|
|
|
Hankekoodi: A76143
Hankkeen nimi: Metsäbiotalouden yritysten alueellisen kilpailukyvyn systemaattinen rakentaminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laukkanen Tommi Juhani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.laukkanen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504387423
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäbiotalous on määritelty Pohjois-Karjalan maakunnan älykkään erikoistumisen toiseksi painopistealueeksi siihen vahvasti linkittyneen teknologia- ja materiaalit alueen kanssa. Tämä näkyy käytännössä siinä, että paitsi maakunnan myös sen eri alueiden tavoitteina ovat erilaiset kilpailukykyiset metsäbiotalouden toimintaympäristöt. Suomessa ja monissa muissa maissa on kuitenkin paljon alueita, joilla on vastaavia tavoitteita metsäbiotalouden osalta. Maakunnan alueet kilpailevatkin metsäbiotalouden yrityksistä, investoinneista, työpaikoista ja osaajista lukuisten muiden alueiden kanssa.
Kyetäkseen menestymään tällaisessa veto- ja pitovoimakilpailussa metsäbiotaloudessa on Pohjois-Karjalan ja sen eri alueiden kyettävä rakentamaan kilpailukykyisyyttään nykyistä järjestelmällisemmin. Alueen kilpailukykyisyys tulee esille tilanteissa, joissa joku toimija tekee alueen kannalta edullisia päätöksiä esimerkiksi päättää sijoittaa toimintaansa alueelle tai päättää investoida yrityksen kasvuun alueella. Kilpailukykyisyyden kannalta on oleellista tunnistaa ensinnäkin ne alueelliset vahvuudet, joiden varaan alueen kilpailukykyisyyttä voidaan rakentaa, ja toiseksi tunnistaa ne heikkoudet, jotka voivat olla alueelle edullisten päätösten esteenä. Tämä edellyttää nykyistä jäsentyneempää käsitystä tekijöistä, joista kunkin alueen relevantti toimintaympäristö metsäbiotalouden yrityksille ja muille organisaatioille voisi rakentua. Jäsentyneempi kuva alueellisista rakennetekijöistä myös mahdollistaa kehittämistoimenpiteiden keskittämisen kilpailukyvyn kannalta kaikkein kriittisimmille osa-alueille eli vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien pienentämiseen.
Koska myös metsäbiotalouden toimintaympäristö on globaalisti jatkuvassa muutoksessa, voidaan hyvin jäsennetyn alueellisen toimintaympäristörakennekuvauksen avulla ymmärtää nykyistä huomattavasti paremmin erilaisten muutosvoimien mahdollisia vaikutuksia. Tämä taas mahdollistaa aiemman reagoinnin näihin muutoksiin ja siten alueen kilpailukykyisyyden säilymiseen muuttuvassa maailmassa.
Tässä hankkeessa selvitetään alueellisten metsäbiotalouden toimintaympäristöjen kilpailukykytekijöitä ja keskeisiä muutosvoimia kirjallisuusselvityksen, kyselytutkimuksen, haastattelujen ja asiantuntija-/sidosryhmäseminaarin avulla. Lisäksi tehdään bench marking -vierailu Ruotsiin Värmland:n alueelle ja siellä Paper Province Alliance:een. Vierailun tavoitteena on tutustua alueen keinoihin rakentaa alueellista yhteistyötä ja sitä kautta alueen kilpailukykyä organisoidun klusteritoiminnan avulla.
Saadut tiedot kootaan raporttiin, jonka tietojen avulla alueelliset kehittäjäorganisaatiot saavat nykyistä jäsentyneempää tietoa toisaalta niistä tekijöistä, joiden varaan alueen metsäbiotalouden vetovoimaisuutta voidaan rakentaa, ja toisaalta niistä tekijöistä, joihin kehittämistoimenpiteitä kannattaa erityisesti kohdentaa. Hankkeen lopuksi järjestetään julkinen loppuseminaari, jossa käydään läpi tutkimuksessa saatuja tietoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Hankkeen suorana kohderyhmänä ovat metsäbiotalouden yritykset, joiden alueellisia toimintaympäristöjä kyetään kehittämään paremmin yritysten kehitystä ja kasvua tukevaksi.
Välillisinä kohderyhminä ovat alueellisten kehitysyhtiöiden henkilöstö, jonka tieto toimintaympäristöjen rakenteista ja ymmärrys toimintaympäristöjen dynamiikkaan vaikuttavista muutosvoimista paranee merkittävästi. Välillisinä kohderyhminä ovat myös maakunta ja eri alueiden kunnat niiden elinvoiman parantuessa metsäbiotalouden toimintaympäristöjen tullessa vetovoimaisemmiksi ja siten paremmin kykeneviksi työllistämään alueen asukkaita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Biotalousyritysten elinvoiman kehittäminen säästää luonnonvaroja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Biotalousyritysten elinvoiman kehittäminen vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa riskiä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Biotalousyritysten elinvoiman kehittäminen tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen toteutus
Selvityksessä etsittiin tärkeimpiä arviointi- ja valintakriteerejä, joita erilaiset metsäbiotalouden yrityspäättäjät käyttävät harkitessaan yrityksensä toiminnan uudelleen sijoittumista tai uuden yritystoiminnan sijoittumista.
Selvitys käynnistettiin kirjallisuusselvityksellä, jonka pohjalta valmisteltiin ja toteutettiin verkkokysely yli 8 000 yritykselle. Varsinainen kysely sisälsi myös useita yrityksiä luokittelevia kysymyksiä. Kyselytutkimusta täydennettiin yrityshaastatteluilla ja asiantuntijatyöpajalla, jotka toteutettiin Teams-ympäristössä. Lisäksi selvityksen puitteissa järjestettiin kaksi webinaaria, joista toisessa tutustuttiin Ruotsin Värmlandin maakunnan Paper Province -konseptiin ja toisessa esiteltiin ja keskusteltiin selvityksen tuloksista avoimessa webinaarissa.
Hankkeen keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset
Metsäbiotalouden yritysten tärkeimmät arviointikriteerit vaihtelevat suuresti riippuen esimerkiksi yritystoiminnan luonteesta, yrityksen koosta tai viennin määrästä. Samoilla alueellisilla ominaisuuksilla ei siis voi olla kilpailukykyinen kaikissa erilaisten metsäbiotalouden yritysten alueita koskevissa arviointiprosesseissa. Tullakseen aidosti kilpailukykyiseksi jollekin määrätylle metsäbiotalouden yritysryhmälle, on alueilla kyettävä tunnistamaan juuri tämän yritysryhmän kannalta alueen erityiset vahvuudet ja heikkoudet suhteessa kilpailijoihin ja edelleen kyettävä pienentämään heikkouksiaan ja rakentamaan veto- ja pitovoimaprofiilinsa omien vahvuuksiensa varaan. Alueen kilpailukykyisyyden tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet liittyvät niihin ominaisuuksiin, joita yritysryhmä käyttää vertaillessaan aluetta kilpaileviin alueisiin. Kuitenkin jokaisen yrityksen yksittäisissä alueiden arviointiprosesseissa käytetään omia ainutkertaisia kriteerejä. Alueella on kuitenkin suuremmat mahdollisuudet herättää kiinnostus itsestään ja menestyä arviointiprosessissa, jos sen profiili jo lähtökohtaisesti vastaa paremmin tavoiteltujen yritysten arvostuksiin.