Hankekoodi: A76088
Hankkeen nimi: WaterPro KAMK
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52
Puhelinnumero: 08618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
WaterPro hankekokonaisuus koostuu kahdesta hankkeesta, WaterPro -kehittämishankkeesta (A74635) ja WaterPro investointiosiosta. Teollisuuden jätemateriaalien hyödyntämiseen etsitään aktiivisesti ratkaisuja ja toisaalta jätevesien puhdistaminenkustannustehokkailla, uudelleenkäytettävillä materiaaleilla on suuren kiinnostuksen kohteena. Lisäksi arvokkaidenaineiden, kuten ravinteiden kierrätykseen etsitään toimivaa ratkaisua. Tässä hankkeessa kehitetään ratkaisuja, jotkatoteuttaa näitä tavoitteita yhtäaikaisesti. Hankkeen tavoitteena on arvoaineiden talteenotto jätevesistä sekäsähkökemiallisella saostamisella että hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja adsorbentteina ja saostuskemikaaleina.Sähkökemiallisessa saostamisessa sähkövirta liuottaa anodimateriaalia (esim. rauta) mahdollistaen saostumanmuodostumisen. Sähkökemiallinen saostaminen sopii hyvin ravinne- ja metallipitoisten vesien käsittelyyn. Arvoaineetkerääntyvät muodostuvaan sakkaan, joka voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Sähkökemiallinen saostaminentoimii myös kylmässä ympäristössä, ei edellytä kemikaalien käyttöä ja on investointi-, käyttö- ja huoltokustannuksiltaanedullinen menetelmä. Kemiallisessa saostamisessa voidaan käyttää teollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi kalkkipitoisiamateriaaleja, saostuskemikaalina. Adsorptiomateriaaleina puolestaan voidaan käyttää teollisuuden sivuvirtoja, joitakäsitellään termisesti, kemiallisesti tai geopolymeroimalla. Valmistettavat materiaalit ovat eko-ja kustannustehokkaitaja ne valmistetaan teollisuuden jätemateriaaleista yksinkertaisella valmistusmenetelmällä käyttämällä alhaistalämpötilaa ja ympäristöystävällisiä kemikaaleja. Materiaalit voidaan regeneroida useita kertoja, javedenpuhdistuskäytön jälkeen ne voidaan hyödyntää rakennusteollisuudessa, lannoitteena tai loppusijoittaa stabiilinamateriaalina. Vedenpuhdistusratkaisu vähentää jätevesien aiheuttamia ympäristöongelmia, mahdollistaa vedenkierrättämisen ja säästää vuosittaisia kuluja (vesi, energia, jätehuolto, kemikaalikustannukset) ja mahdollistaaarvoaineiden talteenoton.Hankkeen partnereiden aiemmat tutkimustulokset ja julkaisut osoittavat, että sekä geopolymeeriteknologialla kuin myös sähkökemiallisella saostamisella on potentiaalia täyden mittakaavan tuotantoon. Kemiallinen saostaminen jaadsorptio puolestaan ovat laajasti käytettyjä menetelmiä, mutta sivuvirtapohjaisten materiaalien kaupallistamiseentarvitaan vielä tutkimus- ja kehitystoimia. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa arvoaineiden talteenotosta jätevesistä, eriteknologioiden yhteensopivuudesta, jätemateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistuksessa ja kestävienprosessien suunnittelusta. Projektin tulokset johtavat osaltaan entistä kestävämpään materiaalien hyödyntämiseen,taloudellisiin vedenpuhdistusratkaisuihin, suomalaisen osaamisen arvostukseen ja uuden liiketoiminnansynnyttämiseen hankkeeseen osallistuvien maakuntien alueella. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena ja siihenosallistuu toimijoita Keski-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuun alueelta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat toteutusalueella (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) toimivatteollisuusyritykset sekä maatalous ja yhdyskunnat, teollisuusyritysten yhteyteen muodostuvat uudet yritykset, toimintaaalueella harjoittavat ja/tai uutta liiketoimintaa alueelle suunnittelevat pk-sektorin yritykset (esim. konepajatvedenpuhdistuslaitteiden valmistavat, vedenpuhdistusmateriaaleja valmistavat yritykset, vedenpuhdistusratkaisujatuottavat yritykset) ja puhdistusmateriaalien raaka-aineita teollisuuden sivuvirtoina tuottavat kaivos- jaenergiateollisuus sekä metallinjalostusyritykset. Hankkeen kohderyhmänä ovat siis yritykset, joilla onjätevedenkäsittelyyn liittyviä tarpeita, joita voidaan ratkaista kehitettävillä vedenpuhdistusratkaisuilla (adsorbentit,kemiallinen tai sähkökemiallinen saostaminen) sekä eri ratkaisuista liiketoimintaa tekevät ja liiketoimintaasuunnittelevat yritykset. Potentiaalisina hyödyntäjinä ovat myös yritykset, jotka käyttävät puhdistusratkaisuilla talteenotettuja komponentteja mm. lannoitteina.Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla on mahdollisuus saada uutta liiketoimintaa. Hankkeessa teknologiankehittäminen kattaa koko arvoketjun: uusien vedenpuhdistusmateriaalien ja -menetelmien kehitystyöstävedenpuhdistusratkaisuihin.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös mm. analytiikkapalveluja tai kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset, laitetoimittajat jakemikaalien tuottajat sekä koko toimitusketjun alihankkijat. Näiden toimijoiden intressit realisoituvat hankkeen aikanakun vedenpuhdistusratkaisuja skaalataan pilot-/esikaupalliseen tuotantoon. Merkittävä kiertotalouden potentiaali javaikutus niin taloudellisten, sosiaalisten kuin ympäristötekijöiden kannalta on nähtävissä kaikkien kolmen maakunnanalueella. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös koko yhteiskunta uusien ratkaisujen synnyttämänpuhtaamman veden ja vesistöjen muodossa
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 48 090
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 671
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 830
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 101
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Kokkolan, Nivala-Haapajärven, Kajaanin, Oulun
Kunnat: Paltamo, Oulu, Pyhäjärvi, Kokkola, Nivala, Haapajärvi, Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
Hankkeessa kehitetään eko- jamateriaalitehokkaitavedenpuhdistusmateriaaleja energiaa säästävinmenetelmin.Materiaalitehokkuutta ja luonnonvarojenkestävää käyttöä edistetään hyödyntämälläsaostuksessa ja adsorbenttien valmistuksessaraaka-aineina jätemateriaaleja ja teollisuudensivutuotteita, ja siten säästetään primäärejäluonnonvaroja. Hanke tukeemyös kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
Kehitettävillä vedenpuhdistusmateriaaleillavoidaan korvata tällä hetkellä käytössä oleviafossiilisia materiaaleja joidenkuljetuskustannukset Suomeen sekä siitäaiheutuvat päästöt ovat korkeat.Materiaalien valmistuksessa käytetään alhaisiaprosessilämpötiloja.Hankkeessa etsitään jätemateriaalipohjaistasaostuskemikaalia, jolloin neitseellisen kalkinkäyttö vähenee pienentäen samallahiilidioksidipäästöjä.Sähkökemiallisessa saostuksessa käytettäväsähkövirta voidaan tuottaa uusiutuvan energianavulla. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminenentistä tehokkaammalla jätevesienpuhdistuksella | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 10 |
Hankkeessa kehitetään menetelmiä joitasovelletaan sovelletaan jätevedenkäsittelyyn, mm metallien ja sulfaatin poistossa,joilla on suora pinta-ja pohjavesien likaantumistaehkäisevä vaikutus.Käytetyt adsorbenttimateriaalit ja(sähkö)kemiallisessa saostuksessamuodostuneet sakat voidaan hyödyntäälannoitteena, mikä parantaa maaperänkasvuolosuhteita.Muodostuneet materiaalit ovat hidasliukoisialannoitteita, joten ilmakehään vapautuvatammoniakkipäästöt ovat pienemmät kuinkäytettäessä esim. lietelantaa suoraanlannoitteena. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole suoraa rajapintaa Natura2000-ohjelmaan. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 10 | 5 |
Vedenpuhdistuksen raaka-aineina käytettävätmateriaalit ovat teollisuuden sivuvirtoja. Käytetytadsorbentit ja muissavedenpuhdistusprosesseissa muodostuvat sakatvoidaan hyödyntää mm. lannoitteina. Tämä lisäävedenpuhdistusprosessien taloudellistakestävyyttä. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 0 |
Vedenpuhdistusmateriaalit valmistetaanenergiaa säästävin menetelmin, mm. alhaisiaprosessointilämpötiloja käyttämällä.Sähkökemiallisessa saostuksessa voidaankäyttää esim. aurinkoenergiaa sähkövirrantuottamiseen. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
Hanke perustuu täysin toteutusalueella toimivienja sinne toimintaa suunnittelevien yrityksien(mm. vedenpuhdistuslaitteita valmistavatkonepajat ja vedenpuhdistusmateriaaleja tuottavat yritykset) ydintoimintoihin. Hankkeessakeskitytään kaupallista potentiaalia omaavientuotteiden valmistamiseen ja uusienvedenpuhdistusratkaisujen tuottamiseen.Hankkeen arvioituna tuloksena on myös uuttateknologiaa erityisesti pk- sektorille.Lisäksi hankkeen tuloksia voidaan hyödyntääveden ja jätevedenkäsittelyyn liittyen, mm. kunnallisetvedenkäsittelylaitokset. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
Projektin tavoitteena on luoda uutta alueellistaosaamista ja luoda pohjaa uudelleyritystoiminnalle. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 5 |
Hankkeessa hyödynnetään paikallisestisaatavilla olevia teollisuuden sivuvirtoja, mikäpienentää kuljetuksesta aiheutuvia kuluja. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 6 |
Kehitystoiminta tähtää uusien tuotteidenkaupalliseen hyödyntämiseen ja uudenliiketoiminnan syntyyn, jolla on positiivinenvaikutus työpaikkojen säilyvyyteen ja uusientyöpaikkojen syntyyn alueella. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 1 | 0 |
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvokysymykset,mutta sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei olehankkeen päätavoite | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Hankkeella ei oleteta olevan erityisiäyhteiskunnalliseen tai kulttuuriseenyhdenvertaisuuteen liittyviä vaikutuksia. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Hankkeella ei oleteta olevan erityisiäkulttuuriympäristöön liittyviä vaikutuksia. | ||
Ympäristöosaaminen | 5 | 2 |
Hanke pyrkii kokonaisvaltaiseenympäristötiedon lisäämiseen, mm. jätevesienpuhdistaminen ihmisille sekä ympäristöllehaitallisista yhdisteistä, kaikissa eri hankkeenvaiheissa, vaikka tämä ei olekaan hankkeenensisijainen tavoite. |
-