Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75994

Hankkeen nimi: Kalevala - mytologiasta arvoa liiketoimintaan

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen ympäristöministeriön strategian mukaan kulttuuriympäristöt ovat merkittäviä identiteetin rakennusosia ja niihin liittyy potentiaalia alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä kehittämisessä. Taitavasti brändätty kulttuuriympäristö lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta. Myös Suomen ensimmäisen kulttuuriperintöbarometrin vastausten perusteella kulttuuriperintö on tärkeä eri alueiden maineelle. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman mukaisesti alueen matkailua tulee kehittää vahvistamalla yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Pohjois-Karjalan matkailun on pystyttävä erottautumaan kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Näkyvyys edellyttää alueen erityispiirteiden esille nostamista, palveluiden paketointia sekä vahvaa yhteistyötä alueen toimijoiden kesken, muun muassa matkailupalvelujen yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä.

Pohjois-Karjala sijainti itäisen ja läntisen maailmanpiirin rajalla on muokannut sen kulttuuria ja väestön itseymmärrystä kautta vuosisatain. Maakunnalla on monikulttuurinen historia, se on ollut kulttuuristen kohtaamisten alue. Taitavasti brändätty kulttuuriympäristö lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta. Kalevala, kalevalaisuuden hyödyntäminen on olennainen osa pohjoiskarjalaista kulttuuriympäristöä. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla koetaan kalevalaisuus vetovoimaiseksi, mikä on Pohjois-Karjalan etu kilpailussa kansainvälisistä asiakkaista ja vientituloista. Kalevalaisuuden vetovoimaisuus perustuu siihen, että Kalevala, sen teemat ja kalevalaiset henkilöhahmot tunnetaan maailmalla laajasti.

Pohjois-Karjalasta puuttuu edelleen osaamista tarinoiden muuttamisesta digitaalisiksi palveluiksi tai tuotteiksi. Mytologioiden (Kalevala) tarinoiden tuotteistaminen, sekä siihen liittyvät toimialat ylittävät kokeilut ovat olleet maakunnassa myös vähäisiä. Tarinoiden tuotteistaminen olisi ratkaistavissa palvelumuotoilun, digitaalisuuden ja verkostojen rakentamisen kautta. Kalevala – lisää arvoa liiketoimintaan –hanke vastaa näihin haasteisiin. Hankkeessa jalostetaan kalevalaisuudesta uusi, moderni ja nykyaikainen toteutus, joka vetoaa myös nuoriin ja toimii koko perheen matkailullisena vetovoimatekijänä.

Hankkeessa luodaan aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolku työkaluksi olemassa olevien matkailu- ja palvelualojen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeeseen integroidaan eri alojen yrittäjiä ja osaajia muokkaamaan uudenlaista, monipuolista kalevalakuvaa. Kaupallistamispolun aikana muodostuu erilaisia joustavia yritys- ja toimijajoukkoja, jotka yhdessä pystyvät hyödyntämään omaa ja toistensa osaamista tuotemoduulien tuottamisessa ja palveluiden paketoimisessa. Kaupallistamispolku rakentuu lyhyistä tai pidemmistä kokeiluista, ja niihin liittyvistä pajoista.Hankkeen toteutuksessa keskeisenä teemana on digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntäminen. Digitaalisuuden ohella hankkeen läpileikkaavana teemana kulkee vastuullisuus ja kestävä kehitys.

Hankkeen toteutus on jaettu neljään työpakettiin, jotka muodostavat hankkeen kaupallistamispolun.

Työpaketti 1. Kulttuurisisältöjen teemoitus ja hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa.
Työpaketti toteutetaan erilaisina työpajoina, joista muodostuu yritysverkostoja yritysten valitsemien kulttuuriteemojen perusteella.

Työpaketti 2: Aineettoman kulttuurin kaupallistamistyöpajat
Työpajoissa kehitetään kaupallistamispolkuja pilottien ja demojen avulla Kalevalaan liittyen. Innovaatiotyöpajassa hyödynnetään työpaketissa 1. luotuja Kalevala tieto- ja tuotepaketteja. Tavoitteena on tausta-aineiston soveltaminen yritysten toimintaan ja vahvuuksiin. Työpaketti toteutetaan samanaikaisesti Työpaketti 3:n kanssa, sen tuloksia hyödyntäen.

Työpaketti 3. Asiakasymmärryksen kartuttaminen kv-markkinoista, sekä tuotettujen tarinallisten tuotteiden testaaminen valituilla kohdemarkkinoilla.

Työpaketti 4: Kalevalaverkosto-innovaatioalusta sekä aineettoman kulttuurin kaupallistamisopas
Kaupallistamispolun tuloksena syntyy alueellinen Kalevalaverkosto -innovaatioalusta, joka kokoaa hankkeen aikana luodut pilotit, demot, toimintakonseptit yritysten hyödynnettäviksi. Työpaketin taustalla ovat hankkeen aikaisemmat toimet, yritysverkostojen luominen, uusien alueellisten palvelukonseptien luominen, brändäys teeman ympärille, yhteiset kulttuuriteemat.

Kaupallistamispolun tuloksena alueen yritysten kilpailukyky paranee suhteessa kilpailijoihin. Yrityksille luodaan mahdollisuus käyttää monipuolisesti digitaalisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä elementtejä toiminnassaan ja mainonnassaan. Samalla kasvaa yritysten asiakasymmärrys digitaalisista tuotteistamismahdollisuuksista, joka lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen kansainvälisten asiakkaiden houkuttelussa ja palvelemisessa.


Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, kehittämisyhtiöiden (KETI Oy, PIKES Oy)ja maakunnan yrittäjien kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset mikro- ja pk-yritykset, jotka haluavat kehittää palvelu ja/tai tuotevalikoimaansa kalevalaiseen mytologiaan perustuen. Projektin kohderyhmänä ovat myös kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, julkisen sektorin toimijat ja oppilaitokset.

Alueelliset kehitysyhtiöt ovat mukana hankkeessa paitsi oman keskeisen roolinsa kautta, eli kehittämässä oman alueensa yritystoimintaa, myös hankkeidensa ja koordinaatiotoimintansa kautta. Kehitysyhtiöiden verkosto on hankkeessa tärkeässä roolissa, kun paikkaan liittyviä mytologioita ja kultuurillisia kerrostumia sovelletaan palvelumuotoilun ja uuden teknologian avulla liiketoiminnan tuotteiksi ja palveluiksi.

Hankkeesta on neuvoteltu kehitysyhtiöiden järjestämissä tilaisuuksissa niin Nurmes-Valtimon, Keski-Karjalan ja Ilomantsin alueen yrittäjille, pääosin matkailuyrittäjille. Näissä tilaisuuksissa n. 30 yrittäjää on ilmaissut kiinnostuksensa hankkeeseen osallistumiseen, kunhan sisällöt ja aikataulut tarkentuvat. Hankkeen Työpaketti 1 aikana määritellään hankkeen muiden Työpakettien lopullinen sisältö, jonka jälkeen kehitysyhtiöiden kanssa käydään läpi alueellisia yrityksiä ja tehdään sopimukset heidän osallistumisestaan hankkeeseen. Rahoitushakemuksen liitteessä lista yrityksistä, jotka ovat olleet keskusteluissa mukana. KETI:n osalta yritysneuvottelut käytiin osana Matkailuliidejä-hankkeen yritysten kanssa (esittelytilaisuus Kiteellä matkailun syysstartti 28.8.2019).

Hankkeen tuloksista hyötyvät myös markkinointia harjoittavat matkailualan toimijat, kuten VisitKarelia/Karelia Expert Matkailupalvelu Oy ja Visit Finland.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen tuloksista hyötyvät muut paikalliset yritykset, liikennepalvelut ja ravitsemuspalveluiden niiden raaka-ainetuottajat. Lisäksi tuloksia hyödynnetään osana tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 381 505

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 473 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Outokumpu, Valtimo, Joensuu, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Polvijärvi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään huomioimaan mukaan tulevien toimijoiden erilaiset lähtökohdat myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen sisältö pyritään luomaan molempia sukupuolia kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen välillinen tavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Kaikissa hankkeen toimissa nostetaan esille luonnonvarojen kestävä käyttö myös liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeessa pyritään edistämään sähköisten ja vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä. Hankkeessa käytetään myös mahdollisuuksien mukaan etä- ja verkkotyöskentelyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 3
Hankkeessa ohjataan käyttämään vähähiilisiä digitaalisia välineitä. Hankkeen käytössä ovat tarpeen mukaan sähköiset viestintävälineet ja koulutuskeinot.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen matkat suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähän kasvihuonepäästöjä tuottaviksi
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 –ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeen yksi tärkeä osa on syntyvien materiaalien ja jätteiden määrän vähentäminen. Näin hanke edistää materiaaliresurssien ekotehokas käyttöä, jolloin sen hyöty valuu suoraan liiketoimintakuluihin
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Kehittämistyössä uusiutuvat energialähteet otetaan huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti nimenomaan alueen elinkeinoelämään innovoimalla uudenlaisia palveluita ja tuotteita alueiden kasvupotentiaaleista lähtien.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeella vaikutetaan vahvasti alueen elinkeinoelämän aineettomiin, osaamisen perustuvien ja digitaalisesti tuotettavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa pyritään koordinoimaan tarvittava liikkuminen mahdollisimman ekotehokkaasti
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hanke edistää alueelliseen yhdenvertaisuuteen antamalla myös syrjäisimmille alueille mahdollisuuden liiketoimintaan. Aktiivinen ja kehittyvä innovaatiotoiminta lisää hyvinvointia elinkeinon näkökulmasta
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää maakunnallisesti sosiaalista tasa-arvoa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke mahdollistaa suoraan maaseudunelinvoimaisuutta ja paikallisen kulttuurin hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke edistää kulttuuriympäristön hyödyntämistä ja säilyttämistä
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen toimissa huomioidaan ympäristöosaaminen osana kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä

9 Loppuraportin tiivistelmä

-