|
|
|
Hankekoodi: A76126
Hankkeen nimi: Sodankylän kansallisen satelliittidatakeskuksen kehitys- ja investointitarpeet tukemaan suomalaista piensatelliittitoimintaa -selvityshanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Ilmatieteen Laitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244664-7
Jakeluosoite: Tähteläntie 62
Puhelinnumero: 0505737009
Postinumero: 99600
Postitoimipaikka: Sodankylä
WWW-osoite: http://nsdc.fmi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Ryyppö
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.ryyppo(at)fmi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505737009
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus (ARK) operoi Sodankylän kansallista satelliittidatakeskusta (NSDC, National Satellite Data Centre). NSDC:llä on kolme satelliittivastaanottojärjestelmää, joita käytetään pääosin tuottamaan nopeasti reaaliaikaista tietoa Suomesta ja lähialueilta. Kaikki vastaanottojärjestelmät kykenevät vastaanottomaan tietoa X-kaistan taajuusalueella ja yksi järjestelmä lisäksi vastaanottamaan ja lähettämään S-kaistan taajuusalueella.
Viime vuosina satelliittien laukaiseminen on tullut mahdolliseksi yhä useammille ja ennen kaikkea pienemmille toimijoille. Satelliittien rakentaminen suoraan kaupasta saatavilla halvoilla komponenteilla sekä piensatelliittien laukaisu päähyötykuorman ohessa (ns. massalaukaisut) ovat mahdollistaneet satojen uusien satelliittien laukaisemisen maan kiertoradalle. Tätä tilannetta, jossa isojen kansallisten toimijoiden rinnalle on syntynyt pieniä kaupallisia toimijoita sekä opiskelijavetoisia yrityksiä ja projekteja, kutsutaan muun muassa nimellä New Space -aikakausi.
Vaikka satelliitteja on nykyään helpompaa ja halvempaa rakentaa, tarvitsevat ne edelleen satelliittimaa-aseman, jonne ne voivat lähettää mittaustietonsa ja jonka kautta vastavuoroisesti saada tietoja esimerkiksi uusista kuvaussuunnitelmista ja ratakorjauksista. Varmatoimisen ja usean satelliittimission tukemiseen pystyvän maa-aseman perustamiskustannukset voivat kasvaa useisiin miljooniin euroihin riippuen kalustosta. Piensatelliittitoimijalle, varsinkin start up -yritykselle tai oppilaitokselle, tällainen investointi voi olla mahdotonta. Ratkaisuna on käyttää olemassa olevaa infrastruktuuria, kuten ARK:n operoimaa NSDC:tä
Tällä hetkellä NSDC:n toiminta on keskittynyt isojen, kansainvälisten toimijoiden satelliittimissioiden vastaanottamiseen. Tässä hankkeessa selvitetään, mitä tarpeita ensisijaisesti suomalaisilla piensatelliittitoimijoilla on ja millä edellytyksillä, teknologioilla ja mahdollisesti uusilla investoinneilla NSDC voi tukea piensatelliittitoimijoita tarjoamalla yli 15 vuoden kokemuksen maa-asematoiminnasta sekä luotettavan infrastruktuurin.
Selvityksen välilliset hyötyjät ovat niin suomalaiset kuin ulkomaiset piensatelliittitoimijat, joilla on tarve saada kustannustehokkaasti maa-asemapalveluita. Lisäksi välillisenä hyötyjänä on Lappi ja ennen kaikkea Sodankylä, johon maa-asemapalveluiden osaamiskeskittymä rakennetaan ja pyritään luomaan uusia työpaikkoja. Hanke tukee myös Suomen avaruusstrategian toteuttamista tuoden maa-asemapalveluita hyödynnettäväksi suomalaisessa yhteiskunnassa mahdollistaen samalla uuden liiketoiminnan kehittämisen.
Selvityksen perusteella myöhemmin toteutettavat toimenpiteet ovat kestävän kehityksen mukaisia eli hyödynnytetään olemassa olevaa infrastruktuuria eikä rakenneta vain uutta ja monisteta jo olemassa olevaa toisaalle. Satelliittimaa-asemapalvelut ovat kaikkien käytössä ja mahdollisissa rekrytoinneissa valitaan henkilöt pelkästään osaamisen perusteella. Tämä huomioi sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Ilmatieteen laitos, joka selvityksen tulosten perusteella voi alkaa rakentamaan uutta palvelukonseptia ja laajentamaan toimintaansa, ja sitä kautta luomaan Lapin alueelle työpaikkoja.
Hanke itsessään eli selvitys ei sellaiseen hyödytä muita kohderyhmiä kuin Ilmatieteen laitosta mutta selvityksen perusteella myöhemmin toteutettavien toimenpiteiden nähdään tarjoavan hyötyä laajalle kohderyhmälle. Hankkeen jälkeisten toimenpiteiden suoria ja välillisiä hyötyjiä ovat niin suomalaiset kuin ulkomaiset piensatelliittitoimijat (yritykset, tutkimuslaitokset, oppilaitokset), joilla on tarve maa-asemalle muttei resursseja tai halua rakentaa omaa. Lisäksi välillisenä hyötyjänä toiminnan kasvaessa ja laajentuessa on Lappi ja ennen kaikkea Sodankylä, johon osaamiskeskittymä rakennetaan ja pyritään luomaan uusia työpaikkoja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 38 960
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 960
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 48 701
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 48 701
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin
Kunnat: Sodankylä
Jakeluosoite: Tähteläntie 62
Postinumero: 99600
Postitoimipaikka: Sodankylä
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeen jälkeiset toimenpiteet tähtäävät olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön ja vähentämään tarpeettomia investointeja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan, mm. ilmastonmuutoksen liittyvän, lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan, mm. ilmastonmuutoksen liittyvän, lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan, mm. ilmastonmuutoksen liittyvän, lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan, mm. ilmastonmuutoksen liittyvän, lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeen jälkeiset toimenpiteet tähtäävät olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön ja tekemään vain tarvittavia investointeja, jolloin ylimääräistä jätettä ei synny. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 6 |
| Selvitys luo pohjan ja toimenpiteet paikallisen osaamiskeskittymän luomiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Selvityksen tuloksena luodaan palvelukonsepti, jonka päätarkoitus on palvelukehitys olemassa olevalle infrastruktuurille. Satelliittimaa-asemapalvelut olemassa olevaa infraa käyttäen oletetaan olevan aineettomia (tietokone- ja ohjelmapohjaisia), jos uusia investointeja ei tehdä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan, mm. liikumiseen ja logistiikkaan liittyvän, lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan konseption oletetaan johtavan satelliittidatan lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. Lisääntynyt tieto parantaa hyvinvointia laajalla rintamalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Mahdolliset rekrytoinnit tehdään ainoastaan tarvittavan osaamisen perusteella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. Palvelut yms. ovat kaikille avoimia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. Palvelut yms. ovat kaikille avoimia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeen jälkeen toteutettavan palvelukonseption oletetaan johtavan satelliittidatan lisääntymiseen ja laajempaan käyttöön. Lisääntynyt tieto parantaa mm. sää- ja vuodenaikaistennusteita sekä ympäristöparametrien seurantaa, joita käytetään ilmastonmuutoksen seurannassa. | ||
Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus (ARK) operoi kansallista satelliittidatakeskusta (NSDC, National Satellite Data Centre) Sodankylässä. NSDC:llä on tällä hetkellä kolme satelliittivastaanottojärjestelmää, joita käytetään pääosin tuottamaan lähes reaaliaikaista tietoa Suomesta ja lähialueilta.
Viime vuosina satelliittien laukaiseminen on tullut mahdolliseksi yhä useammille ja ennen kaikkea pienemmille toimijoille. Satelliittien rakentaminen suoraan kaupasta saatavilla halvoilla komponenteilla sekä piensatelliittien laukaisu päähyötykuorman ohessa (niin sanotut massalaukaisut) ovat mahdollistaneet jopa satojen uusien satelliittien laukaisemisen maan kiertoradalle yhdellä kertaa. Vaikka satelliitteja on nykyään helpompaa ja halvempaa rakentaa, tarvitsevat ne edelleen maa-aseman, jonka kautta niitä voidaan valvoa ja vastaanottaa mittaustietoja sekä lähettää esimerkiksi kuvauspyyntöjä ja ratakorjauspyyntöjä. Varmatoimisen ja usean satelliittimission tukemiseen pystyvän maa-aseman perustamiskustannuksissa puhutaan vähintään sadoista tuhansista euroista ja summat voivat kasvaa useisiin miljooniin euroihin riippuen laitteistosta. Lisäksi aseman ylläpito ja huolto sekä operointi ovat merkittäviä kuluja. Piensatelliittitoimijalle, varsinkin start up -yritykselle tai oppilaitokselle, tällainen investointi voi olla mahdotonta.
Hankkeessa selvitettiin suomalaisten piensatelliittitoimijoiden nykytilannetta sekä ennen kaikkea maa-asematarpeita. Hankkeen tavoitteena oli selvittää miten olemassa olevaa NSDC:n infrastruktuuria, johon on investoitu viimeisen 10 vuoden aikana noin 17 miljoonaa euroa, voisi hyödyntää. Käyttäjätarpeiden perusteella selvitetiin myös NSDC:n investointi- ja kehitystarpeita suomalaisen piensatelliittitoiminnan tukemiseksi.
Selvityshanke toteutettiin ottamalla yhteyttä tunnettuihin suomalaisiin avaruusalan toimijoihin, joilla tiedettiin tai arvioitiin jo olevan piensatelliittitoimintaa tai kiinnostusta ja suunnitelmia tällaiseen. Tunnistettuja tahoja löydettiin noin 20, joista yhdeksältä saatiin tietoja selvitykseen. Suomalaisen avaruusalan pienuudesta ja keskittymisestä johtuen yksittäinen satelliittiprojekti oli monesti jakautunut usean eri tahon kesken ja samat henkilöt työskentelivät useassa eri projektissa samanaikaisesti. Käyttäjätarpeet kerättiin kyselylomakkeen muodossa ja vastauksia tarkennettiin tarvittaessa haastatteluilla.
Käyttäjiltä saatujen tietojen sekä NSDC:n kolmesta, vuosina 2010, 2017 ja 2021 käyttöönotetuista tai otettavista antennijärjestelmistä saatujen kokemusten ja tietojen perusteella koottiin raportti, jossa esiteltiin käyttäjäkyselyn vastaukset sekä arvioitiin investointi- ja kehitystarpeita osa-alueittain. Kartoitettujen tarpeiden sekä nykytilanteen perusteella ehdotettiin toimenpiteitä NSDC:n toiminnan kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset esitettiin neljänä mahdollisena skenaariona, joille esitettiin kullekin niiden tuoma hyöty, ja toteutukseen liittävät riskit sekä kustannusarvio pelkän investoinnin osalta ottamatta huomioon ylläpidosta tai operoinnista syntyviä kustannuksia.
Kaksi skenaarioista oli puhtaasti piensatelliittitoimintaan UHF/VHF/S-kaistoilla liittyviä, joille oli selkeä tarve suomalaisessa piensatelliittitoiminnassa. Näissä vaihtoehdoissa NSDC joko omistaisi itse koko piensatelliittimaa-aseman tai operoisi sitä yhdessä jonkun kanssa. Yksi skenaarioista liittyi tunnistettuun kasvavaan tarpeeseen tukea operatiivista ja kaupallista toimintaa korkeammilla taajuuksilla mahdollistaen suuremmat datanopeudet. Tässä ratkaisussa suurin osa suomalaisista piensatelliittioimijoista oli välillisiä hyötyjiä. Viimeisessä skenaariossa maa-asemalle ei tehty investointeja vaan aseman saavutettavuutta ja käyttöastetta lisättiin.