|
|
|
Hankekoodi: A76144
Hankkeen nimi: Metsäbio- ja kiertotalouden uusi liiketoiminta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2921270-1
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: 0503394992
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Tahvanainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.tahvanainen(at)businessjoensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 443 2950
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan taloudellinen tulevaisuus on riippuvainen vientiteollisuutemme uusiutumiskyvystä: kuinka yritykset synnyttävät uusia lisäarvotuotteita, kasvattavat liiketoimintojaan ja luovat siten uusia ja säilyttävät nykyiset työpaikat – ja kuinka onnistumme synnyttämään ja houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä ja investointeja. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu lupaa metsään ja puuhun perustuville tuotteille pitkää ja vahvistuvaa kysyntää globaaleilla markkinoilla, kun uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan uusiutuvilla materiaaleilla ja energialla. Samanaikaisesti kiertotalous megatrendinä ohjaa ja tuo yrityksille ja kaikille toimialoille paineita etsiä uudenlaisia tapoja tehdä tulosta ja liiketoimintaa. Toisaalta se myös avaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten toimintaympäristö on tilanteessa, jossa muutokset raaka-aineen tuotannossa ja hankintaketjuissa, tuotantoprosesseissa ja tuotteiden kysynnässä ja markkinoissa ovat erittäin nopeita. Yrityksiltä ja alueilta vaaditaankin entistä parempaa kykyä uusiutua ja mukautua toimintaympäristön muutoksiin.
Hankkeen päätavoitteena ovat metsäbio- ja kiertotalouteen perustuvat uudet ja kasvavat liiketoiminnat, jotka tähtäävät ensisijaisesti kansainvälisille markkinoille sekä alueelle syntyvät ja tänne siirtyvät uudet yritykset, investoinnit ja niiden luomat työpaikat.
Hankkeessa kehitetään ja tarjotaan yrityksille metsäbio- ja kiertotalouden Fast track -palvelu, jossa nopeutetaan uusien tuotteiden alkuvaiheen kehitystyötä, pienennetään kehitystyön riskiä ja siten madalletaan yrityksen kynnystä uusiutua. Keskeisenä instrumenttina palvelussa ovat nopeat kokeilut, protot, pilotit ja demonstraatiot sekä avustaminen kaupallistamisessa kriittisten referenssitoimitusten kokoon juoksussa. Projektin tavoitteena on katalysoida neljä uutta start up:ia, neljä pilotoitua uutta tuotetta tai palvelua, joista yksi on yritysten yhdessä rakentama kokonaisratkaisu. Neljän teollisen sivuvirran käytölle löydetään korkeamman jalostusarvon käyttöä.
Toinen hankkeessa läpileikkaava toimenpide on Invest-in-kokonaisuus, jossa tavoitteena on maakunnan metsäbio- ja kiertotalouden investointien kasvu ja uusien yritysten sijoittuminen Joensuun seudulle. Systemaattisten arvoketju- ja ekosysteemitarkastelujen avulla proaktiivisesti haetaan yrityksiä ja investointeja, jotka voisivat sijoittua tänne. Tavoitteena on löytää 30-40 laadukasta yritysliidiä, joista 5 on prospektia ja 1 sijoituspäätös v. 2020 ja 1 sijoittumispäätös v. 2021.
Hankkeen toimenpiteet muodostuvat kahdesta työpaketista, joissa jalostusarvon nostaminen ja digitaalisuus ovat läpileikkaavia tavoitteita.
Työpaketti 1. Kasvava ja monipuolistuva metsäbiotalouden yritysekosysteemi
Tavoitteena on, että toimialan avainyritykset pystyvät tehostamaan toimintaansa ja luomaan asiakkailleen lisäarvoa tuottavia uusia palveluita, tuoteominaisuuksia ja ratkaisuja hyödyntämällä eturintamassa ICT:n ja fotoniikan tarjoamia uusimpia välineitä. Alueen teknologiayritykset pääsevät soveltamaan osaamistaan osana metsäklusteria ja voivat myydä syntyneitä uusia sovelluksia ja osaamista kansainvälisille markkinoille. Työpaketissa laaditaan mm. Digital Forestry -tiekartta, jota varten analysoidaan alueen osaamispotentiaali ja tunnistetaan digitalisaatioon liittyvät kehittämistarpeet uuden liiketoiminnan luomiseksi.
Toinen toimenpidekokonaisuus liittyy yritysten kansainvälistymistä tukevan BioRegions-verkoston toiminnan käynnistämiseen ja Bioregions Acceleratorin toimintakonseptin luomiseen. Verkosto muodostuu kolmesta alueesta: Espanjan Baskimaa, Nordrhein-Westfalen ja Pohjois- Karjala. Kolmantena toimenpidekokonaisuutena on uusien investointien mahdollistamien uusien tuotesovellusten kehityksen ja t&k-toiminnan käynnistäminen alueella.
Työpaketti 2. Kiertotalous, uudet materiaalit ja sivuvirrat
Tavoitteena on, että alueen yrityksissä syntyy kiertotalouden uutta liiketoimintaa. Erityisenä tavoitteena ovat geopolymeeripohjaiset uudet tuotteet, palvelut ja teknologia. Hankkeen resurssein toteutetaan varsinaisiin pilotteihin ja yritysten tuotekehitysprojekteihin tähtääviä toimenpiteitä, jotka madaltavat yritysten kynnystä kehittää uusia tuotteita ja hyödintää alueen sivuvirtoja. Hankkeessa vauhditetaan myös muiden, erityisesti biotalouden tuotantoprosesseista syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä ja jalostusarvon nostoa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
• alueella toimivat kasvuhaluiset metsäbio- ja kiertotaloutta palvelevat teknologia-, ICT- ja palveluyritykset
• puun arvoketjuun (tuottamiseen, hankintaan ja jalostukseen) liittyvät kasvuhaluiset yritykset
• tuotannolliset yritykset, joilla potentiaalia hyödyntää tehokkaammin sivuvirtojaan tai hyödyntää muiden sivuvirtoja omissa tuotteissaan tai tuotteistamalla raaka-aineita muiden tarpeisiin
• yritykset, jotka haluavat kehittää nykyisistä tuotteistaan hiilijalanjäljeltään parempia versioita tai muita uusia kiertotalouden periaatteiden mukaisia tuotteita
• tutkijat, yrittäjät ja muut innovaattorit, jotka kehittävät uusia bio- ja kiertotalouden innovaatioita
• muualta siirtyvät ja alueelle investoivat yritykset
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
• muut alueen metsäbiotalouden ekosysteemiin ja kiertotalouden ekosysteemeihin kuuluvat yritykset
• muut em. ekosysteemien suomalaiset vientiyritykset
• alueen T&K-organisaatiot sekä kunnat työllisyys- ja ilmastotavoitteineen
• hankkeen ensisijaisten kohderyhmien alihankkijat, toimittajat ja yhteistyökumppanit
• metsänomistajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 244
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 350 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 331 277
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Kitee, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Bio- ja kiertotalous ovat keskeisimpiä keinoja päästä eroon kestämättömästi tuotetuista, yleensä fossiilisista raaka-aineista ja energiamuodoista. Samalla synnytetään uusia, ympäristön kannalta entistä kestävämpiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot lineaarisen tuotannon sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 10 |
| Bio- ja kiertotalous sekä hiilineutraalius ovat keskeisiä taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan. Digital Smart Forestry -teemassa ratkaisujen etsiminen lisääntyviin metsän terveyden ja puunhankinnan ongelmiin (tuuli- ja hyönteistuhot, metsäpalot, heikentyvät korjuuolot) keskeinen etsittävien uusien ratkaisujen kohde. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 8 |
| Bio- ja kiertotalouden mukainen toiminta synnyttää uusia, ekologisesti kestävämpiä ratkaisuja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot ovat keskeisiä bio- ja kiertotaloudessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Vaikutusta ei kovin paljon Natura-ohjelman kohteisiin. Epäsuorasti saastumisen vähenemisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 9 |
| Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot ovat keskeisiä bio- ja kiertotaloudessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Bio- ja kiertotalous on yhdeksi keskeisimmistä tavoista päästä eroon kestämättömästi tuotetusta fossiilisesta energiasta. Samalla synnytetään uusia, ympäristön kannalta ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Bio- ja kiertotalous on alueen vahvuus ja suuri mahdollisuus yritysten ja elinvoiman lisäämiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Kestävässä bio- ja kiertotaloudessa myös aineettomat tuotteet ja palvelut ovat keskiössä. Alueen osaaminen mahdollistaa esim. osaamisen ja koulutuksen viennin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 6 |
| Hankkeessa pyritään luomaan uusia ratkaisuja puunhankinnan logistiikkaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaativiin keliolosuhteisiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 7 |
| Elinkeinoelämän kehittymisen myötä alueen elinvoimaisuus ja houkuttelevuus asuinympäristönä sekä hyvinvointi paranevat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Bio- ja kiertotalouden myötä kehittyvät hajautetun tuotannon mallit mahdollistavat entistä tasapuolisemmat elinolosuhteet ja elinmahdollisuudet ympäri maakuntaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Bio- ja kiertotalouden myötä kehittyvät hajautetun tuotannon mallit mahdollistavat entistä tasapuolisemmat elinolosuhteet ja elinmahdollisuudet ympäri maakuntaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Kulttuuriympäristö säilyy elinvoimasena alueen kehittyvän elinkeinoelämän myötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Ympäristöosaaminen on bio- ja kiertotaloudessa keskeistä. Sen varaan voidaan myös rakentaa osaamisen ja koulutuksen vientiä. | ||
MBK-hankkeen keskeiset tavoitteet liittyivät metsäbiotalouden toimialan uusiutumiseen ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen yritysten liiketoiminnassa. Hankkeessa luotiin Fast Track -toimintakonsepti tunnistamaan käyttäjän kannalta oleellisia tuoteominaisuuksia ja tukemaan yritysten tuotekehityshankkeiden läpivientiä. Konsepti hyödyntää mm. BusinessFinlandinkin käyttämää NABC-mallia, lisättynä Patteristo-hautomon näkökulmalla, jossa brändin aktiivinen rakentaminen aloitetaan jo osana tuotekehitysprosessia. Tuotekehityskonseptia pilotoidaan kahdessa yritys-casessa. Joensuun kaupungin kanssa on tiivistetty yhteistyötä innovaatioalustoina toimivien kaupunkikehityshankkeiden kautta. Rakentamiseen liittyvissä kohteissa voitaisiin toteuttaa yritysten tuotekehitystä ja kaupallistamista palvelevia pilotointeja ja referenssitoimituksia, joissa on vahva kiertotalouspainotus ja linkitys kaupungin Ilmasto-ohjelman toteutukseen. Esimerkkinä tällaisesta kaupunkikehityskohteesta on valmisteltu Mehtimäen alueen energiatehokkuusselvitys, jossa on tavoitteena aktivoida alueen kiinteistön omistajia ensi vaiheessa aluetasolla tapahtuviin energiatehokkuusratkaisuihin.
Työpaketti 1. Kasvava ja monipuolistuva metsäbiotalouden yritysekosysteemi
Puun tuottamisen, metsävarojen hallinnan ja puunhankinnan osaaminen on Joensuun seudun metsäbiotalouteen liittyvää ydinosaamista, jonka kaupallistaminen vientimarkkinoille tarjoaa merkittäviä vienti- ja työllisyysmahdollisuuksia ja on samalla tärkeä resurssi toimialan omien yritysten prosessien kilpailukyvyn ylläpidon kannalta. Hankkeessa laadittiin Digital Forestry -tiekartta, jossa on tunnistettu keskeisiä metsätalouden kehityshaasteita ja digitalisaation (ja fotoniikan) mahdollistamia ratkaisuja. Tiekarttaa on hyödynnetty alueen metsäosaamisen markkinoinnissa ja mm. Forest & Photonics -tapahtuman teemoituksessa: F&P:n metsäpaloista aloitettua ilmastonmuutosteemaa jatkettiin vuoden 2020 F&P-webinaarissa, joka keskittyi bioottisten metsätuhojen hallintaan. Tavoitteena oli aktivoida alueen metsäalan ICT- ja palveluyrityksiä tuottamaan ratkaisuja em. globaaleihin haasteisiin hyödyntäen alueen tutkimusosaamista. Tilaisuuden jälkeen yrityksiä avustettiin verkottumaan ja osallistumaan EU:n puiteohjelmahankkeisiin sekä hyödyntämään niiden tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia ja kv. verkostoja. Yksi tiekartan avulla tunnistettu kehittämiskokonaisuus on teiden kuljetuskelpoisuuden tunnistaminen ja kunnossapitoresurssien tehokkaampi kohdentaminen. Teemassa on pitkäjänteisen työpajatyöskentelyn tuloksena tunnistettu keskeisiä kehitystehtäviä, koottu t&k-konsortio ja käynnistetty Digital Forest Road -teemassa LUKEn vetämä Country Road…-hanke. Kansainvälinen ja kaksipäiväinen Forest&Photonics 2021 järjestettiin koronapandemiasta huolimatta onnistuneesti Joensuussa ja ensimmäistä kertaa hybriditapahtumana. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Photonics Finlandin ja Suomen Akatemian lippulaivaohjelmien kanssa.
Biohiili-toimialan ylös ajoon ja biohiilen tuotantoa ja käytännön sovelluksia palvelevan tutkimus- ja osaamiskeskittymän synnyttämiseen hanke vaikutti merkittävästi. Biohiilen tutkimusohjelman ensimmäisenä vaiheena käynnistettiin LUKEn koordinoima BlackGreen t&k-hanke. Biohiileen liittyi myös projektin merkittävin maaliin saakka edennyt Invest in -kokonaisuus eli Taaleritehtaan päätös biohiilen tuotantoinvestoinnista, sen myötä perustettu Joensuu Biocoal -yritys sekä biohiilituotantoa ja Itä-Suomen energiapuun hankintaa palveleva Itä-Suomen Biomassa Oy. Toinen merkittävä Invest in -onnistuminen on Wegan päätös liikennebiokaasun tankkausasemainvestoinnista Joensuuhun, joka laukaisi myös Biokymppi Oy:n käynnistämän investointihankkeen Kiteelle sijoittuvaan tankkausasemaan ja liikennebiokaasun tuotantoon. Volyymiltään merkittävin hankkeen aikana tunnistettu ja vauhditettu Invest in -mahdollisuus liittyy vetytalouteen: hanke oli kokoon juoksijana Kiteen Puhoksen alueella toteutetussa erillisessä vetytalousselvityksessä, joka yhdisti alueen teollisuuden, tutkimuksen (LUT selvityksen toteuttajana) ja Kiteen kaupungin alueen teollisuuden kehittäjänä. Laajemmin vetytalouden toimijaverkostoa ja alueen houkuttelevuutta vetytalouden investointikohteena rakennettiin osallistumalla Itä- ja Kaakkois-Suomen kattavan South-East Hydrogen Valley -tiekartan rahoitukseen ja ohjaukseen (LUT toteuttajana). Aloitteellisesti on tehty työtä tuulivoiman ja energiaintensiivisten investointien esteiden poistamiseksi (kantaverkon vahvistaminen, tutkaesteet).
Hanke osallistui myös lukuisten muiden, metsäbiotalouteen ja energiaan liittyvien Invest in -aihioiden valmisteluun, Joensuun yrityspuistojen profilointiin ja markkinointimateriaalien valmisteluun sekä investoinnit mahdollistavan infrastruktuuripäätösten ym. investointien pullonkauloja esiin nostoon. Viimemainitusta voidaan mainita lausunnot, keskustelut ja kannanotot Fingridin kehityssuunnitelmiin Joensuun ja Pohjois-Karjan sähkönsiirtoyhteyksien pullonkaulojen poistamiseksi, jotka ovat este sekä tuuli- ja aurinkoenergian tuotannolle että energiaintensiivisille tuotannollisille investoinneille sekä tuulivoimarakentamisen esteiden poistamisen investoinneilla kehittyneempään tutka- ja valvontateknologiaan. Lisäksi konsultoitiin lukuisten toimialan yritysten liiketoiminnan kehityssuunnitelmia. Hankkeen loppuvaiheissa energiatehokkuus ja -turvallisuus korostuivat toimintaympäristössä. Tähän vastattiin mm. kartoittamalla hukkaenergiapotentiaalia Mehtimäki-selvityksessä, aktivoimalla energiapuuterminaalien perustamista valmisteilla olevan tukirahoituksen myötä sekä nostamalla esiin tarpeen selvittää keinot tehostaa puuenergian tuotannon resurssitehokkuutta.
Hankkeen kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet eivät toteutuneet suunnitellusti pääosin toteuttajaorganisaation muuttuneiden sisäisten painotusten vuoksi. Kansainvälistymistoimet rajattiin BJoen palveluissa yrityskohtaisiin valmennusohjelmiin ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen (GoGlobal-hanke) eikä tässä hankkeessa esiin noussutta tarvetta klusteri- ja ekosysteemipohjaiselle yhteisten painopisteiden määrittelylle ja metsäosaamisen kv. käyttöliittymän rakentamiselle nähty tärkeänä. GreenHUB-verkoston jatkovaiheen valmistelu katkaistiin alkuunsa ja kv. BioRegions-verkoston kehitys siirrettiin Bilbaon käynnistysseminaarin (03/2020) jälkeen sekin MBK-hankkeen ja biotaloustoimialan ulkopuolelle. Forest&Photonics -teemaan liittyvä vuoden 2020 Jenan workshop peruuntui puolestaan koronan vuoksi ja Kanadan DEMO-messut siirtyivät tulevaisuuteen samasta syystä. Hankkeen loppuvaiheen keskeinen kansainvälistymistoimenpide - osallistuminen Hokkaidon metsämessuille ja Nagano-hankkeen vierailulle - peruttiin sekin viime hetkillä ja huolimatta laajasta valmistelutyöstä hankkeen toimijoista riippumattomista syistä. Kansainvälistymistoimenpiteet rajoittuivat siten Forest&Photonics -tapahtumien (v. 2020 ja 2021) ohella kahteen etäyhteydellä toteutettuun Digital Forestry -aiheiseen esitykseen japanilaisissa asiantuntijaseminaareissa, netin avulla tapahtuvaan kv -kontaktien hengissä pitoon ja kohdemarkkinan seurantaan sekä muutamiin lyhyisiin alueen osaamisen esittelyihin kv. vieraille.
Työpaketti 2. Kiertotalous, uudet materiaalit ja sivuvirrat
Merkittävistä sivuvirroista arvioitiin Hammaslahden suljetun kuparikaivoksen rikastehiekan ja rakennusjätteenä syntyvän kipsilevyn ominaisuuksia ja hyödynnettävyyttä sekä Enocellin 0-kuitususpension kemiallisia ominaisuuksia. Lisäksi selvitettiin kahden liikeideakilpailuun osallistuneen ehdotuksen toteutettavuutta ja arvioitiin purkukohteista tulevan kipsilevyjätteen hyötykäyttömahdollisuuksia.
Laajaa kiinnostusta herättäneen Keski-Euroopan geopolyymeeriosaamisen benchmarking-matkan toteutuksesta jouduttiin luopumaan koronan takia. Geopolymeereissä käytettävien sivuvirtojen paikallisuus edellyttää hyödyllisten tuoteominaisuuksien vastapainoksi kemiallisten ”reseptien” tapauskohtaista räätälöintiä, mikä vaikeuttaa ratkaisujen tuotteistamista. Lisäksi betonia korvaavien ja lujuusluokiteltujen rakentamistuotteiden tiukat tuotestandardit ja raskas luvitus rajoittavat ja hidastavat uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kaupallistamista. Tämä vähensi alan yritysten kiinnostusta tuotekehitykseen. Varsinaisia läpimurtoja ei geopolymeerien osalta siten saavutettu, mutta mahdollisuuksista ja rajoitteista saatiin kattava näkemys. Rakentamisen toimialalla rakennusosien uudelleenkäyttö on alkuvaiheissaan oleva liiketoiminta-alue, jonne syntyi uusi kiertotalouden yritys.
Bohiili-kokonaisuuden ohella toinen merkittävä Invest in -onnistuminen on Wegan päätös liikennebiokaasun tankkausasemainvestoinnista Joensuuhun, joka laukaisi myös Biokymppi Oy:n käynnistämän investointihankkeen Kiteelle sijoittuvaan tankkausasemaan ja liikennebiokaasun tuotantoon.