Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76068

Hankkeen nimi: Digitaalisten energiajärjestelmien kyberturvallisuus ja resilienssi - Investoinnit (CR-DES)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Jakeluosoite: Wolffintie 34

Puhelinnumero: +358447123071

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.univaasa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Vartiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.vartiainen(at)univaasa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 449 8588

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Energiajärjestelmät digitalisoituvat ja verkottuvat ja tämä kehityssuunta altistaa ne kyberhyökkäyksille, jotka voivat lamauttaa energiajärjestelmien toiminnan ja näin aiheuttaa merkittävää vahinkoa yhteiskunnassa. Tämän hankkeen kokonaistavoitteena on digitaalisiin energiajärjestelmiin liittyvän kyberturvallisuusosaamisen kehittäminen.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Vaasan yliopisto ja sen toteutusaika on 1.4.2020 – 31.3.2022.

Hankkeen tavoitteena on:

1) vahvistaa Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärkenä toimivan energiateknologian TKI- infrastruktuuria ja kehitysympäristöä,
2) kehittää digitaalisiin energiajärjestelmiin liittyvää kyberturvallisuusosaamista alueen innovaatioekosysteemissä ja
3) tukea alueen yrityksiä/yritysverkostoja uusien liiketoiminta-avausten kehitystyössä.

Toimenpiteenä tässä hankkeessa on yksi työpaketti:
WP1: Infrastruktuurin hankinta ja asennus


Hankkeen tavoiteasetannan mukaiset konkreettiset tuotokset ovat seuraavat:

- reaaliaika-simulaattorialustan hankinta, asennus ja käyttöönotto
- IEC 61850 ja IEC 62351 standardeihin perustuvan kyberturvaprotokollan kehittäminen
- ohjeistus kuinka mitataan ja arvioidaan järjestelmän resilienssi
- reaaliaikainen simulaatiomalli, joka perustuu erilaisiin resilienssin arviointimenetelmien vertailuun
- reaaliaikainen simulaatiomalli, joka perustuu arviointiin siitä, miten riskin laukeamisesta siirrytään takaisin tasapainotilaan.
- raporrti IEC 62351 standardin tilasta ja tulevan IEC 61860 standardin tietoturvan tilasta
- raportti IEC 62351 kyberturvallisuus standardin tietoturvasta
- raportti kyber-fyysisen turvallisuuden resilienssin mallintamisesta ja mittauksesta laboratoriossa
- raportti kyberturvallisuuden johtamisen ja organisoinnin tilanteesta energiasektorilla ja suositukset toiminnan kehittämiselle
- ohjeistus kyberturvallisuusharjoitusten toteutukselle
- energiajärjestelmien kyberturvallisuuskoulutuksen tiekartta
- kyberturvallisuuspalvelualustan toimintamalli
- tuotteistut, maksulliset palvelut/palvelupaketit
- uudet TKI-avaukset
- neljän työpajan sarja (ml. loppuseminaari)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat energiasektorin yritykset ja organisaatiot, joilla on tarvetta ja kiinnostusta adoptoida hankkeessa kehitettävää toimintamallia ja hyödyntää alustaa oman toimintansa tai omien tuotteidensa kehittämisessä.

Varsinaisia kohderyhmiä ovat myös tutkimus- ja oppilaitokset, jotka voivat kehittää omaa opetustaan ja tutkimustaan hankkeessa kehitettävän toimintakonseptin ja alustan viitoittamia teitä.

Hankkeen aikana kohderyhmät ovat paikallisia ja seudullisia ja hankkeen päätyttyä tuloksia voivat hyödyntää globaalisti kaikki organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut yritykset kuin energiasektorin yritykset, joilla voi olla kiinnostusta hyödyntää simulaattoria.

Yleisesti ottaen yhteiskunta ja sen jäsenet kokonaisuutena ovat vaikutusten alaiset ihmiset. Kyberturvallisuuden kehittämisellä turvataan koko yhteiskunnan toimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 95 015

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 015

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 736

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 736

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Sydösterbottens kustregion, Kyrönmaan, Vaasan

Kunnat: Laihia, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Mustasaari, Kruunupyy, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Pedersören kunta, Maalahti, Närpiö, Isokyrö, Luoto, Vaasa, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Vaikka energiateollisuus on miesvaltainen toimiala, tässä hankkeessa ei tehdä erillistä sukupuolinäkökulmaan liittyvää toimintaympäristön analyysia. Päätös perustuu siihen, Vaasan yliopistolla on jo olemassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtäävä toimintasuunnitelma. Lisäksi Vaasan yliopisto koordinoi parhaillaan useita energia-alan/digitaalisen liiketoiminnan TKI-hanketta (mm. Botnia-Atlantica-ohjelmasta rahoitettava KvarkenSpaceEco-hanke), joissa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä mahdollisten esteiden/pullonkaulojen tunnistamista ja poistamista vauhditetaan mm. erillisillä koulutustoimenpiteillä. Tämän johdosta erilliseen toimintaympäristön analyysia ei tämän hankkeen osalta katsota tarpeelliseksi toteuttaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka projektissa ei laadita erillistä sukupuolinäkökulmaan liittyvää toimintaympäristön analyysia, hankkeessa pyritään löytämään ja kehittämään uusia kannustimia tiiviissä yhteistyössä muiden käynnissä olevien hankkeiden toimijaverkostojen kanssa. Tämä on ollut yhtenä perusteena mm. sille, että hankkeen (hankekokonaisuuden) johtoryhmään on kutsuttu mukaan VEBIC- ja Digital Economy-tutkimusalustojen naispuoleiset johtajat. He osallistuvat aktiivisesti mm. Teknologiateollisuus ry:n Women in Tech, YK:n Women in Space- sekä Nordic Energy Equality Networkin (NEEN)-verkostojen/yhteisöjen toimintaan. Kyseiset verkostot järjestävät säännöllisesti tapahtumia (esimerkiksi WIT2019 Forum, https://www.univaasa.fi/fi/sites/wit2019), joiden aikana ideoidaan ja rakennetaan kannustimia, joilla naisia voitaisiin saada tehokkaammin kytkettyä mukaan myös energiajärjestelmien ja kyberturvallisuuden ympärillä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tuetaan ja edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista, mutta sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole projektin keskeisin päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Uudet energiajärjestelmiin liittyvät innovaatiot ja digitaaliset tuote-palveluratkaisut lisäävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja ympäristön tilaa. Kyseiset teemat ovat hankkeen keskeisiä mielenkiinnon kohteita ja niitä nostetaan esille eri kohderyhmille suunnatussa viestinnässä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Ilmastonmuutoksen torjumisessa sähköntuotannon päästöjen vähentäminen on merkittävässä roolissa. Toimet sähköntuotannon päästöjen vähentämiseksi lisäävät sähköjärjestelmään uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa, jonka tuotanto vaihtelee sään mukaan. Samalla fossiilista säädettävää sähköntuotantoa poistuu markki- noilta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Hankkeen tavoitteena oleva ilmastomuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen edistäminen tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä ehkäisee vieraiden kasvi-ja eläinlajien leviämistä Suomen luontoon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Pariisin sopimuksen mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut on saatava tasapainoon tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä ja asettaa lähiaikoina tavoitteita myös hiilinieluille. Hanke pyrkii siinä kehitettävien digitaalisten ratkaisujen kautta edistämään asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 4
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Natura-alueiden luontoon voivat olla nopeita ja merkittäviä. Ilmaston muutosta ehkäisevät toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä (tai ainakin jarruttaa) mm. ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomia vaikutuksia Natura-alueille
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Energiatehokkuuden kasvattaminen on hankkeessa kehitettävien energiajärjestelmien keskeisiä tavoitetteita. Kyseisten tavoitteiden edistäminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, johon Pohjanmaan energiaklusterissa on luontevat edellytykset
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 8
Hanke tukee Pohjanmaan energiastrategian 2010-2020 toteutusta, jossa uusiutuvien, hajautettujen energialähteiden lisääntynyt käyttö on yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke on rakennettu lähtökohtaisesti tukemaan Pohjanmaan älykkään erikoitumisen ja energiastrategian toteutusta. Tavoitteena on mm. vahvistaa maakunnan elinkeinorakennetta uusien, strategisesti tärkeiden digitaalisten ratkaisujen , tutkimuskumppanuuksien sekä pk- yritysverkostojen kautta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Uusien, digitaalisten energiajärjestelmien kehittäminen muodostavat hankkeen keskeisen sisällön. Kyberturvallisten energiajärjestelmien TKI-toimintaa hankkeessa laaja- alaisella ja erilaisia osaamisaloja yhdistävällä yhteistyöllä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Sähkömarkkinoiden kehityksessä uusiutuvan energian ja kysyntä- jouston lisäksi keskiöön nousee myös sähköinen liikenne. Vielä tällä hetkellä sähköisen liikenteen osuus on Suomessa varsin vähäistä, mutta tilanne muuttunee lähivuosina. Älykkäät sähköverkot tuovat uusia mm. mahdollisuuksia sähköautojen lataukseen ja markkinamallien kehitykseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Teknologian alentuneet kustannukset ja erilaiset älykkäät ratkaisut parantavat asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua itse omilla investoinneillaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Sähkövarastot ja sähköautot varastointi- ja älylataustoiminnallisuuksineen tuovat uusia mahdollisuuksia hyödyntää omaa sähköntuotantoa täysimääräisesti tai ajoittaa sähkönkulutus edullisimpaan aikaan. Samaan aikaan älykkyys lisääntyy kodeissa ja yksittäisissä kodinkoneissa, jolloin kotien sähkönkäyttö voi reagoida esimerkiksi sähkön hintaan automaattisesti tuoden hyötyjä asiakkaille.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Hanke tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä mahdollisten esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeen toiminta on avointa kaikille siitä ja sen tuloksista kiinnostuneille ikään, sukupuoleen, etniseen alkuperään tms. riippumatta.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hanke edistää maakunnan eri toimijoiden yhteistyötä, jonka avulla pystytään vahvistamaan alueen imagoa yhtenä energia- ja kiertotalousalojen kansallisena edelläkävijänä. Alueen lisääntynyt elinvoimaisuus, menestyvät yritykset ja yrittäjyyden perinne mahdollistavat sen, että alueella on voimavaroja ylläpitää ja uudistaa omaa kulttuuriympäristöään
Ympäristöosaaminen 5 8
Ympäristöosaaminen lisääntyy merkittävästi, kun hankkeessa kehitettävää uutta osaamista hyödynnetään laajasti myös koulutuksessa. Tiedonsiirto yrityksiin kasvattaa liiketoiminnan kehittämisen valmiuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-