Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76018

Hankkeen nimi: Pohjois-Suomen arktisten olosuhteiden hyödyntäminen kuljetuskapasiteetin nostamiseen raskaankaluston kuljetuksissa (Winter Premium) ( Investointiosio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu

Puhelinnumero: 0294480000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Niskanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopiston opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.niskanen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 350 6013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta hyödyntää Pohjois-Suomen arktisia olosuhteita kuljetuskapasiteetin nostamiseen raskaankaluston kuljetuksissa. Pohjoisen-Suomen alueella maaperä on jäässä talvikausina pitkään ja tätä roudan lujittavaa vaikutusta tutkitaan hankkeessa.
Käytännössä hanketyön avulla selvitetään seuraavat asiat:

1) voidaanko raskaiden kuljetusten painorajoituksia nostaa aiheuttamatta tiestön rikkoutumista ajanjaksolla, jolloin tiestö on roudassa, ja voidaanko yksittäisten tieosuuksien routatilanne määrittää ja tien kantavuus laskea riittävällä tarkkuudella ajoneuvon maksimimassan määrittämiseksi.

2) Selvitetään perusvaatimukset tieolosuhdeperustaisen (routa-/ säätilanne) raskaiden kuljetusten painonmäärittämisjärjestelmän pohjaksi.

Hanke edistää Pohjois-Suomen raskaiden kuljetusten kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä kuljetustehokkuutta kehittämällä, ja vahvistaa Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan, Suomen ainoan yliopistotasoisen aihepiirin tutkimusryhmän asemaa alan erityisasiantuntijana Suomessa. Hankkeen avulla saadaan kehitettyä Oulun yliopiston auto-ja työkonetekniikan asemaa raskaiden ajoneuvojen, erityisesti HCT-ajoneuvojen, asiantuntijana Suomessa.

Ajoneuvo- ja työkonetekniikan ala on lisäksi murroksessa autoteknisen ja järjestelmätason älykkyyden lisääntyessä sekä kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden asettamien vaatimusten kasvaessa jatkossa. Tämän vuoksi yhteistyön kehittäminen sekä elinkeinoelämän että muiden alojen on lähes välttämättömyys kilpailussa mukana pysymiseksi. Hanke vastaa sisällöllisesti erinomaisesti tähän vaatimukseen kehittämistarpeesta luoden auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmälle mahdollisuuden sekä olemassa olevan osaamisen osoittamiseen että osaamisprofiilin nostamiseen aihepiirin ympärillä. Hankkeen avulla voidaan osaltaan myötä vaikuttaa Oulun alueelle muodostuvan autotekniikan alan arktinen osaamiskeskittymän kehittämiseen (Hanke EAKR A74639, ”AutoOsaLiike”).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä ja erityisesti Pohjois-Suomen raskaan kaluston massaintensiivisiä kuljetuksia hyödyntävä teollisuus (kuten puu- ja kaivosteollisuus) sekä alan kuljetusyritykset. Lisäksi hankkeen pilottikalustona toimivat alustavan suunnitelman mukaan raakapuun ajoon tarkoitetut ajoneuvot, koska ne ajavat pääsääntöisesti pitkiä välimatkoja ja suhteellisen samoja reittejä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kaikki ne tahot, jotka hyötyvät Oulun seudun autoalan tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön kehityksestä. Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat ne, jotka mahdollisesti hyötyvät hankkeen teknisten tavoitteiden saavuttamisesta erityisesti Pohjois-Suomen kustannus- ja energiatehokkaista massaintensiivisistä kuljetuksista välillisesti hyötyvät tahot (välillinen teollisuus ja kuluttaja). Myös viranomaistahot sekä tiestön haltija kuuluvat välilliseen kohderyhmään. Lisäksi alueellisen tiestön mittaamisen ja kunnossapidon asiantuntijuuteen liittyvät tahot voivat hyötyä hankkeesta varsinkin, mikäli hankkeessa saadaan uutta merkittävää osaamista ja uutta tietoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 27 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 24 108

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 36 529

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 32 219

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Raahen, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Alavieska, Rovaniemi, Siikajoki, Oulu, Kittilä, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ylivieska, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Utajärvi, Sievi, Kempele, Salla, Tornio, Muhos, Hailuoto, Pelkosenniemi, Ylitornio, Kärsämäki, Savukoski, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Simo, Posio, Oulainen, Pyhäjärvi, Muonio, Tyrnävä, Inari, Raahe, Pello, Ranua, Lumijoki, Tervola, Pyhäjoki, Vaala, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Utsjoki, Kuusamo, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, koska hankkeessa keskitytään teknisiin mittauksiin. Kuljetusala on perinteisesti miesvaltainen ala. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT liiton jäsenistä vuoden 2015 alussa miehiä oli 44 587 ja naisia 5 415. Autoliikenteen Työnantajaliiton mukaan Suomessa on naiskuljettajia raskaan kaluston puolella noin viisi sataa, mutta naisten määrä on kasvamassa (ALT 2011). Alan koulutuslaitoksilta saadun viestin mukaan kuljettajakoulutuksessa olevista opiskelijoista tällä hetkellä 5-15% on naisia, oulutuslaitoksesta riippuen. Metsäteho Oy:n selvityksessä asiasta sanotaan seuraavaa. Metsätehossa Oy:ssä 20-25 % on naisia.Metsäteollisuus ry:n henkilöstöstä 67 % onnaisia. Metsäteollisuusyrityksissä ja Metsähallituksessa on huomattava osa naisia, myös johtamis- ja kenttätehtävissä. Tästä nähdään selvästi että metsäalalla naiset painottuvat toimihenkilöihin. Tutkimuslaitosten osalta teknisillä aloilla pääosa työntekijöistä on miehiä, mutta esim. Oulun yliopiston auto-ja työkonetekniikan tutkimusryhmässä on naispuolinen tohtori.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yleisesti hanketoteuttajien organisaatioissa on viime vuosina kiinnitetty ehkä aiempaa enempää huomiota siihen, että teknisille aloille saataisiin myös naispuolisia hakijoita ja opiskelijoita aiempaa enemmän. Jonkin verran tämä on tuottanutkin tulosta, mutta muutos on toki myös kulttuurisista syistä melko hidas.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke keskittyy tutkimuksellisiin asioihin ja siten sen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hankkeen aikana vaikutukset ovat pieniä, mutta mikäli osoittautuu, että routakantavuutta voidaan tehokkaasti hyödyntää niin sitä kautta voidaan saavuttaa merkittävää kuljetustehokkuuden paranemista. Kuljetustehokkuuden parantuessa samalla polttoaineella saadaan kuljetettua enemmän hyötykuormaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ilmastonmuutos ei kokonaisuutena ole riippuvainen tästä hankkeesta. Toki se voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä riskiä hankkeen tulosten hyödyntämisen kannalta eli jos ilmasto Suomessa esim. oleellisesti lämpenee niin routakantavuuden hyödyntäminen vaikeutuu. Toisinpäin ajateltuna hanke ei vaikuta merkittävästi ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Kuljetustehokkuuden parantuminen voi pitkällä aikavälillä olla edullista luonnon kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Hankkeen aikana vaikutus on pieni, mutta jos routakantavuutta voidaan tehokkaasti hyödyntää niin kasvihuonepäästöjä saadaan pitkällä aikavälillä vähennettyä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Pitkällä aikavälillä vähenevä raskas liikenne voi vaikuttaa myös Natura kohteisiin positiivisesti. Ajoneuvotekniikka kehittyy todennäköisesti myös käytettävien polttoaineiden tai esim. sähkörekkojen osalta, jolloin kasvihuonepäästöt voivat pienentyä merkittävästi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Kuljetustehokkuuden parantuminen tarkoittaa pienempää määrää raskaan kaluston liikennettä, mikä vaikuttaa suoraan kertyvän jätteeen määrään. ( esim. öljyjäte jne)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tässä hankkeessa ei tutkita ajoneuvojen energianlähteitä joten vaikutus on tältä osin neutraali. Pidemmällä aikavälillä raskaa liikenne tulee näillä näkymin siirtymään käyttämään uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Routakantavuuden hyödyntäminen lisää paikallisen Suomalaisen teollisuuden ja kuljetusyrittäjien kilpailukykyä. Päästöjen vähentäminen ja kuljetustehokkuuden parantaminen palvelevat myös paikallista elinkeinorakennetta ja lisäävät yritysten kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 2
Hankkeen tuloksena voidaan saada aineetonta hyötyä eli tietoa ja lähtökohdat reaaliaikaiselle palvelulle, jonka avulla muuttuvia painorajoituksia voidaan hyödyntää koko ajan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää tieliikenteen päästöjä merkittävästi ja kuljetustehokkuuden parantaminen on raskaan liikenteen osalta yksi tärkeä osa päästöjen vähentämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Ihmisen hyvinvointi koostuu hyvin monenlaisista asioista, jolloin tämän asian arvioiminen on teknisessä hankkeessa hankalaa. Hankkeen tuloksena mahdollisesti vähenevä raskaan liikenteen määrä voi jossain paikoissa vähentää esim. melusaasteen määrää ja olla ihmisen hyvinvoinnin kannalta suotuisaa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke ei suoranaisesti liity tasaarvokysymyksiin. Ajoneuvoala on perinteisesti hyvin miehinen ala, mutta hanke ei millään tavalla estä naisten pääsemistä alalle vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään sitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Esim. MetsäGroupin Kemiin suunnittelema biotuotetehdas on lähtökuopissaan ja toteutuessaan se kasvattaa tämän hankkeen kohdealueen puunkäyttöä merkittävästi. Puun kuljetus tehtaalle tulee saada nykyistä tehokkaammaksi ja tämä hanke on yksi tekijä muiden joukossa tässä puun korjuun logistiikan tehostamisessa. Hankkeen tuloksena alueellinen toiminta vilkastuu, mikä jossain määrin tarjoaa työtä ja lisää ihmisen yhdenvertaisuutta maantieteelliseltä kannalta ajateltuna.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön on vaikeasti mitattavissa tai se on pieni.
Ympäristöosaaminen 2 4
Hanke osoittaa, että kuljetusala ottaa tosissaan tavoitteet likenteen päästöjen vähentämiseksi ja pyrkii aktiivisesti etsimään innovatiivisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Vaikutukset pitkällä aikavälillä ovat merkittävämpiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-