Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76154

Hankkeen nimi: Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, 1934207-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessakin eletään poikkeuksellisissa olosuhteissa korona-pandemian myötä. Kaikkia todellisia vaikutuksia elinkeinoelämään tai yksityisiin palveluntuottajiin ei voida ennakoida eikä ennustaa. Hankkeen valmistelu on tehty oletuksella akuuttitilanteen normalisoitumisesta viimeistään syksyllä 2020. Tällöin palveluntuottajat pystynevät keskittymään kehittämistoimiin. Toimenpiteillä voidaan tukea myös kriisiytymisuhan alla olevia palveluntuottajia toimintansa uudistamisessa.
Hyvinvointialan arvoverkot Pohjois-Karjalassa hankkeessa 2019 kartoitettiin hyvinvointialan arvoverkot Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä. Korkeakoulun ja kehitysyhtiön yhteistyö koettiin toimivaksi ja tulokselliseksi toimintatavaksi.
Tämän hankkeen tavoitteet ovat täsmentyneet edeltävän hankkeen pohjalta. Kehittämistarpeet ovat nousseet pohjoiskarjalaisilta sotehy-alan palveluntuottajilta sidosryhmineen, toimialaraporteista, Sitran megatrendeistä sekä pienyrittäjyystutkimuksista. Maakunnallinen hyvinvointistrategia on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Hankkeeseen osallistetaan sotehy-alan palveluntuottajien lisäksi ICT-, ravitsemispalvelu- ja kuljetusalan toimijoita. Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään opettaja ja opiskelija verkostoja asiantuntijoiden lisäksi.
Pohjois-Karjalan maakunnan pysymiseksi elinvoimaisena tulee sotehy-toimialaa kehittää kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tulee: 1.Lisätä moninaisia ja pysyväluonteisia kumppanuuksia ja verkostoja/arvoverkkoja. 2.Kehittää tulevaisuuden palveluja ja palveluprosesseja asiakaskeskeisesti ja monitoimijaisesti. 3.Lisätä teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä liiketoiminnassa. 4.Kehittää johtamisosaamista strategiaan perustuen koskien mm. muutos- ja henkilöstöjohtajuutta ja digitaalisuuden johtamista.
Tavoitteena on 1.Lisätä sotehy-alan yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuksia hyödyntää ennakointitietoa ja sen hyödyntämistä oman liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisessä. 2.Luoda uusia kumppanuuksia sotehy-alan palveluntuottajien liiketoiminnan kehittämiseen hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja digitaalisuutta. 3.Lisätä tietoa ja valmiutta tulevaisuuden liiketoiminnan johtamiseen. 4.Luoda valmiuksia kehittää uutta ja uudenlaista liiketoimintaa hyvinvointialalle. 5.Tukea vaikuttavien hyvinvointialan ekosysteemien jatkuvaa kehittämistyötä.
Hankkeessa järjestetään verkostoitumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen monitoimijaisia tilaisuuksia ja työpajoja sekä toteutetaan uusien palvelujen ja palveluprosessien kokeiluja. Benchmarking- ja/tai messumatkoja toteutetaan kaksi kotimaahan ja yksi ulkomaille – kohteet valikoituvat osallistujien tarpeiden perusteella.
Hankkeella tavoitellaan syntyvän uutta yritys- ja liiketoimintaa sekä verkostoja, joissa hyödynnetään nykyteknologiaa. Pitkällä aikavälillä on tuettu maakunnallisen hyvinvointialan ekosysteemin vahvistumista ja kehittämistä.

 

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Karjalan alueen, mukaan lukien Heinävesi Sotehy-alan markkinaehtoisten palvelujen tuottajat (mikro- ja pk-yritykset sekä järjestöt) sekä ko. toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat tahot / henkilöt. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti pääkohderyhmänä ovat luokat 86 Terveyspalvelut, 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut, 88 Sosiaalihuollon avopalvelut, 90 kulttuuri- ja viihdetoiminta, 93 Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistystoiminta. Lisäksi ko. alojen palvelutarjontaan kiinteästi liittyvät yksityiset palveluntarjoajat ICT-, kuljetus- ja ravitsemispalvelualoilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä pääkohderyhmän liiketoimintakumppanit, sidosryhmät ja asiakkaat, alaan liittyvät oppilaitokset henkilökuntineen ja opiskelijoineen, koulutus-, kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot. Pohjois-Karjalan toimijoista erityisesti Siun sote, HYTE-toimijat kunnissa, ISLO, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE, Itä-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus ry.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 451 283

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 53 843

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 527 841

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 63 939

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Joensuu, Rääkkylä, Outokumpu, Lieksa, Juuka, Heinävesi, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hyvinvointialan yrityksistä yli 90 % on alle 10 henkilön pienyrityksiä. Tämän lisäksi on todettu, että hyvinvointiyrittäjyys on naisvaltainen ala. Hyvinvointiyrittäjyys on hyvin naisvaltaista (71 %) ja keski-ikä on 48 vuotta (pääosa 50 – 59 vuotiaita).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kehittämistoiminnoissa huomioidaan tasa-arvonäkökulma, ja pyritään kannustamaan myös nuoria miehiä tunnistamaan hyvinvointiyrittäjyyden mahdollisuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
PK-yrittäjyys lisää paikallista elinvoimaa ja lisää kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Kyseessä on palveluiden kehittämishanke.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hyvinvointiyrittäjyyteen liittyvät liikkuvat palvelut ovat esimerkki kehittämistoimenpiteistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen keskeinen tavoite
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Tuetaan hyvinvointiyrittäjyyden tunnistamista erityisesti nuorten miesten keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Toimivilla hyvinvointipalveluilla on yhteiskunnan koheesioon merkittävä vaikutus.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hyvinvointialan palveluntuottajat toimivat vahvasti myös liikuntakulttuurin alalla. Palveluntuottajilla on vaikutusta liikuntakulttuurin kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite

9 Loppuraportin tiivistelmä

-