Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76082

Hankkeen nimi: Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle - Alusta-järjestelmän pilottihanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.2.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2945093-7

Jakeluosoite: Savilahdenkatu 13

Puhelinnumero: +358451102013

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.muisti.org

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli-Pekka Leskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli-pekka.leskinen(at)muisti.org

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358451102013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle -hankkeen tavoitteena on pilotoida uutta toimintamallia tuottaa ja hallita museoiden ja muiden näyttelyjä tuottavien tahojen näyttelyjä. Hankkeen tavoitteena on luoda sisällönhallintajärjestelmä, jonka avulla museoiden ja muiden näyttelyjä tuottavien organisaatioiden henkilökunta pystyy luomaan ja päivittämään itse digitaalista näyttelysisältöä ilman ulkopuolisia ostopalveluita. Sisällönhallintajärjestelmällä kerätään myös kävijädataa, jolloin henkilökunta pystyy luomaan ja päivittämään näyttelyiden sisältöä asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutuksessa kävijöiden kanssa. Tavoitteena on valjastaa digitalisaation tuomia etuja museoiden näyttelytuotantoon uudella tavalla. Samalla luodaan edellytyksiä uudelle kulttuurialaan liittyvälle liiketoiminnalle Etelä-Savon alueella. Hankkeella on myös merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa, sillä sisällönhallintajärjestelmän avulla naisvaltainen ja matalapalkkainen museoala voi itsenäistyä sisällöntuotannon osalta miesvaltaisesta ja korkeapalkkaisesta IT-alasta.

Hankkeelle on asetettu toimenpiteitä, jotta tavoitteisiin voidaan päästä. Hankkeessa luodaan kumppanuusverkosto, jonka kanssa sisällönhallintajärjestelmää aletaan kehittää. Sisällönhallintajärjestelmää kehitetään hankkeessa luotavassa näyttelylaboratoriossa. Näyttelylaboratoriossa voidaan todentaa uudet toimintatavat näyttelykohteiden sisältöjen tuotannosta ja testata erilaisia esittämisen tapoja valituilla testiryhmillä. Testiryhmiltä kerättyjen tulosten pohjalta järjestelmää ja esittämisen tapoja voidaan jatkokehittää edelleen. Näyttelylaboratoriossa järjestetään myös työpajoja museo-, kulttuuri- ja opetusalan ammattilaisille, jotta sisällönhallintajärjestelmän hyödyt ja soveltamismahdollisuudet leviäisivät mahdollisimman laajalle. Lisäksi Näyttelylaboratorio mahdollistaa tutkimusyhteistyön syntymisen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Näyttelylaboratorio mahdollistaa myös sisällönhallintajärjestelmän ja uusien näyttelyratkaisujen esittelyn muille museoille ja mahdollisille hankkeen jälkeistä jatkokehitystä rahoittaville toimijoille.

Hankkeen tuloksena syntyy siis uusi tapa tehdä näyttelyjä. Kun hankkeen päätoteuttaja Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelin kaupungin museot ottavat ensimmäisenä käyttöön tämän ketterän ja kustannustehokkaan toimintatavan, syntyy Etelä-Savon alueelle museo- ja kulttuurialan vaikuttavuutta ja matkailullista vetovoimaa. Samalla alueelle syntyy hankkeen aikana innovatiivinen kumppanuusverkosto, jolla on tarvittavaa kompetenssia museo- ja kulttuurialan järjestelmien luomiseen. Parhaassa tapauksessa kumppanuusverkosto pystyy jatkokehittämään ja tuotteistamaan sisällönhallintajärjestelmän palvelukokonaisuudeksi, jota voidaan viedä ulkomaille. Tämä kaikki vahvistaa alueella toimivaa digitaalisuuteen perustuvaa osaamista. Kumppanuusverkoston lisäksi hankkeesta hyötyy myös museoala laajemminkin, sillä digitalisaation ja ketterien tuotantotapojen ansiosta museot voivat keventää kalliita tuotantoprosesseja ja käyttää varoja entistäkin laadukkaampiin ja vuorovaikutteisempiin sisältöihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Museoala ja samoin menetelmin näyttelyjä tuottavat toimijat
Hankkeessa luotava avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä hyödyttää koko museoalaa.
2. Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelin kaupungin museot (mm. Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Suur-Savon museo, Mikkelin taidemuseo)
Hankkeessa luotava Näyttelylaboratorio mahdollistaa Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Mikkelin kaupungin museoiden testata sisällönhallintajärjestelmän käyttöä, uusien näyttelyiden tuotantoa ja käyttäjädatan keräämistä.
3. Kumppanuusverkosto
Hankkeessa luodaan kumppanuusverkosto museo- ja kulttuurilaitosten, IT-alan yritysten ja mahdollisesti muiden asiantuntijaorganisaatioiden kesken. Kumppanuusverkostoon kuuluvat organisaatiot hyötyvät hankkeesta keskinäisen tiedon ja osaamisen jakamisen muodossa. Hankkeessa luodut innovaatiot luovat myös mahdollisuuksia luoda uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa.
4. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
Hankkeessa luotava Näyttelylaboratorio mahdollistaa erilaisten yhteistyömuotojen kehittämisen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Näyttelylaboratoriossa olisi mahdollista tutkia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimesta mm. näyttelyvieraiden toimintaa ja erilaisia esittämisen tapoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Asukkaat ja matkailijat
Näyttelyvieraina asukkaat ja matkailijat pääsevät hyötymään aikaisempaan vuorovaikutteisemmista ja elämyksellisimmistä näyttelyistä. Näyttelyt ovat jatkossa myös aikaisempaa asiakaslähtöisempiä ja asiakkaiden toiveiden mukaisia. Järjestelmä mahdollistaa myös monipuolisesti erilaisten näyttelyvieraiden tarpeiden huomioimisen. Näyttelyiden eri kieliversioita voidaan lisätä aikaisempaa kustannustehokkaammin ja esittämiseen voidaan tuoda helposti mukaan myös selkokieliset versiot ja omat versiot aistirajoitteisille.
2. Tutkijat
Uusiin näyttelyihin on mahdollista saada mukaan uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Järjestelmä mahdollistaa myös mm. big datan ja muiden tutkimusaineistojen esittämisen suoraan yliopistojen ja tutkimuslaitosten järjestelmien rajapinnoista.
3. Opettajat ja opiskelijat
Aikaisempaa vuorovaikutteisemmat ja valintojen pedagogiikkaa hyödyntävät näyttelyt mahdollistavat parempien oppimistulosten ja henkilökohtaisen tiedesuhteen syntymisen.
4. Etelä-Savon matkailu- ja kulttuuripalvelut
Hankkeessa luotavasta järjestelmästä, toimintamallista ja Näyttelylaboratoriosta pääsevät ensimmäisenä hyötymään alueen museo- ja kulttuuritoimijat. Näiden palvelutason noususta pääsevät hyötymään myös alueen matkailupalvelut.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 192 938

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 938

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 938

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 938

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankehakemusvaiheessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tehtiin toimialaa hyvin tuntevan Muistin henkilökunnan kesken ja siinä todettiin, että hanke voi olla edesauttamassa tasa-arvon valtavirtaistamisessa kahdella tapaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tunnistaa toimivansa museoalalla, joka on perinteisesti naisvaltainen ja matalapalkkainen ala. Kuntatyönantajien mukaan museoamanuensseista 75% oli naisia ja heidän keskiansionsa olivat 2706€/kk vuonna 2018. Museoala on kuitenkin myös nouseva ala, jossa suurten kaupunkien isot museot kilpailevat kasvavista asiakasmääristä. Museotilaston mukaan kävijämäärät ovat nousseet vuoden 2008 n. 5,1 miljoonasta kävijästä siten, että vuonna 2018 museoissa kävi yhteensä jo n. 7,1 miljoonaa kävijää. Samalla kävijöiden asettama vaatimustaso näyttelyitä kohtaan nousee ja suurten kaupunkien museot kilpailevat kävijöistä etenkin uusilla, näyttävillä ja digitaalisilla sisällöillä. Näitä digitaalisia sisältöjä ja näyttelyitä museot ostavat ostopalveluina IT-alalta. IT-alan työntekijöistä on tilastokeskuksen mukaan yhä 80% miehiä ja alan keskiansio kuussa on tietoala ry:n mukaan 4228€/kk. Yllä olevasta on luettavissa rakenteellinen asetelma, jossa matalapalkkainen ja naisvaltainen ala on riippuvuussuhteessa korkeapalkkaisesta ja miesvaltaisesta alasta. Rakennetta ei onnistuta muuttamaan, vaikka museoalalla onnistutaan kävijätavoitteissa vaan riskinä on joutua entistä enemmän riippuvaiseksi alihankkijoiden osto- ja ylläpitopalveluista. Hanke pyrkii muuttamaan tilannetta pilotoimalla sisällönhallintajärjestelmää sekä luomalla toimintamallin, joka mahdollistaa uusiutuvien digitaalisten sisältöjen luomisen museoiden henkilökunnan omin voimin. Uusi toimintamalli tuo digitalisaation edut museokentälle ja karsii sisällöntuotannon välivaiheita, jolloin sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotosta syntyy myös kustannussäästöjä. Nämä kustannussäästöt voitaisiin käyttää museoiden henkilökunnan tulospalkkioihin, sillä kävijätavoitteisiin pääseminen olisi yhä vahvemmin museoiden oman henkilökunnan käsissä. Tämä taas osaltaan kaventaisi naisten ja miesten palkkaeroja Suomessa. Sisällönhallintajärjestelmä edesauttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista myös toisella tavalla. Sisällönhallintajärjestelmä mahdollistaa kävijöiden seuraamisen museokäynnin aikana RFID-teknologian avulla. Lipunmyynnissä saadun rannekkeen perusteella museoiden henkilökunnalle jää kävijädataa siitä, missä heidän kävijänsä ovat liikkuneet, kuinka kauan he ovat viihtyneet eri näyttelykohteissa ja miten he ovat olleet vuorovaikutuksessa näyttelyiden kanssa. Tämän kävijädatan perusteella museoiden henkilökunta voi paremmin ottaa huomioon erilaiset kävijät ja tehdä toimenpiteitä, joiden tasa-arvovaikutukset ovat mitattavia. Museoliiton mukaan museokävijöistä vain noin kolmasosa on miehiä. Museokortin omistajista myös vain 33% on miehiä. Sisällönhallintajärjestelmä ja sen keräämä kävijädata voisi omalta osaltaan auttaa naisvaltaista museoalaa luomaan enemmän miehiä kiinnostavaa kulttuuritarjontaa. Tämä voisi omalta osaltaan ehkäistä miesten kokemaa yhä kasvavaa osattomuutta ja syrjäytymistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, koska sen päätavoite on museoalan sisällönhallintajärjestelmän luominen. Kuitenkin hanke tunnistaa, että se ei toimi tasa-arvon kannalta neutraalissa toimintaympäristössä ja pyrkii olemaan osa ratkaisua. Hanke voi toteutuessaan edesauttaa naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumista sekä tuoda enemmän miehiä kulttuuripalveluiden piiriin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hankkeessa pilotoidaan sisällönhallintajärjestelmää, joka on työkalu digitaalisten kulttuuripalveluiden tuottamiselle. Kävijöiden kanssa vuorovaikutuksessa nopealla syklillä uusiutuvat monipuoliset ja kiinnostavat kulttuuripalvelut voivat tarjota vaihtoehdon tavaroiden kuluttamiselle, jolla on positiivinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Hankkeessa pilotoidaan sisällönhallintajärjestelmää, joka on työkalu digitaalisten kulttuuripalveluiden tuottamiselle. Kävijöiden kanssa vuorovaikutuksessa nopealla syklillä uusiutuvat monipuoliset ja kiinnostavat kulttuuripalvelut voivat tarjota vaihtoehdon tavaroiden kuluttamiselle, jolla on positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Lisäksi sähköinen tiedonkäsittely pilvipalvelussa mahdollistaa etätyöskentelyn ja vähentää näin mm. liikenteen ilmastovaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Hankkeessa pilotoidaan sisällönhallintajärjestelmää, joka on työkalu digitaalisten kulttuuripalveluiden tuottamiselle. Kävijöiden kanssa vuorovaikutuksessa nopealla syklillä uusiutuvat monipuoliset ja kiinnostavat kulttuuripalvelut voivat tarjota vaihtoehdon tavaroiden kuluttamiselle, jolla on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Hankkeessa pilotoidaan sisällönhallintajärjestelmää, joka on työkalu digitaalisten kulttuuripalveluiden tuottamiselle. Kävijöiden kanssa vuorovaikutuksessa nopealla syklillä uusiutuvat monipuoliset ja kiinnostavat kulttuuripalvelut voivat tarjota vaihtoehdon tavaroiden kuluttamiselle, jolla on positiivinen vaikutus maaperän ja ilman suojelemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Hankkeessa pilotoidaan sisällönhallintajärjestelmää, joka on työkalu digitaalisten kulttuuripalveluiden tuottamiselle. Kävijöiden kanssa vuorovaikutuksessa nopealla syklillä uusiutuvat monipuoliset ja kiinnostavat kulttuuripalvelut voivat tarjota vaihtoehdon tavaroiden kuluttamiselle, jolla on positiivinen vaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 6
Aineettomien kulttuuripalveluiden luominen ei tuota suoraa jätettä. Sisällönhallintajärjestelmällä tuotetuissa näyttelyissä hyödynnetään esittämisen digitaalisia muotoja. Näin ollen kertakäyttöisten näyttelypainotuotteiden määrää voidaan vähentää m
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Digitaalisten palveluiden luomiseen vaadittava energia voi museosta riippuen olla joko uusiutuvaa tai uusiutumatonta, joten sisällönhallintajärjestelmän pilotoinnin yhteydessä on vielä mahdotonta sanoa, mitä energiamuotoja mahdolliset loppukäyttäjät tulisivat käyttämään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hanke luo Etelä-Savon alueelle yritysten verkoston, joka tuottaa yhdessä pilottiversion museoalan sisällönhallintajärjestelmästä. Hanke tukee suoraan paikallisia yrityksiä ja synnyttää alueelle kestävän aineettomiin kulttuuripalveluihin perustuvan toimintamallin. Välillisesti Muistista on mahdollisuus tulla entistä suurempi matkailun vetonaula hankkeen onnistuessa hyvin, joka toisi matkailuun liittyviä tuloja Mikkelin alueelle. Jos hankkeessa kehitetyt pilotit ja toimintatavat tuotteistetaan myöhemmin vientituotteeksi asti, Etelä-Savon alueelle voi suuntautua myös laajemmin vientituloja, josta koko alue hyötyy.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään aineetonta palvelua, jonka avulla voimautetaan museoalan henkilökunta kehittämään lisää aineettomia kulttuuripalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Museot ovat yhä pitkälti paikallisia kulttuuri-instituutioita, joihin kävijän pitää matkustaa. Verkkosisältöjen tarjoaminen tuskin tulee korvaamaan museoissa käyntiä merkittävissä määrin. Riippuen siitä, kuinka saastuttavan matkailumuodon kävijä valitsee, museoon tuleminen rasittaa luonnon kestokykyä jonkin verran. Järjestelmä mahdollistaa etätyöskentelyn ja tiedon siirtämisen pilvipalveluiden kautta. Näin ollen tietoa ja aineistoja ei tarvitse siirtää fyysisesti paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Aineettomat kulttuuripalvelut edistävät hyvinvointia ja osallisuutta. Ketterällä sisällönhallintajärjestelmällä museot voivat tarttua ajankohtaisiin aiheisiin entistä nopeammin.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Ks. kohta 13.1.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Museot voivat ottaa myös erilaiset kulttuuripiirit ja yhteiskuntaluokat paremmin huomioon sisällönhallintajärjestelmän avulla.
Kulttuuriympäristö 5 8
Sisällönhallintajärjestelmä tukee kulttuuriympäristön säilymistä ja jatkokehittämistä.
Ympäristöosaaminen 1 3
Sisällönhallintajärjestelmää voidaan käyttää myös ympäristöosaamisen jakamiseen ja siitä tiedottamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle -hanke oli Sodan ja rauhan keskus Muistin toteuttama hanke, jonka aikana pilotoitiin uutta toimintamallia tuottaa ja hallita museoiden ja muiden näyttelyjä tuottavien tahojen näyttelyjä. Hankkeen aikana onnistuttiin luomaan pilottiversio uudesta Noheva-sisällönhallintajärjestelmästä, jonka avulla museoiden ja muiden näyttelyjä tuottavien organisaatioiden henkilökunta pystyy luomaan ja päivittämään itse digitaalista näyttelysisältöä ilman ulkopuolisia ostopalveluita. Sisällönhallintajärjestelmä vakinaistaa digitalisaation tuomia etuja museoiden näyttelytuotantoon uudella tavalla. Samalla järjestelmän käyttö luo edellytyksiä uudelle kulttuurialaan liittyvälle liiketoiminnalle Etelä-Savon alueella. Hankkeella oli lisäksi tärkeä rooli sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa, sillä sisällönhallintajärjestelmän avulla naisvaltaisella ja matalapalkkaisella museoalalla on edellytykset itsenäistyä sisällöntuotannon osalta miesvaltaisesta ja korkeapalkkaisesta IT-alasta.

Hankkeessa kehitettiin sisällönhallintajärjestelmää yhdessä hankkeen aikana luodun kumppanuusverkosto kanssa. Kumppanuusverkoston jäseniä olivat Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kaupungin museot, Metatavu Oy ja Gofore Oyj. Hankkeen aikana rakennettiin lisäksi Näyttelylaboratorio, jossa sisällönhallintajärjestelmän kehitystä edistettiin. Sisällönhallintajärjestelmän toiminnallisuuksia oli mahdollista testata aktiivisesti läpi kehitystyön. Näyttelylaboratorio mahdollisti ketterän näyttelyiden tuotantomallin ja erilaisten esittämisen tapojen testaamisen valituilla testikohderyhmillä. Testauksista kerättyjen tulosten pohjalta järjestelmää ja esittämisen tapoja voidaan kehittää yhä hankkeen päätyttyä. Näyttelylaboratoriosta kerätty tieto mahdollistaa myös sisällönhallintajärjestelmän ja uusien näyttelyratkaisujen esittämisen muille museoille, kulttuurialan toimijoille ja mahdollisille hankkeen jälkeistä jatkokehitystä rahoittaville toimijoille. Hankkeen toimenpiteet luovat pohjaa sisällönhallintajärjestelmän kehitykselle myös museoalan ulkopuolisiin matkailualan käyntikohteiden ympäristöihin.

Hankkeen tuloksena syntyi uusi tapa tehdä näyttelyjä. Hankkeen päätoteuttaja Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelin kaupungin museot ottavat Noheva-sisällönhallintajärjestelmän käyttöön vuoden 2021 aikana. Hankkeessa oli kuitenkin osittain alimitoitettu ohjelmisto- ja laitekehityksen tarpeen määrä, mikä heijastui puutteisiin laitteisto- ja ohjelmistokehityksen saavutuksissa. Myös koronaviruspandemia hankaloitti hankkeessa kaavailtujen testausten toteutusta. Tärkeimpänä oli saada luotua onnistunut pilotointi sisällönhallintajärjestelmä, joka kuitenkin onnistui. Hanke osoitti joka tapauksessa lisäkehityksen olevan tarpeellista, jotta asetettuihin tavoitteisiin koskien laajamittaista käyttöönottoa voidaan päästä. Sisällönhallintajärjestelmä ja sen mahdollistama ketterä näyttelyiden tuotantomalli luovat alueelle vuorovaikutteisia ja asiakaslähtöisiä kulttuurisisältöjä esitettäväksi sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille. Järjestelmän käyttöönotto lisää kokonaisuudessaan Etelä-Savon alueen museo- ja kulttuurialan vaikuttavuutta ja matkailullista vetovoimaa. Samalla hankkeen aikana syntyneellä innovatiivisella kumppanuusverkostolla on tarvittavaa kompetenssia museo- ja kulttuurialan järjestelmien luomiseen ja järjestelmän jatkokehitykseen. Kumppanuusverkosto pystyy jatkokehittämään ja tuotteistamaan sisällönhallintajärjestelmän palvelukokonaisuudeksi, jota voidaan tulevaisuudessa vielä laajentaa kansallisesti merkittäväksi sisällönhallintajärjestelmäksi ja viedä tulevaisuudessa ulkomaille. Tämä kaikki vahvistaa Suomessa ja Etelä-Savossa toimivaa digitaalisuuteen perustuvaa osaamista. Kumppanuusverkoston lisäksi hankkeesta hyötyy myös museoala laajemminkin, sillä digitalisaation ja ketterien tuotantotapojen ansiosta museot voivat tulevaisuudessa keventää kalliita tuotantoprosesseja ja käyttää varoja entistäkin laadukkaampiin ja vuorovaikutteisempiin sisältöihin. Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle - Alusta-järjestelmän pilottihankkeen käynnistämä työ on joka tapauksessa alkusysäys kulttuurialan digitalisuutta laajasti edistävälle kehitystyölle.