Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75916

Hankkeen nimi: Avoimen metsä- ja luontotiedon läpimurto - tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi (OpenForData)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2440921-4

Jakeluosoite: Siltakatu 20 B

Puhelinnumero: 0503084696

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Anneli Leskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.leskinen(at)metsakeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503084696

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin päämääränä on läpimurto avoimen metsä- ja luontotiedon (myöhemmin: metsätiedon)
jatkojalostuksessa,käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Tietoa tullaan hyödyntämään laajasti metsiin perustuvassa
biotalouden liiketoiminnassa, myös uusilla osa-alueilla, kuten luonnontuotealalla ja luontomatkailussa.
Metsätietoekosysteemi muodostuu avoimesta metsätiedosta, julkishallinnon muusta avoimesta tietotuotannosta sekä
kaupallisten toimijoiden asiakaslähtöisestä sovelluskehityksestä. Läpimurto syntyy kahdella tavalla. Ensinnäkin
lisätään olemassaolevan avoimen tiedon hyödyntämista (TP1 ja TP2). Lisäksi edistetään uusien tietotuotteiden syntyä
(TP2,TP3 ja TP4) tietotuotteiden palvelukuvausten konseptien ja niiden pilotointien avulla. Tietotuotteilla tarkoitetaan
tässä määritellyn avointa dataa jalostavan vakioidun laskentaketjun, eli tuotantoprosessin, tuloksena syntyviä
palvelutuotteita, jotka hyödyttävät asiakkaita, elinkeinoelämää ja sidosryhmiä. Projekti koostuu neljästä työpaketista
(TP).
TP1: Dig
italisaatiota edistävät LEAN kehittämisistunnot metsäbiotalouden pk-yritysten kanssa
Projekti kohottaa metsäpalvelujen tuottavuutta digitalisaatiota ja LEAN-ajattelua hyödyntäen. Metsäpalveluja tarjoavien
pk-yritysten kanssa toteutetaan kehittämisistuntoja. Istunnoissa kartoitetaan yritysten ja niiden yhteistyöverkostojen
tuottama palvelutarjooma, niistä johdetut palveluprosessit sekä niiden tuottavuutta mahdollisesti heikentävät osa-alueet kustannusrakenteen, laadun, toimitusketjujen luotettavuuden, ajankäytön sekä joustavuuden näkökulmasta.
Tuloksena yritysten asiakkaiden palvelukokemus paranee.

TP2 Metsätietoekosysteemin yhteiskäyttöä edistävä sparraus yrityksissä
Edistetään avointa metsätietoa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa pk-yrityksissä. Toteutuksessa hyödynnetään
pk-yritysten sparrausta, verkossa ja tapaamisissa toteutettavaa valmennusta aiheeseen liittyen. Hankealueella
autetaan metsäalan, luonnontuotealan, luontomatkailun ja muita yrityksiä ottamaan haltuun hyöty, joka on saatavissa
avoimesta metsä- ja luontotiedosta. Tämän opastuksen yhteydessä kerätään palvelukuvauksia yritysten tarpeista
siten, että kaivattuja tietotuotteita ja työkaluja syntyy tieto- ja viestintäteknologiaan erikoistuneiden (ICT) yritysten ja
kehittäjäyhteisöjen ja yritysten tuottamina.

TP3: Liiketoiminta-, metsien kasvu- ja hiilensidontapotentiaalia kuvaavat tietotuotteet kohdemaakuntiin.
Projektissa toteutetaan metsäbiotalouden toimintaympäristöstä ja liiketoimintapotentiaalista kertovan alueellisen
tietotuotteen konseptointi, ja sen tuotannon prosessin pilotointi yritysten liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon
tueksi. Lisäksi tämä palvelukonsepti tarjoaa aluetason tietoa päätöksentekijöille ilmasto- ja resurssiviisaaseen metsien
hyödyntämiseen ja monikäytön kysymyksiin liittyen.

TP4: Hiilikaupan mahdollistavat sähköiset tuotteet yksityismetsissä
Projektissa kehitetään myös ilmastoviisaan metsänkäsittelyn ja hiilikaupan mahdollistavan tietotuotteen konsepti
yksityismetsiin. Tietotuote ja sen tuotantoprosessi määritellään, kehitetään ja pilotoidaan laajamittaisen yrityksiä
palvelevan tuotannon käynnistämiseksi. Prosessin Kehitystyön tuotoksena syntyvät palveluntarjoajille
lisäarvopalvelujen tuotantoon metsänomistajille hiilitaseesta kertovat kuviotason karttatasot, luokitus eriasteisille hiilen
nieluille ja varastoille sekä ilmastoviisaan metsänhoidon toimenpide-ehdotukset

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsäalan pk-yritykset ja metsänhoitoyhdistykset sekä näille tietotuotteita, ketteriä sovelluksia ja järjestelmäratkaisuja tuottavat ict-yritykset ja muut kehittäjäyhteisöt.

Sparrattavat metsäalan yritykset seulotaan Suomen metsäkeskuksen yrityspalvelujen yhteystietorekisteristä, jossa on Pohjois-Pohjanmaalle rekisteröitynä n. 150 ja Pohjois-Karjalaan n. 135 yritystä. Yritykset edustavat ainakin puunkorjuun, metsänhoitopalvelujen, luontomatkailun ja luonnotuotteiden toimialoja. Lisäksi kontaktoidaan ylimakunnallisesti toimivia yrityksiä. Vastaavasti kontaktoidaan em. maakunnissa toimivia ICT-yrityksiä. Koulutuksiin osallistuvat metsäalan ammattilaiset toimivat pääosin em. yritysten palkkalistoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Metsävara- ja luontotietoa tuottavat, hallinnoivat ja tietopalveluja kehittävät julkishallinnon sekä yritysten työntekijät. Luonnonvara- ja ympäristöalan viranomaiset, päätöksentekijät, koulutus-, ja konsulttiorganisaatioiden edustajat. Loppukädessä hyödynsaajia ovat metsänomistajat, virkistys- ja luontopalveluja käyttävät kansalaiset sekä ulkomaiset turistit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 487 390

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 442 765

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 609 239

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 553 458

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Oulunkaaren, Keski-Karjalan, Joensuun, Raahen, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Koillismaan, Pielisen Karjalan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Rääkkylä, Utajärvi, Ylivieska, Joensuu, Sievi, Taivalkoski, Siikajoki, Kärsämäki, Ii, Hailuoto, Reisjärvi, Siikalatva, Oulu, Kempele, Muhos, Raahe, Pyhäjärvi, Kalajoki, Merijärvi, Tohmajärvi, Lumijoki, Oulainen, Liperi, Tyrnävä, Outokumpu, Nurmes, Alavieska, Lieksa, Kontiolahti, Polvijärvi, Kitee, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäjoki, Vaala, Liminka, Nivala, Ilomantsi, Juuka, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
ei ole tarpeen, sillä hakijat tuntevat hyvin metsäalan sukupuolikysymykset, aiheesta on paljon tutkimuksia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
kaikessa toiminnassa tuetaan "heikommalla" olevaa sukupuolta aina kun tarpeen. yrittäjäneuvonta on aina henkilökohtaista, jolloin esiemrkiksi naiset eivät jää hiljaiseksi miesjoukon keskellä. metsäkeskuksella on rutiinina mm. naismetsänomistajien huomioon ottaminen toiminnassa, joten sukupuoleen osataan kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeen päätavoite on edistää metsiin perustuvien elinkeinojen digitalisaatiota

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
digitalisaatio edistää kestävyyttä tuottamalla ajantasaista tietoa luonnonvaroista ja niiden tilasta suoraan toimijoille, joiden työ vaikuttaa tähän konkreettisesti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
sama kuin edellä, esimerkiksi metsäpalomallit tai ravinnevalumien estäminen mallinnuksen avulla
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
toimijoiden parempi tietoisuus estää vahinkojen synnyn
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
toimijoiden parempi tietoisuus estää vahinkojen synnyn
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
toimijoiden parempi tietoisuus estää vahinkojen synnyn
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei intentionaalista vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
tukee mutta ei varsinaisesti buustaa vain tätä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
tämä on päätavoite digitalisaatiossa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
digitalisaatiopalvelut ovat näitä
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
digitalisaatio tehostaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
tukee matkailuelinkeinoa
Tasa-arvon edistäminen 3 4
teknologia edistää naisten osallisuutta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
asiat voidaan konkretisoida eri ryhmille vr:n avulla
Kulttuuriympäristö 4 4
toimijoiden parempi tietoisuus estää vahinkojen synnyn
Ympäristöosaaminen 4 7
digitalisaatio myös havainnollistaa mikä omassa työssä liittyy ilmastoon, esimerkiksi ravinnehuuhtoutumien torjunta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektin päämääränä oli läpimurto avoimen metsä- ja luontotiedon (myöhemmin: metsätiedon) jatkojalostuksessa, käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Hankesuunnitelmassa luvattiin: Tietoa tullaan hyödyntämään laajasti metsiin perustuvassa biotalouden liiketoiminnassa, myös uusilla osa-alueilla, kuten luonnontuotealalla ja luontomatkailussa. Metsätietoekosysteemi muodostuu avoimesta metsätiedosta, julkishallinnon muusta avoimesta tietotuotannosta sekä kaupallisten toimijoiden asiakaslähtöisestä sovelluskehityksestä. Läpimurto syntyy kahdella tavalla. Ensinnäkin lisätään olemassaolevan avoimen tiedon hyödyntämista (TP1 ja TP2). Lisäksi edistetään uusien tietotuotteiden syntyä (TP2,TP3 ja TP4) tietotuotteiden palvelukuvausten konseptien ja niiden pilotointien avulla. Tietotuotteilla tarkoitetaan tässä määritellyn avointa dataa jalostavan vakioidun laskentaketjun, eli tuotantoprosessin, tuloksena syntyviä palvelutuotteita, jotka hyödyttävät asiakkaita, elinkeinoelämää ja sidosryhmiä. Projekti koostuu neljästä työpaketista

TP1: Digitalisaatiota edistävät LEAN kehittämisistunnot metsäbiotalouden pk-yritysten kanssa. Lean-istuntoja luvattiin hankesuunnitelmassa 12-14 ja niitä pidettiin 13 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Useinpien kanssa oli monta istuntoa.

TP2 Metsätietoekosysteemin yhteiskäyttöä edistävä sparraus yrityksissä. Edistetään avointa metsätietoa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa pk-yrityksissä. Toteutuksessa hyödynnetään pk-yritysten sparrausta, verkossa ja tapaamisissa toteutettavaa valmennusta aiheeseen liittyen. Hankesuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi 120 sparrausta. Sparrattuja yrityksiä oli 145.

TP3: Liiketoiminta-, metsien kasvu- ja hiilensidontapotentiaalia kuvaavat tietotuotteet kohdemaakuntiin. Projektissa toteutetaan metsäbiotalouden toimintaympäristöstä ja liiketoimintapotentiaalista kertovan alueellisen tietotuotteen konseptointi, ja sen tuotannon prosessin pilotointi yritysten liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi tämä palvelukonsepti tarjoaa aluetason tietoa päätöksentekijöille ilmasto- ja resurssiviisaaseen metsien hyödyntämiseen ja monikäytön kysymyksiin liittyen. Nämä luvatut tietotuotteet toteutettiin.

TP4: Hiilikaupan mahdollistavat sähköiset tuotteet yksityismetsissä. Projektissa kehitetään myös ilmastoviisaan metsänkäsittelyn ja hiilikaupan mahdollistavan tietotuotteen konsepti yksityismetsiin. Tietotuote ja sen tuotantoprosessi määritellään, kehitetään ja pilotoidaan laajamittaisen yrityksiä palvelevan tuotannon käynnistämiseksi. Prosessin kehitystyön tuotoksena syntyvät palveluntarjoajille lisäarvopalvelujen tuotantoon metsänomistajille hiilitaseesta kertovat kuviotason karttatasot, luokitus eriasteisille hiilen nieluille ja varastoille sekä ilmastoviisaan metsänhoidon toimenpide-ehdotukset. Nämä kehitettiin projektissa.