|
|
|
Hankekoodi: A75994
Hankkeen nimi: Kalevala - mytologiasta arvoa liiketoimintaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen ympäristöministeriön strategian mukaan kulttuuriympäristöt ovat merkittäviä identiteetin rakennusosia ja niihin liittyy potentiaalia alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä kehittämisessä. Taitavasti brändätty kulttuuriympäristö lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta. Myös Suomen ensimmäisen kulttuuriperintöbarometrin vastausten perusteella kulttuuriperintö on tärkeä eri alueiden maineelle. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman mukaisesti alueen matkailua tulee kehittää vahvistamalla yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Pohjois-Karjalan matkailun on pystyttävä erottautumaan kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Näkyvyys edellyttää alueen erityispiirteiden esille nostamista, palveluiden paketointia sekä vahvaa yhteistyötä alueen toimijoiden kesken, muun muassa matkailupalvelujen yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä.
Pohjois-Karjala sijainti itäisen ja läntisen maailmanpiirin rajalla on muokannut sen kulttuuria ja väestön itseymmärrystä kautta vuosisatain. Maakunnalla on monikulttuurinen historia, se on ollut kulttuuristen kohtaamisten alue. Taitavasti brändätty kulttuuriympäristö lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta. Kalevala, kalevalaisuuden hyödyntäminen on olennainen osa pohjoiskarjalaista kulttuuriympäristöä. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla koetaan kalevalaisuus vetovoimaiseksi, mikä on Pohjois-Karjalan etu kilpailussa kansainvälisistä asiakkaista ja vientituloista. Kalevalaisuuden vetovoimaisuus perustuu siihen, että Kalevala, sen teemat ja kalevalaiset henkilöhahmot tunnetaan maailmalla laajasti.
Pohjois-Karjalasta puuttuu edelleen osaamista tarinoiden muuttamisesta digitaalisiksi palveluiksi tai tuotteiksi. Mytologioiden (Kalevala) tarinoiden tuotteistaminen, sekä siihen liittyvät toimialat ylittävät kokeilut ovat olleet maakunnassa myös vähäisiä. Tarinoiden tuotteistaminen olisi ratkaistavissa palvelumuotoilun, digitaalisuuden ja verkostojen rakentamisen kautta. Kalevala – lisää arvoa liiketoimintaan –hanke vastaa näihin haasteisiin. Hankkeessa jalostetaan kalevalaisuudesta uusi, moderni ja nykyaikainen toteutus, joka vetoaa myös nuoriin ja toimii koko perheen matkailullisena vetovoimatekijänä.
Hankkeessa luodaan aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolku työkaluksi olemassa olevien matkailu- ja palvelualojen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeeseen integroidaan eri alojen yrittäjiä ja osaajia muokkaamaan uudenlaista, monipuolista kalevalakuvaa. Kaupallistamispolun aikana muodostuu erilaisia joustavia yritys- ja toimijajoukkoja, jotka yhdessä pystyvät hyödyntämään omaa ja toistensa osaamista tuotemoduulien tuottamisessa ja palveluiden paketoimisessa. Kaupallistamispolku rakentuu lyhyistä tai pidemmistä kokeiluista, ja niihin liittyvistä pajoista.Hankkeen toteutuksessa keskeisenä teemana on digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntäminen. Digitaalisuuden ohella hankkeen läpileikkaavana teemana kulkee vastuullisuus ja kestävä kehitys.
Hankkeen toteutus on jaettu neljään työpakettiin, jotka muodostavat hankkeen kaupallistamispolun.
Työpaketti 1. Kulttuurisisältöjen teemoitus ja hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa.
Työpaketti toteutetaan erilaisina työpajoina, joista muodostuu yritysverkostoja yritysten valitsemien kulttuuriteemojen perusteella.
Työpaketti 2: Aineettoman kulttuurin kaupallistamistyöpajat
Työpajoissa kehitetään kaupallistamispolkuja pilottien ja demojen avulla Kalevalaan liittyen. Innovaatiotyöpajassa hyödynnetään työpaketissa 1. luotuja Kalevala tieto- ja tuotepaketteja. Tavoitteena on tausta-aineiston soveltaminen yritysten toimintaan ja vahvuuksiin. Työpaketti toteutetaan samanaikaisesti Työpaketti 3:n kanssa, sen tuloksia hyödyntäen.
Työpaketti 3. Asiakasymmärryksen kartuttaminen kv-markkinoista, sekä tuotettujen tarinallisten tuotteiden testaaminen valituilla kohdemarkkinoilla.
Työpaketti 4: Kalevalaverkosto-innovaatioalusta sekä aineettoman kulttuurin kaupallistamisopas
Kaupallistamispolun tuloksena syntyy alueellinen Kalevalaverkosto -innovaatioalusta, joka kokoaa hankkeen aikana luodut pilotit, demot, toimintakonseptit yritysten hyödynnettäviksi. Työpaketin taustalla ovat hankkeen aikaisemmat toimet, yritysverkostojen luominen, uusien alueellisten palvelukonseptien luominen, brändäys teeman ympärille, yhteiset kulttuuriteemat.
Kaupallistamispolun tuloksena alueen yritysten kilpailukyky paranee suhteessa kilpailijoihin. Yrityksille luodaan mahdollisuus käyttää monipuolisesti digitaalisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä elementtejä toiminnassaan ja mainonnassaan. Samalla kasvaa yritysten asiakasymmärrys digitaalisista tuotteistamismahdollisuuksista, joka lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen kansainvälisten asiakkaiden houkuttelussa ja palvelemisessa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, kehittämisyhtiöiden (KETI Oy, PIKES Oy)ja maakunnan yrittäjien kanssa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset mikro- ja pk-yritykset, jotka haluavat kehittää palvelu ja/tai tuotevalikoimaansa kalevalaiseen mytologiaan perustuen. Projektin kohderyhmänä ovat myös kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, julkisen sektorin toimijat ja oppilaitokset.
Alueelliset kehitysyhtiöt ovat mukana hankkeessa paitsi oman keskeisen roolinsa kautta, eli kehittämässä oman alueensa yritystoimintaa, myös hankkeidensa ja koordinaatiotoimintansa kautta. Kehitysyhtiöiden verkosto on hankkeessa tärkeässä roolissa, kun paikkaan liittyviä mytologioita ja kultuurillisia kerrostumia sovelletaan palvelumuotoilun ja uuden teknologian avulla liiketoiminnan tuotteiksi ja palveluiksi.
Hankkeesta on neuvoteltu kehitysyhtiöiden järjestämissä tilaisuuksissa niin Nurmes-Valtimon, Keski-Karjalan ja Ilomantsin alueen yrittäjille, pääosin matkailuyrittäjille. Näissä tilaisuuksissa n. 30 yrittäjää on ilmaissut kiinnostuksensa hankkeeseen osallistumiseen, kunhan sisällöt ja aikataulut tarkentuvat. Hankkeen Työpaketti 1 aikana määritellään hankkeen muiden Työpakettien lopullinen sisältö, jonka jälkeen kehitysyhtiöiden kanssa käydään läpi alueellisia yrityksiä ja tehdään sopimukset heidän osallistumisestaan hankkeeseen. Rahoitushakemuksen liitteessä lista yrityksistä, jotka ovat olleet keskusteluissa mukana. KETI:n osalta yritysneuvottelut käytiin osana Matkailuliidejä-hankkeen yritysten kanssa (esittelytilaisuus Kiteellä matkailun syysstartti 28.8.2019).
Hankkeen tuloksista hyötyvät myös markkinointia harjoittavat matkailualan toimijat, kuten VisitKarelia/Karelia Expert Matkailupalvelu Oy ja Visit Finland.
Välillisesti hankkeen tuloksista hyötyvät muut paikalliset yritykset, liikennepalvelut ja ravitsemuspalveluiden niiden raaka-ainetuottajat. Lisäksi tuloksia hyödynnetään osana tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminnassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 381 505
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 448
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 841
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 380 491
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Kaikissa hankkeen toimissa nostetaan esille luonnonvarojen kestävä käyttö myös liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa pyritään edistämään sähköisten ja vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä. Hankkeessa käytetään myös mahdollisuuksien mukaan etä- ja verkkotyöskentelyä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 3 |
| Hankkeessa ohjataan käyttämään vähähiilisiä digitaalisia välineitä. Hankkeen käytössä ovat tarpeen mukaan sähköiset viestintävälineet ja koulutuskeinot. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hankkeen matkat suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähän kasvihuonepäästöjä tuottaviksi | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 –ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hankkeen yksi tärkeä osa on syntyvien materiaalien ja jätteiden määrän vähentäminen. Näin hanke edistää materiaaliresurssien ekotehokas käyttöä, jolloin sen hyöty valuu suoraan liiketoimintakuluihin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Kehittämistyössä uusiutuvat energialähteet otetaan huomioon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti nimenomaan alueen elinkeinoelämään innovoimalla uudenlaisia palveluita ja tuotteita alueiden kasvupotentiaaleista lähtien. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeella vaikutetaan vahvasti alueen elinkeinoelämän aineettomiin, osaamisen perustuvien ja digitaalisesti tuotettavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hankkeessa pyritään koordinoimaan tarvittava liikkuminen mahdollisimman ekotehokkaasti | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää alueelliseen yhdenvertaisuuteen antamalla myös syrjäisimmille alueille mahdollisuuden liiketoimintaan. Aktiivinen ja kehittyvä innovaatiotoiminta lisää hyvinvointia elinkeinon näkökulmasta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää maakunnallisesti sosiaalista tasa-arvoa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hanke mahdollistaa suoraan maaseudunelinvoimaisuutta ja paikallisen kulttuurin hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke edistää kulttuuriympäristön hyödyntämistä ja säilyttämistä | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toimissa huomioidaan ympäristöosaaminen osana kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä | ||
Hankkeen ensimmäisen työpaketin tehtäviin ja samalla koko hankkeen toimintojen taustaksi tehtiin kulttuurisisältöjen teemoitusta ja niihin liittyvien Kalevalaan ja paikallisiin tarinoihin perustuvaa tarinallistamista. Nämä työpaketti yhden toiminnat olivat taustalla, kun hankkeessa lähdettiin toteuttamaan työpaketti kahta. Sen tavoitteena oli inspiroida yrityksiä hyödyntämään Kalevalan ja kansanperinteen sekä paikallisten tarinoiden antia palveluiden ja tuotteiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotteistamisessa, sekä antaa konkreettisia työvälineitä työskentelyn tueksi. Kehittämistä lähestyttiin palvelumuotoilun näkökulmasta asiakas- ja sisältölähtöisesti. Koulutuksiin lisättiin myös elämysmuotoilu.
Työpajoissa käsiteltiin yrittäjien lähtökohdista, kehittämiskohteesta ja mielenkiinnosta riippuen seuraavia aiheita osallistavasti:
1. Kehityskohteen määritys
2. Omien asiakkaiden tunnistaminen
3. Tarinainspiraatio tarinakorttityöskentelyn avulla
4. Sisäinen tuotteistaminen
5. Elämysmuotoilu
6. Palvelupolun hahmottelu
7. Tarinallistaminen
8. Ulkoinen tuotteistaminen
Työpajojen, eli hankekielellä Riihien, toiminta räätälöitiin paikkakuntakohtaisesti, tavoitteena tuottaa kullekin yritysryhmälle heille parhaiten sopivia apuvälineitä yrityskohtaisen kehittämisen tueksi. Pitkäjänteisen riihityöskentelyn yhteydessä kehitettiin samalla aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolkua, joka tähtäsi tarinallisen ja hyvin tuotteistetun palvelu- tai kulutustuotteen kehittämisen sujuvoittamiseen.
Työpaketissa 3 tutkimuspaketissa Itä-Suomen yliopisto toteutti asiakastutkimuksen ja tarinallisten tuotteiden testaamisen kiinalaisille, japanilaisille, eteläkorealaisille ja saksalaisille kohderyhmille. Tutkimus toi tietoa kohdemaiden matkailijoista ja heidän suhtautumisestaan matkailuteemoihin, sekä kiinnostuksesta Kalevala-teemaisia matkailutuotteita kohtaan. Tutkimuspaketissa toteutettiin taustatutkimus jo olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta tekemällä maakohtaiset kirjallisuuskatsaukset. Näistä siirryttiin Suomessa asuvien kohdemaiden edustajien teemahaastatteluihin, jonka jälkeen virtuaalisen tuotetestauksen kautta tutkittiin, miten kiinnostavia eri Kalevala aiheiset teemat ovat matkailun kohderyhmille. Virtuaalisen tuotetestauksen tuotteina olivat kalevalainen saunapolku, hyvinvointiretriitti Itä-Suomessa ja Live Like a Local in Pohjois-Karjala -matkailutuotteet.
Työpakettiin 4 ja hankkeen lopputuloksena luotiin aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolku, jota kehitettiin sekä hankkeen työpajoissa että luomalla alueen yrittäjien käyttöön tarina-aineistoja ja kokoamalla työkalupakki yrityskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmistä. Aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolku koostuu neljästä osa-alueesta: asiakasymmärrys, elämysten luominen, tarinoiden hyödyntäminen liiketoiminnassa ja tuotteistaminen. Kaupallistamispolusta ja työpajoissa käytetyistä tehtävistä ja työskentelyyn liittyvistä blogiteksteistä koottiin hankkeen päätteeksi pdf-muotoinen julkaisu, joka toimii työkirjana kelle tahansa tarina- ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneelle.
Hankkeen materiaalit löytyvät osoitteesta https://kalevala.karelia.fi/materiaalit/