Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75999

Hankkeen nimi: Food Hub - Kohtauttamisia, kumppanuuksia ja kokeiluja ruoka-alalla

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 0400 743 422

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Mariana Kankaanpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.kankaanpaa(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 743 422

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on osaltaan lisätä ruoka-alan kyvykkyyttä vastata kuluttajatarpeiden pirstaloitumiseen. Tähän päästään kehittämällä mahdollisuuksia toisaalta uudenlaisten alihankintaketjujen ja kumppanuuksien muodostumiselle ja toisaalta uudenlaisen liiketoimintakulttuurin syntymiselle. Lähtökohtana toimivat isojen yritysten tarpeet, tutkimustieto ja ideat, joille haetaan ratkaisijoita pk-yrityksistä, start-upeista ja yrittäjiksi aikovista ja joita sparrataan asiantuntijoiden ja muiden yrittäjien/ yritysten panostuksella kohti asiakasta, esim. kaupan hyllyä.

Hankkeessa vahvistetaan kumppanuusvalmiuksia lisäämällä pk-, mikro- ja start-up -yritysten osaamista tunnistetuista teemoista, esimerkiksi laatu- ja hygienia-asioista niin, että yritysten on mahdollista toimia isompien yritysten ja kaupan alihankkijoina tai kumppaneina ja niin, että ne ovat houkuttelevia partnereita isoille yrityksille ja kaupalle. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan valmennustyöpajoja valituista teemoista. Lopulliset teemat tarkentuvat yritysten tarpeiden pohjalta. Kohtauttamista toteutetaan järjestämällä pitchausmahdollisuuksia ja muita kohtaamispaikkoja ja -tapoja (fyysisiä tai virtuaalisia) erikokoisille ja erilaisille yrityksille (suurille, pk-, mikro- ja start-up -yritykselle, eri toimialat). Mukaan kytketään myös yliopistojen ja korkeakoulujen synnyttämä tutkimustieto ja ideakilpailujen yms. tulokset. Kumppanuuksia edistetään tiimiytystoimenpiteillä, esim. tiiminhakukilpailu, verkostoitumistapahtumat ja hyödyntämällä organisaatioiden hiljaista osaamista henkilötasolla. Hankkeessa pyritään löytämään jokaiseen tarpeeseen ja idean toteuttamiseen soveltuva paras tiimi, joka voi muodostua henkilöistä tai yrityksistä, joka konkreettisesti tarttuu toimeen ja pystyy vastaamaan ison yrityksen/ kaupan tarpeeseen. Tiimejä tukevat asiantuntija-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot. Yritysten ideoita ja tuote-/ palveluaihioita kehitetään eteenpäin asiantuntijoiden ohjaamina. Punaisena lankana on polku ideasta kaupan hyllylle/ loppuasiakkaalle. Lisäksi järjestetään tietoiskuja eri teemoista, kuten rahoitus, kansainvälistyminen, jne. tukemaan yritysten kehittämistyötä ja kokeiluja.

Pitkällä aikavälillä hankkeessa syntyy ruoka-alan innovaatioekosysteemi, joka yhdistää eri toimijat tarpeineen yhteiselle alustalle ja kannustaa uuden liiketoiminnan syntymiseen. Isot yritykset tuovat alustalle omia tarpeitaan ja tavoitteitaan, joihin ne hakevat ratkaisuja oman yrityksen ulkopuolelta. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa tutkimushankkeista, trendeistä ja kuluttajakäyttäytymisestä sekä ideoita erilaisista ideakilpailuista, tuotekehityskursseilta jne. uuden liiketoiminnan syötteenä ja sparraajana. Ekosysteemissä yhdistetään erilainen osaaminen niin, että yrittäjällä on tukenaan monialaisen tiimin tuki.
Hankkeessa kehittyvässä toimintatavassa yhdistyy monipuolinen ja monialainen verkostoituminen sekä polku tarpeista ja ideoista asiakkaalle asti. Kehitettyä toimintatapaa pilotoidaan ja arvioidaan hankkeessa yhdessä hankkeen kohderyhmien kanssa ja kehitetään edelleen saatujen tulosten perusteella. Ruoka-alan innovaatioekosysteemi mahdollistaa entistä paremmin yritysten mahdollisuuden vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin, kuten kuluttajatarpeiden pirstaloitumiseen. Innovaatioekosysteemi tuokin mukanaan muutosta alan liiketoimintakulttuuriin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat
- suuret yritykset ja pk-yritykset, jotka jakavat tarpeitaan ja haasteitaan ekosysteemiin ja hakevat ja saavat niihin ratkaisuja
- alihankkijat, mikroyritykset/ start-upit, jotka hakevat itselleen uutta liiketoimintaa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- yksityishenkilöt, jotka rikastuttavat ekosysteemiä tuottamalla uusia ideoita ja innovaatioita yrityksille
- asiantuntija-, yrityskehitys- ja tutkimuspalveluita tarjoavat yritykset ja organisaatiot, jotka tarjoavat hankkeen tavoitteiden ratkaisemiseen omaa asiantuntijuuttaan

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 992

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 992

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 560

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 560

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kurikka, Karijoki, Kauhava, Vimpeli, Alajärvi, Lapua, Ähtäri, Seinäjoki, Lappajärvi, Teuva, Kauhajoki, Soini, Ilmajoki, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty. Hankkeen kehittämistoimissa sukupuolten tasa-arvonäkökulma luonnollisesti huomioidaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteitä pyritään toteuttamaan siten, että hankkeeseen osallistuvat tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajat. Kehittämistoimet kohdistuvat toimialaan/-aloihin, joissa sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen tavoitteena, mutta tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeen kehittämistoimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Hankkeen välillinen vaikutus perustuu kumppanuus- ja innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin sekä yhteistyöhön. Lähtökohtaisesti uudenlaisten kumppanuuksien ja yhteistyön oletetaan olevan ekologisesti kestävämpi toimintatapa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Ilmastomuutoksen huomioiminen ja yritystoiminnan kehittäminen siihen suuntaan, että ilmastomuutoksen aiheuttamat riskit ovat mahdollisimman pieniä, on luonnollisesti hankkeen yksi tavoite. Uuden syntyvän yritystoiminnan, uusien tuotteiden ja uudenlaisen liiketoimintakulttuurin tulee huomioida ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen sekä suoraan, että myös välillisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Uuden yhteistyön ja kumppanuuksien sekä start-up -kulttuurin luonteeseen kuuluu bisneksen tarkastelu eri näkökulmista.Oletuksena on, että tällaisella tarkastelulla on jonkinasteisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen laajemminkin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Uuden yhteistyön ja kumppanuuksien sekä start-up -kulttuurin luonteeseen kuuluu bisneksen tarkastelu eri näkökulmista.Oletuksena on, että tällaisella tarkastelulla on jonkinasteisia vaikutuksia myös ympäristövaikutusten huomioimiseen laajemminkin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hankkeen yksi päätehtävistä on synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja liiketoimintakulttuuria sekä tätä kautta myös uutta innovaatiotoimintaa, jossa oletettavasti huomioidaan myös materiaalien ja jätteiden käyttöä taloudellisesti kestävällä tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Hankkeen yksi päätehtävistä on synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja liiketoimintakulttuuria sekä tätä kautta myös uutta innovaatiotoimintaa, jossa oletettavasti huomioidaan myös uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeen yksi päätehtävistä on synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja liiketoimintakulttuuria sekä tätä kautta myös uutta innovaatiotoimintaa, ja näin vaikuttaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin alueellisen elinkeinorakenteen kehittämiseen kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Aineettomuuden ja ei-materiaalisten asioiden merkitys kasvaa myös fyysisten tuotteiden ominaisuuksissa. Nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja brändeihin. StartUp-yrittäjyydessä ja yrittäjyyden ympärille kytkeytyvissä ekosysteemeissäkin tämä tullaan siis huomioimaan entistä vahvemmin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Kestävää liikkumista ja logistiikkaa edistävä liiketoiminta on osa myös tässä hankkeessa tavoiteltavaa ekosysteemiä. Toimialaan kytkeytyvät tuotteet/palvelut on myös start up-yrittäjien prioriteettilistalla eri tavalla kuin tänä päivänä. Hankkeella voidaan siis nähdä mahdollisia positiivisia vaikutuksia myös tällä toimialalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Vaikka hankkeen kantavana teemana on uudenlaisen ekosysteemin synnyttäminen ja siihen liittyvän osaamisen nostaminen ja uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen (ja tätä kautta ennen kaikkea taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen), voidaan hankkeella silti nähdä liittymäpintoja myös hyvinvoinnin edistämiseen uudenlaisten innostavien kumppanuuksien kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen toimenpiteiden kautta ja uudenlaisen liiketoimintakulttuurin muodostumisen myötä myös osallisuus ja erilaisuuden nostaminen voimavaraksi mahdollistuu. Erilaisissa tiimeissä tarvitaan erilaista osaamista ja esim. eri kulttuureiden tuntemus osaltaan voisi edesauttaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen tavoitteena on synnyttää uudenlaista liiketoimintakulttuuria nimenomaan ruoka-alan ympärille sekä osaltaan rakentaa ekosysteemiä, jka tukee start-up yrittäjyyttä. Tällä saattaa olla myös vaikutuksia kulttuuriympäristön muovautumiseen kokonaisuudessaan.
Ympäristöosaaminen 3 3
Yrittäjyys, ympäristön huomioiminen ja kestävä kehitys tulisi nyt ja varsinkin tulevaisuudessa automaattisesti linkittyä yhteen. Ympäristötietoisuuden kasvu ja osaaminen kokonaisuudessaan todennäköisesti lisääntyy ainakin hieman hankkeenkin toimenpiteiden myötä hankkeen kohderyhmässä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli osaltaan lisätä ruoka-alan kyvykkyyttä vastata kuluttajatarpeiden pirstaloitumiseen kehittämällä mahdollisuuksia uudenlaisten alihankintaketjujen ja kumppanuuksien muodostumiselle ja uudenlaisen liiketoimintakulttuurin syntymiselle. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä yritysten kesken ja vaikuttaa uusien liiketoimintakumppanuuksien syntymiseen. Lisäksi tavoitteena oli synnyttää uutta liiketoimintaa ruoka-alalle, joko olemassa oleviin yrityksiin tai startupeja vastaamaan kuluttajien yksilöllisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Taustalla olivat isojen elintarvikealan yritysten tarpeet, ratkaisuja haettiin eri toimialoilta.

Hanke jakautui kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena oli lisätä pk-, mikro ja start-up-yritysten laatu-ja hygieniaosaamista niin, että ne ovat valmiimpia toimimaan isojen yritysten ja kaupan kumppaneina ja alihankkijoina. Työpaketin tuloksena osallistuvien yritysten osaamistaso ja kumppanuusvalmiudet nousivat käsitellyistä teemoista, joita olivat ruokaturvallisuus, laadunvarmistus, elintarvikeprosessit, pikatestaukset/prosessikaaviot sekä pitchaustaidot. Tilaisuudet antoivat myös mahdollisuuden isojen ja pienten toimijoiden väliseen vuoropuheluun ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen.

Toisen työpaketin tavoitteena oli kohtauttaa yrityksiä, tutkijoita ja idean esittäjiä niin, että kohtaamisessa yhdistyy tarve ja ratkaisu. Työpaketissa toteutettiin erityyppisiä vuoropuheluja eli pitchauksia (tarve-, osto-, tutkimus- ja ideapitchaus). Työpaketin 2 tuloksena pienemmät yritykset pääsivät esittelemään tuotteitaan ja ratkaisujaan isompien yritysten asiantuntijoille sekä kauppojen ja ravintoloiden ostajille, ja siten edistettiin uusien kumppanuuksien syntymistä.

Kolmannessa työpaketissa kehitettiin ideoita, tuote- ja palveluaihioita eteenpäin asiantuntijoiden ohjaamina kohti kaupan hyllyä ja asiakkaan ostoskoria sekä järjestettiin tietoiskuja eri teemoista, mm. rahoituksesta ja kansainvälistymisestä. Työpaketin tuloksena syntyi Food Hub Kehityspolku, jonka avulla valittiin kehitettävät tuotteet ja palveluaihiot sekä edistettiin niitä kohti loppuasiakasta. Kehityspolulle valittiin yhteensä 15 ideaa, joiden tuotantoa, markkinointiviestintää, pakkauksia ja logistiikkaa parannettiin asiantuntijatiimein. Tuloksena oli 13 uutta tai ominaisuuksiltaan paranneltua elintarviketta, yksi palvelukonsepti sekä yksi elintarviketeknologinen ratkaisu.

Hanketta toteutettiin koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Kohderyhmänä olivat elintarviketuottajat ja -valmistajat sekä elintarvikesektorille erilaisia palveluja tai ratkaisuja tuottavat yritykset.