja nopeammin. Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeala on pienyritysvaltainen ja erityisesti mikroyritysten yrittäjissä on huomattava määrä myös naisia. Kaikista Suomen yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä noin kolmannes (32,5 %) on naisia ja peräti kolme neljäsosaa heistä toimii yksinyrittäjinä. - Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2013). Naiset ja miehet työelämässä. Viitattu 12.2.2018, http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.p df. - Suomen Yrittäjät (julkaisuvuosi ei tiedossa). Yrittäjyys kantaa Suomea: Tavoiteohjelma 2011-2015 - Yksinyrittäjyysohjelma. Viitattu 12.2.2018, https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_yksin yrittajaohjelma_2011_2015lowres.pdf. - Tilastokeskus (2014). Korkeakouluissa opiskelevat naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin ja nopeammin. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_002.html?s=0. - Tilastokeskus (2015). Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013. Viitattu 12.2.2018, http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2 013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html. - Tilastokeskus (2016). Naiset ja miehet Suomessa 2016. Viitattu 12.2.2018, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisulu ettelo/yyti_namisu_201600_2016_16132_net.pd f. - Tilastokeskus (2017). Yksityisen sektorin tuntipalkat. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/til/ystp/2016/ystp_2016_2017- 08-16_fi.pdf. - Tilastokeskus (2018). Toimialaluokitus 2008. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Myös hankkeen ohjausryhmässä tulee olla kummankin sukupuolen edustus. Hankkeen hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sisältää syrjimättömyysvelvoitteen (Laki julkisista hankinnoista 2007/348).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Tehostuvat tuotantoketjut ja ruokaturvallisuuteen liittyvän seurannan ja todentamisen kehittäminen vähentävät ruokahävikkiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tehokkuuden lisääntyminen ja ruokahävikin väheneminen pienentävät ilmastovaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Tehostuvat tuotantoketjut ja ruokaturvallisuuteen liittyvän seurannan ja todentamisen kehittäminen vähentävät ruokahävikkiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 8
Hankkeessa edistetään paikallista, alueen vahvuuksiin nojautuvaa elintarviketuotantoa ja kehitetään maakunnan elintarvikearvoketjuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Hankkeessa edistetään tuotteiden ja palvelujen kehittämistä elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden seurantaan ja todentamiseen. Lisäksi edistetään lähiruoan näkyvyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 7
Hankkeessa edistetään tuotteiden ja palvelujen kehittämistä elintarvikkeiden jäljitettävyyden (ja ruokaturvallisuuden) seurantaan ja todentamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Pohjois-Pohjanmaan pienyritysvaltaisella elintarvikealalla naisten merkitys on suuri, joten alan kehittäminen tukee välillisesti myös tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Verrattuna muihin maakuntiin elintarvikealan kehittäminen nostaa Pohjois-Pohjanmaata entistä tasavertaisempaan asemaan mm. teollisuuden moninaisuuden sekä ruokakulttuurin ja -matkailun näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 1 5
Jäljitettävyyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvän seurannan ja todentamisen sekä lähiruoan näkyvyyden edistämisen kautta voidaan vaikuttaa elintarvikeketjujen ekologiseen jalanjälkeen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ruokajälki-hankkeella edistettiin Pohjois-Pohjanmaan elintarvikearvoketjujen jäljitettävyyttä ja ruokaturvallisuutta yhteistyössä eri toimijoiden ja verkostojen kanssa. Hankkeen työpaketissa 1 kartoitettiin jäljitettävyyssovelluksia ja ruokaturvallisuuden varmistamiseen saatavilla olevia sensoreita sekä yritysten näkemyksiä kehitystarpeista. Selvitysten pohjalta valittiin pilotoitavaksi neljä eri arvoketjua: maito/meijerituotteet, liha/lihatuotteet, kala/kalatuotteet ja luonnontuotteet (marjat, sienet ja yrtit) ja suunniteltiin pilotoinnit yhdessä yritysten kanssa.

Pilotointiin osallistui kuusi edellä mainittuja eri arvoketjuja edustavaa yritystä. Yritykset testasivat menetelmiä lämpötilanseurantaan kuljetuksissa, tuotannossa ja varastoinnissa sekä pikatestausmenetelmiä tuotannon ja tuotteiden laadun kehittämiseksi (esim. suolapitoisuuden testaus) sekä elintarviketurvallisuuden parantamiseksi (esim. listeriatestaus). Hankkeessa kartoitettiin myös lainsäädännön näkökulmia pikatestauksiin ja jäljitettävyysratkaisujen käyttöön yhteistyössä viranomaisten kanssa. Keskusteluissa nousi esille, että ruoan alkuperän ja muiden tuotetietojen jäljitettävyydellä on tärkeä rooli myös ruokahävikin vähentämisessä ja sitä kautta kestävän ruokaketjun rakentamisessa. Kartoitusten, pilotointikokemusten ja -havaintojen sekä pilotoineiden yrittäjien haastattelujen pohjalta tehtiin mallinnukset kahdesta pilotoidusta arvoketjusta: kalaketjusta ja maito/juustoketjusta.

Hankkeen työpaketissa 2 tuotettiin tietoa haastattelujen ja kyselyjen avulla maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden näkyvyydestä ja sen eteen tehtävästä työstä. Kartoituksen avulla voidaan hahmottaa tehokkaita kuluttajaviestintäkeinoja ja niihin liittyviä kehittämiskohteita. Haastateltavina oli kaupan, ravintola-alan ja hankintayksiköiden edustajia. Tietoa saatiin alueen kuluttajien ostotottumuksista ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden näkyvyydestä ja kulutuksesta, kauppojen ja ravintoloiden yhteistyöstä paikallisten tuottajien kanssa sekä lähiruoan käytön hyödyistä. Samalla herätettiin keskustelua lähiruoan näkyvyyden parantamisesta. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus kuluttajien näkökulmien kartoittamiseksi ruuan ostovalintoihin vaikuttavista tekijöistä sekä suhtautumisesta lähiruoka- ja luomutuotteisiin. Hankkeen aikana käynnistyneen Pohjois-Pohjanmaan ruokaverkoston tavoitteena on suunnitella ja kehittää alueen ruoka-alaa. Verkostoyhteistyö tarjoaa väyliä paikallisen tuotannon näkyvyyden edistämiseen myös hankkeessa kootun tiedon pohjalta.

Hankkeen työpaketissa 3 kartoitettiin elintarvikealan kansainvälisiä verkostoja ja niiden toimintamalleja sekä niiden tuottamaa hyötyä maakunnan yrityksille jäljitettävyys- ja ruokaturvallisuusteemaan liittyen. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa määriteltiin ja kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan roolia S3P Agri-Food/Traceability & Big Data (TBD) sekä European Regions for Inno-vation in Agriculture, Food and Forestry (ERIAFF) -verkostoissa ja jaettiin tietoa niiden toiminnasta eri toimijoille hankkeen ja muiden toimijoiden järjestämissä tapahtumissa, uutiskirjeissä ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hyvien ja toimivien käytänteiden kartoittamiseksi ja maakuntien välisen yhteistyön lisäämiseksi hankkeessa tutustuttiin myös muissa maakunnissa toteutettuihin toimenpiteisiin, jotka ovat linjassa hankkeen tavoitteiden kanssa. Benchmarkauksen avulla kartoitettiin toimivia käytäntöjä, joita voidaan soveltaa myös Pohjois-Pohjanmaalla.