Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76026

Hankkeen nimi: PrintoDiSe

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2647375-4

Jakeluosoite: Kaitoväylä 1

Puhelinnumero: 020722111

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.vtt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Leena Hakalahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Research Team Leader

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.hakalahti(at)vtt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405045570

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PrintoCent yhteisö on perustettu vuonna 2008 ja tänään PrintoCent tunnetaan kansainvälisesti laajasti painettavan älykkyyden ainutlaatuisena yritysklusterina ja rullalta rullalle –teknologian esitaistelijana. Tällä hetkellä alan yrityksissä on töissä 400 henkilöä ja tutkimuksessa 100 henkilöä Oulun seudulla. PrintoDise –hanke edistää yritystoiminnan kriittisen massan kasvua tuomalla Ouluun kv. investoreita ja yrityksiä sijoittamaan ja sijoittumaan Ouluun. Tavoitteena on 1000 henkilöä töissä vuonna 2024 yritys- ja tutkimustoiminnassa. Tämä edellyttää 100M€:n investointeja teolliseen toimintaan vuosina 2020-2024 sekä kv. asiakkaita palveluyrityksien kasvun vauhdittamiseen ja lisää lopputuoteyrityksiä asettumaan Oulun seudulle. Tähän päästään olemalla esillä kv. foorumeilla ja messuilla, luomalla aktiivisia klusteriyhteyksiä, EU-hankkeiden valmisteluilla ja aktiivisella viestinnällä alan teollisesta kehittymisestä ja Oulun seudun johtavasta roolista.

Vuosina 2018-2019 olemme saaneet pikadiagnostiikka-alalle merkittäviä investointeja ja EU-Pilot –linja hankkeita, mikä luo pohjaa henkilön hyvinvoinnin ja terveyden jatkuvalle kustannustehokkaalle monitoroinnille myös kotona, ja ko. alan palvelutarjonnan ja teollistumisen kehittämiselle Oulun seudulle. PrintoDiSe-hankkeessa rakennetaan toimiva palvelumalli, joka auttaa uusien diagnostisten pikatestien kehittämistä, valmistamista ja kliinistä testausta sekä edistää näiden kokonaisvaltaisten teknologiapalveluiden saatavuutta yritysten, erikoisesti startup- ja PK-yritysten käyttöön. Kv. yrityksiä houkutellaan asettumaan ja tekemään yhteystyötä oululaisten yritysten kanssa. Palvelumallissa kehitetään laaja-alaisen toimijaverkoston yhteistyötä ja palvelumallia testataan ja pilotoidaan valittujen pikatestien kehityksessä ja valmistuksessa. Hankkeessa Yliopiston ja Borealis biopankin yhteistyössä luotava näytteiden saatavuus ja potilas rekisteritietokonsultaatio ovat keskeinen arvo, kun alueen yritykset jalostavat tuotteitaan osaksi kliinistä rutiini/diagnostiikkaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat
1) Kansainvälisesti toimivat yritykset, jotka tarvitsevat uutta teknologiaa ja ratkaisuja seuraavan sukupolven tuotteisiinsa ja joille painettavan älykkyyden ratkaisut eivät ole vielä tuttuja.
2) Erikoisesti diagnostiikka –teknologiaa tarvitsevat toimijat, kansainvälisesti toimivat yritykset Suomesta ja muualta, jotka haluavat kehittää uusia diagnostisia testejä ja tuottaa niitä pilottimittakaavassa sekä testata niitä..
3) PrintoCent jäsenet, joiden kautta päästään alan kv. verkostoihin ja muutkin alan toimijat Oulussa (PK-yritykset, start-up), joiden tuotteisiin ja osaamispohjaan PrintoCent kv. markkinointi ja viestintä perustuu ja joita voidaan ajatella pikadiagnostiikan tuotteiden: testiliuskan, lukijalaitteen ja pilvipalveluiden kehittämiseen ja valmistukseen.
4): Hyvinvoinnin ja Terveydenhuollon toimialat, Ympäristötekniikan yritykset, Elintarviketeollisuus, Eläindiagnostiikka yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa myös 1) terveydenhuollon ja kotihoidon puolella, jolloin hankkeesta hyötyvät välillisesti myös terveydenhuoltohenkilöstö, kotihoidossa työskentelevät hoitajat ja heidän asiakaskuntansa.

Hankkeen tuloksena kehittyvät menetelmät jatkuvaan suorituksen aikaiseen testaukseen, jolloin
2) urheilijat ja oman hyvinvoinnin seurannasta kiinnostuneet kuluttajat hyötyvät aikanaan tuloksista.

Välillisinä kohderyhminä ovat 3) EAKR-, EU- ja BF -hankkeissa mukana olevat yritykset, joissa teknologia on vielä kehitysvaiheessa. Heille informaatiota tulee jakaa ko. hankkeiden ohjausryhmissä.

Välillisiä tämän hankkeen kohderyhmiä ovat myös opettajat ja opiskelijat Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun yliopistossa. Opiskelijat saavat uutta tietoa projektin toteutumisen aikana pikadiagnostiikan mahdollisuuksista ja valmistusmenetelmistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 697 289

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 646 192

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 873 929

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 847 368

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 30, joihin työllistyvät naiset 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristö eri osapuolilla koostuu naisista ja miehistä varsin tasapainoisesti. Hankkeessa toimii sekä miehiä että naisia asiantuntemuksen perusteella valittuna. Bio- ja laboratorioalalla naisia on lievä enemmistö, tekniikan puolella miehiä on hieman enemmän. Diagnostiikkasovellusten myötä voidaan arvioida, että painettavan älykkyyden alan kiinnostavuus korkeasti koulutettujen naisten osalta lisääntyy.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen tutkimus- ja muuhun toimintaan. Päätoteuttajan projektipäällikkö on nainen (Leena Hakalahti) kuten myös toisen osatoteuttajan, OAMK:n (Marja Nissinen), Oulun yliopiston päävastuulliset ovat miehiä. Projektin tuloksena syntyvä toiminta ei aseta minkäänlaisia sukupuolivaatimuksia vaan kaikki tehtävät ovat avoinna molemmille sukupuolille tasavertaisesti. Hankkeen viestintä muotoillaan molempia sukupuolia kiinnostavaksi ja hankkeen ohjausryhmään pyydetään nimeämään sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella ei ole erityistä tasa-arvon edistämistavoitetta. Hanke mahdollistaa sukupuolineutraalin lähestymistavan painettavan teknologian hyödyntämiseen ja kaikki hankkeessa tehtävä toiminta ja hankkeen tuloksena syntyvä toiminta on tasapuolisesti avoinna molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Pyritään tehokkaaseen materiaalien hyödyntämiseen ja pienen pinta-alan tuotteisiin, jolloin luonnonvaroja säästyy. Lisäksi painetun älykkyyden tuotteissa käytetyt tuontantotekniikat ovat ympäristöystävällisempia ja kuluttavat vähemmän energiaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Painetun älykkyyden tuotantotekniikoissa on perinteisiä menetelmiä vähäisempi energiankulutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei havaittuja vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei havaittuja vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei havaittuja vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Kehitettävät pikatestit ovat kooltaan pieniä ja vaativat hyvin pienen näytemäärän, jolloin materiaaleja säästyy ja jätemäärät pienenevät. Painetun älykkyyden sovelluksissa käytetään suurelta osin orgaanisia materiaaleja ja ovat siten helposti hävitettävissä tai tuotteet kierrätettävissä. Kierrätettävyys huomioidaan kaikessa kehitystyössä, vaikkakaan materiaalien uusiokäyttö ei aina ole mahdollista tartuntariskin takia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei havaittuja vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
PrintoCent start-up kehitys on luonut lähes 30 yritystä Oulun seudulle. Painettavan älykkyyden yrityksiin on jo syntynyt yli 200 työpaikkaa pääasiallisesti painettavan elektroniikan piiriin. Uutena alueena on syntymässä ja voimistumassa pikadiagnostiikan yritystoiminta, joka tyypillisesti perustuu pitkiin tutkimuskaariin ja satsauksiin, mikä luo erinomaisen pohjan pitkäjänteiselle yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei havaittuj avaikutuksia
Liikkuminen ja logistiikka 2 8
Pikatestit ja kotimittaukset vähentävät liikkumistarvetta, kun esimerkiksi turhat lääkäri- ja laboratoriokäynnit vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Hankkeessa kehitettävät pikadiagnostiset menetelmät kannustavat oman terveyden, kunnon ja hyvinvoinnin seurantaan. Itsemonitorointi osallistaa yksilöitä ja potilaita omasta terveydestä huolehtimiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tutkimustulosten ja hankkeen toimenpiteiden avulla luodaan uutta liiketoimintaa ja työllistymis-mahdollisuuksia molemmille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 8
Hankeessa kehitettävät pikatestit lisäävät eri ryhmien yhdenvertaisuutta terveydenhoidon osalta. Esimerkiksi kaukana palveluista asuvilla on näiden teknologioiden avulla mahdollisuus saada tutkimuksia ja mittaustuloksia säästäen aikaa ja vaivaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei havaittuj avaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei havaittuj avaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

PrintoDise-hanke on jatkanut jo vuonna 2008 alkanutta PrintoCent kehityskokonaisuutta, jossa päätavoitteena on painettavan älykkyyden teknologioiden edistäminen niin, että ne vähitellen tulevat osaksi teollista toimintaa. PrintoDise-hankkeen tavoitteena on ollut sekä kansallisen että kansainvälisen tunnettuuden ja kiinnostuksen lisääminen Oulun alueella tehtävälle monipuoliselle pikadiagnostiikan kehitykselle. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut luoda sellaisia palvelumalleja, joita aihealueella toimivat yritykset ja muut toimijat voivat hyödyntää pikadiagnostiikan kehityksessä, - pilot-valmistuksessa, -laadunvarmistuksessa ja kliinisessä testauksessa sekä uusien biomerkkiaineiden tutkimuksessa ja validoinnissa. Hanke toteutettiin yhteishankkeena, jossa olivat mukana VTT, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke alkoi kesäkuussa 2020 ja se päättyi maaliskuun lopussa 2023. Hankkeen pääosa toteutettiin Korona-pandemian aikana ja se vaikeutti ja hidastutti erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja hankkeen alkuperäisen aikataulun (2.5 vuotta) toteutumista. Hanketta rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun kaupunki/Business Oulu, hankkeessa mukana olleet tutkimuslaitokset ja 13 yritystä, joista pääosa toimii Oulun seudulla.
1) PrintoCent:n sekä pikadiagnostiikkakehityksen ja -valmistuksen kansainvälisen tunnettuuden lisääntyminen aktiivisen viestinnän ja tapahtumien avulla (Printocent-webinar 2021-sarja, joka sisälsi mm. “Future of Rapid diagnostics”-session, InnoFest-tapahtumat 2021, 2022, messut, yrityshaastattelut, sosiaalinen media). Hankkeen aikana toteutettiin yritysvierailuja, joiden aikana yritykset tutustuivat lähemmin hankkeen toteuttajien teknologioihin ja Oulun alueen palvelutarjontaan. Seminaarit ja yritysvierailut loivat hyvän pohjan keskusteluille mahdollisista yhteistyöaiheista ja -tarpeista sekä kansallisten että kansainvälisten yritysten kanssa. Palvelumallien kehitystyöhön kuuluneet yrityshaastattelut (14 yritystä) selkeyttivät palvelutarpeita ja loivat pohjan yhteistyön aloittamiselle.
2) Hankkeessa kehitettiin lateraalivirtaustestien palvelumalli, joka toteutettiin käyttämällä Covid19 antigeenitestikehitystä esimerkkitapauksena. Testien valmistusta varten VTT:llä otettiin käyttöön uusi Diagnostic Pilot Line -laboratorio (DIANE), joka on tarkoitettu diagnostisten testien, kuten LFA-testien, kehittämiseen ja pilot-mittakaavan valmistukseen. Laboratorioon kehitettiin ISO 13485-standardia mukailevat toimintaohjeet ja laatujärjestelmä. Osana LFA-testikehitystä hankkeessa rakennettiin infrapuna-alueella (1300–1700 nm) toimiva optinen koherenssitomografia-laite, jolla pyrittiin kuvantamaan testialustana käytettävää materiaalia, kuten esim. paperisubstraattia.
3) Elektrokemiallinen detektio- palvelumalli: Palvelumallia kehitettiin kahden erilaisen mallisensorin, potentiometrisen natriumin mittauksen ja jatkuvatoimisen glukoosin mittauksen, avulla. Elektrokemiallisten testien kehitykseen otettiin käyttöön laitteistoja ja menetelmiä, jotka soveltuvat testien laadunvarmistukseen ja sensorien funktionalisointiin.
4) Kliinisen testauksen palvelumalli: selvitettiin ja suunniteltiin toimintamalli ja palvelumallin toteutukseen tarvittava palvelumallin rakenne, tarvittavat toimijat ja palvelun sisältö. Esimerkkitapauksena selvitettiin Covid19 potilasnäytteiden saatavuus LFA-testiprototyyppien testaamista varten ja pilotoitiin koko prosessi testauksineen. Testaus toteutettiin ostopalveluna.
5) Biomarkkerien spesifiointi: Tutkittiin iholla ja hiessä esiintyviä hyperglykemiaan liittyviä biomerkkiaineita ja niiden kliinistä merkittävyyttä ja kehitettiin analyysimenetelmiä niiden havaitsemiseksi.
6) Palvelumalleista laadittiin kuvaukset ja esitykset, jotka ovat ladattavissa Printocentin web-sivulta
https://www.printocent.net/rapid-diagnostics-test-development