Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75995

Hankkeen nimi: Kasvua ja yhteistyötä Keski-Karjalan matkailuyrityksille

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1934207-8

Jakeluosoite: Kiteentie 9-11B

Puhelinnumero: 050 502 0367

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.keti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lari Turunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Matkailukoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lari.turunen(at)keti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 143 2117

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on syventää Keski-Karjalan matkailutoimijoiden yhteistyötä luomalla toimijoiden kesken oma matkailullinen identiteetti Keski-Karjalaan, koota alueen palvelut nykyajan matkailijan toiveiden mukaisesti helposti löydettäviksi ja ostettavaksi suoraan verkossa sekä ammattimaistaa alueen matkailuelinkeinoa. Hankkeella tuetaan Matkailuliidejä Keski-Karjalaan -hankkeessa määritellyn Keski-Karjalan matkailun toimintamallin tavoitteiden mukaisen toiminnan käynnistämistä. Lyhyellä aikavälillä tuloksena on Keski-Karjalaan kohdistuvan matkailukiinnostuksen lisääntyminen, pitkällä aikavälillä matkailijamäärien nousu sekä sitä kautta matkailuyrityksien liikevaihdon kasvu, että alueen yleisen elinvoimaisuuden säilyminen.

Hankkeen tavoitteet:
1. Syventää Keski-Karjalan matkailutoimijoiden yhteistyötä luomalla vahva yhteinen identiteetti ja sitä tukeva materiaali
2. Sitouttaa toimijat yhteiseen markkinointiin luomalla yhteiset pelisäännöt
3. Ottaa käyttöön tiedolla johtamisen työkaluja osana matkailun kehitystyötä


Toimenpiteitä on kuusi kappaletta:
1) Toimijoiden yhteisen matkailullisen tahtotilan muodostaminen ja alueen kärkiviestin kirkastaminen
2) Tahtotilaa ja kärkiviestiä tukevien verkkosivujen ja some-kanavien rakentaminen
3) Kärkiviestin ja yhteisten tavoitteiden jalkauttaminen
4) Tiedolla johtamisen työkalujen käyttöönotto
5) Matkailun vuosikellon laatiminen
6) ”Portti Pohjois-Karjalaan” -matkailuinfopisteen rakentaminen Niiralan raja-asemalle

Toimijoiden kanssa yhdessä määriteltyä alueen tahtotilaa ja sieltä kumpuavaa kärkiviestiä sekä identiteettiä käytetään jatkossa ohjaamaan alueen matkailun kehittämistoimenpiteitä, viestintää ja tuotteistamista. Verkkosivustoa ja some-kanavia ylläpidetään sekä kehitetään aktiivisesti matkailukoordinaattorin toimesta. Raportointityökalua hyödynnetään jatkuvasti Keski-Karjalan matkailun toimintamallin mukaisen toiminnan vaikuttavuuden analysoinnissa, että uusien kehittämistoimenpiteiden valmistelussa. Matkailun vuosikelloa hyödynnetään toiminnan ohjaamisessa sekä koordinoimisessa, että hankkeen jälkeen yritysten välistä yhteistyötä ohjaavana työkaluna. Vuosikellon päivittää matkailukoordinaattori yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. ”Portti Pohjois-Karjalaan” -matkailuinfopiste toteuttaa tehokasta yhteismarkkinointia kasvuhaluisten matkailuyrityksien kanssa ja toimii näyteikkunana sekä Pohjois-Karjalan, että Lakeland -alueen yrityksille ja palveluille.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan matkailualan yritykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat yhdistykset, jotka tuottavat palveluja matkailijoille. Välilliset kohderyhmät ovat alueen matkailijat, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta ja Kiteen kaupunki, sekä laajemmat matkailumarkkinoinnin sidosryhmät kuten Visit Karelia, Savonlinnan seudun matkailu, Lakeland matkailualue, Visit Finland.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan matkailualan yritykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat yhdistykset, jotka tuottavat palveluja matkailijoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen kunnat hyötyvät hankkeen tuloksista osana seutumarkkinointia. Myös matkailutoiminnan ammattimaistuminen tekee alueen houkuttelevammaksi uusille yrittäjille, jonka kautta saadaan uusia toimijoita, työpaikkoja ja verotuloja. Hankkeesta hyötyvät myös matkailun alueorganisaatiot Karelia Expert, VisitSavonlinna sekä Venäjän Karjalan matkailutoimijat, jotka pystyvät hyödyntämään Keski-Karjalan kärkiviestiä osana aluemarkkinointia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 142

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 115

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 96 920

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 387

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole oleellista hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei ole oleellista hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole oleellista hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 -1
Välillisenä vaikutuksena matkailijat alueella lisääntyvät, joka voi edistää luonnonvarojen käytön kulutusta. Vaikutukset voivat olla negatiivisia tai positiivisia, riippuen siitä miten hyvin yrityskohtaisesti kestävä matkailun periaatteet on otettu huomioon toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke vaikuttaa positiivisesti tietoisuuteen alueen luonnon monimuotoisuudesta, sillä laajuudella kun sitä tuodaan esille alueen markkinointimateriaaleissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 1
Alueen Natura 2000-kohteita tuodaan esille osana alueen matkailumarkkinointia, joka välillisesti lisää kiinnostusta kohteissa käyntiin ja niiden hyödyntämistä virkistyskäytössä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Suuri vaikutus välillisesti, kun alueelle saadaan lisää matkailijoita, jotka vaikuttavat positiivisesti yritysten liikevaihtoon ja mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeessa kehitetään uusi verkkosivusto matkailijoille, joka on aineeton palvelu. Verkkosivuston luomisen välillisenä vaikutuksena alueen yritykset kehittävät omien matkailupalveluidensa saavutettavuutta ja ostettavuutta sähköisissä kanavissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Alueen toimijat saavat koulutusten kautta uutta tietoa, joka hyödyntää yritystoimintaa ja lisä elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Alueen matkailutoimijoiden yhteisöllisyys lisääntyy. Verkkosivusto edistää myös alueen virkistyskohteiden löydettäyyttä ja sitä kautta välillisesti vähentää kynnystä niiden hyödyntämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 4 2
Toteutettavalla verkkosivustolla edistetään alueen virkistysalueiden ja kulttuurikohteiden tietojen löydettävyyttä sitä kautta välillisesti käyttöasteen lisääntymistä. Alueen brändin rakentamisessa saatetaan ottaa alueen kulttuuriperintöä osaksi brändin ja markkinoinnin elementtejä, mutta tämä jää nähtäväksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kasvua ja yhteistyötä Keski-Karjalan matkailuyrityksille -hanke syntyi tarpeesta varmistaa seutukunnan viime vuosina aktivoituneen systemaattisen matkailunkehittämisen jatkuminen myös tulevaisuudessa. Aikaisemmassa matkailuhankkeessa luotiin yhdessä yrittäjien ja keskeisimpien sidosryhmien kanssa matkailun toimintamalli, joka vastasi työnjaosta matkailunkehittämisessä Keski-Karjalan alueella. Tässä uudessa tilanteessa koettiin tarpeelliseksi synnyttää hanke, jossa matkailutoimijat olivat mukana määrittelemässä alueelle yhteistä tahtotilaa siitä, millainen matkailualue Keski-Karjala haluaa tulevaisuudessa olla sekä millaisilla kärkiviesteillä ja -teemoilla matkailun kasvua jatkossa edistetään. Hankkeen toimenpiteillä luotiin työkalut toimintamallin tavoitteiden varmistamiseksi. Lisäksi lyhyiden hankkeiden voimin tapahtuvan matkailunkehittämisen rinnalle saatiin rakennettua pidempiaikaisia kehityssuuntauksia.

Hankkeessa luotiin toimijoiden kanssa yhdessä yhteinen tahtotila siitä, miten ja mitä alueesta viestitään sekä mihin suuntaan aluetta jatkossa kehitetään. Tahtotilan pohjalta rakennettiin matkailumarkkinointia varten visuaalinen ilme, tätä tukevaa markkinointimateriaalia sekä markkinoinnin toteutuskanaviksi matkailupalveluja esittelevä alueellinen verkkosivusto, sosiaalisen median kanavat sekä Tohmajärven kunnan osatoteutuksena matkailuinfopiste Niiralan kansainväliselle raja-asemalle. Markkinoinnin ja viestinnän ammattimaistamiseksi lanseerattiin myös vuosittaisia toimenpiteitä ohjaileva vuosikello sekä raportointityökalu tuloksien mittaamista varten. Lisäksi hankkeessa järjestettiin koulutuksia digitaalisen raportointityökalun ja muun datan hyödyntämiseen osana matkailun tiedolla johtamista.

Hankkeessa onnistuttiin luomaan tuloksia digitaalisissa kanavissa tapahtuvalla matkailumarkkinoinnilla ja sisällöntuottamisella sekä ammattimaistamaan näiden vuosittaista suunnittelua ja seuraamista. Yhteisen tahtotilan jalkauttaminen alueen matkailutoimijoihin, sidosryhmätoimijoihin ja matkailuverkostoihin onnistui etenkin visuaalisen ilmeen, kärkiviestien/-teemojen ja nimen osalta. Laajempien alueellisten kehityssuuntauksien ja pidemmän aikavälin tavoitteiden osalta sitoutuminen oli kuitenkin haastavassa ja epävarmassa markkinatilanteessa (koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota) odotettua varovaisempaa.