|
|
|
Hankekoodi: A76169
Hankkeen nimi: COVID-19 -infektioiden vaikutus syöpäpotilaisiin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.5.2020 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0679480-9
Jakeluosoite: Kajaanintie 50
Puhelinnumero: 083152011
Postinumero: 90029
Postitoimipaikka: OYS
WWW-osoite: http://www.ppshp.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karihtala Peeter Johannes
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osastonylilääkäri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: peeter.karihtala(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0456762796
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Useampi kuin joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa ja syöpä on suomalaisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Ensimmäinen COVID-19 (coronavirus disease 2019) -koronavirustapaus havaittiin Suomessa helmikuussa 2020 ja tapausten määrä on edelleen lisääntymässä. Suomen sisällä on kuitenkin merkittäviä eroja tapausmäärissä, Pohjois-Pohjanmaan tapausmäärän kasvaessa toistaiseksi muuta Suomea hitaammin. COVID-19 -infektioiden merkityksestä syöpäpotilaille on vain hyvin vähän tietoa, vaikka syöpä ja sen hoidot yleisesti ottaen tulehduksille altistavatkin.
Suoliston mikrobiomin eli suoliston normaalin bakteerikasvuston ja syövän yhteys on tutkituimpia syöpää koskevia painopistealueita maailmassa tällä hetkellä. Suoliston mikrobiomilla on osoitettu olevan merkittävä rooli syöpähoitojen vasteen säätelijänä ja mikrobiomi voi myös vaikuttaa syövän kehittymisen useisiin vaiheisiin ja liittyä syöpähoitojen haittavaikutuksiin. Toisaalta suoliston mikrobiomi voi myös suojata tai altistaa potilasta virusinfektioiden suhteen.
Syöpähoitoja on vähennetty COVID-19 -epidemian alkaessa Suomessa huomattavasti. Toisaalta näin on tehty varotoimenpiteenä hoitojen aiheuttamia infektioita ajatellen ja toisaalta riittävien tehohoitoresurssien turvaamiseksi epidemian aikana. On epäselvää, miten hoitojen vähentäminen tulee vaikuttamaan syöpäpotilaiden ennusteisiin. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, jonne epidemia vaikuttaa tulevan muuta Suomea myöhemmin, on riskinä että syöpähoitojen alasajo tulee kestämään pitkälle syksyyn, joka voi mahdollisesti vaikuttaa pohjoissuomalaisten syöpäpotilaiden ennusteeseen, elämänlaatuun ja myös syövän hoidon kustannuksiin merkittävästi.
Tutkimushanketta on valmisteltu kevään 2020 ajan kaikkien suomalaisten yliopistosairaaloiden syöpätautien klinikkojen ylilääkäreistä koostuvassa työryhmässä, jonka johdossa on OYS:n syöpätautien poliklinikan osastonylilääkäri Peeter Karihtala. Hanke tulee alkamaan kaikissa suomalaisissa yliopistosairaaloissa toukokuun alussa 2020 ja kestää huhtikuuhun 2021 niiltä osin, johon tässä hakemuksessa haetaan rahoitusta. Vastaavanlaajuista kansallista, kaikki syöpätautien yksiköt kattavaa tutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Hankkeessa on erityisen olennainen rooli syöpäpotilaiden suoliston mikrobiomin tutkimisella ja tämä osuus tehdään kokonaan Oulun yliopistossa ja Biocenter Oulussa akatemiatutkija Justus Reunasen työryhmän avustuksella.
Tutkittavissa syövissä ei ole rajattu sukupuolta erikseen, vaikkakin rintasyöpä on harvinainen miehillä. Miesten ja naisten ennusteet sekä syöpien, ja alustavien tietojen mukaan myös COVID-19 -infektioiden suhteen, ovat erilaisia ja sukupuoli on yksi kerättävistä ja raportoitavista kliinisistä muuttujista.
Tämän hankkeen tuloksia voidaan käyttää COVID-19 -epidemian myöhemmissä vaiheissa keskittämään, mahdollisesti ennaltaehkäisevästi, terveydenhuollon resursseja esimerkiksi niihin potilasryhmiin, joilla näyttää olevan suurin riski saada vakavia COVID-19 -komplikaatioita. Tutkimustuloksia syöpäpotilaiden COVID-19 -infektioiden alueellisista eroista voidaan käyttää kohdennettaessa valtakunnallisia resursseja ja selvitettäessä syitä erojen takana. Tutkimustuloksia voidaan myös käyttää tulevaisuudessa syöpäpotilaiden kustannustehokkaimpia hoitopolkuja suunniteltaessa, tutkimuksen rakenteen ansiosta myös epidemioiden ulkopuolella. Hankkeen tuloksia voidaan myös käyttää suunniteltaessa kuntatalouden terveydenhuollon resurssien optimaalista käyttöä joko tulevaisuuden pandemioiden yhteydessä tai nykyisen pandemian pitkittyessä jo sen aikana. Syöpäpotilaiden laaja elämänlaadun selvittäminen todennäköisesti avaa uusia näkökulmia myös sosiaalihuollon ennaltaehkäisevien palveluiden kohdentamiseen. Lisäksi tutkimuksesta saadaan laajasti COVID-19 -infektioihin liittymätöntä etenevää tietoa suomalaisten syöpäpotilaiden elämänlaadusta hoitojen aikana, ennusteesta, hoitojen aiheuttamista haitoista ja näiden tekijöiden alueellisista eroista. Vastaavaa tietoa ei ole aiemmin valtakunnallisesti kerätty. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta tullaan saamaan jo vuoden 2020 lopulla.
Tutkimushanke on päänavaus, jossa Pohjois-Pohjanmaan kärkiosaamista biotekniikassa ja kliinisessä potilastutkimuksessa hyödyntämällä päästään johtamaan laajaa kaikkien suomalaisten yliopistosairaaloiden tutkimusta. Tutkimuksen voi olettaa johtavan tulevaisuudessa syöpätautien alan lisääntyneen valtakunnallisen verkostoitumisen myötä jatkotutkimuksiin, joissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on tämän tutkimuksen jälkeenkin johtavassa roolissa.
Tiukasti rajaten, varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen syöpäpotilaat, jotka kuuluvat viiteen spesifiseen kohorttiin:
1) Rintasyöpäpotilaat, joilta on leikattu varhaisvaiheen rintasyöpä ja jotka ovat aloittamassa liitännäislääkehoitoa syövän uusiutumisriskin vähentämiseksi.
2) Suolistosyöpäpotilaat, joilta on leikattu varhaisvaiheen paksu- tai peräsuolen syöpä ja jotka ovat aloittamassa liitännäislääkehoitoa syövän uusiutumisriskin vähentämiseksi.
3) Aggressiivista imusolmukesyöpää eli lymfoomaa sairastavat potilaat, joita hoidetaan parantavalla tarkoituksella annettavalla hoidolla.
4) Ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavat potilaat, joiden syöpä ei ole parannettavasti hoidettavissa.
5) Uusia immunologisia syöpälääkkeitä etäpesäkkeiseen syöpään saavat potilaat.
Laajemmasti näitä kohderyhmiä kuvataan kohdassa 6.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat valtakunnallisesti ja jopa maailmanlaajuisesti kaikki kohdan 5.4. mukaisten kohorttien syöpäpotilaat. Tutkimus tuo lisätietoa syöpäpotilaiden COVID-19 -infektioiden esiintyvyydestä, vakavuudesta ja vaikutuksesta diagnostiikka- ja hoitokäytäntöihin myös alueittain ja sukupuolittain Suomessa. Tämä voi auttaa jatkossa vastaavanlaisten epidemioiden ehkäisyn ja hoidon suunnittelussa paitsi Pohjois-Pohjanmaalla, myös muualla Suomessa ja mahdollisesti myös maailmanlaajuisesti. Toisaalta tutkimuksesta saadaan paljon COVID-19 -infektioihin liittymätöntä etenevää seurantatietoa nimenomaan pohjoispohjanmaalaisten syöpäpotilaiden elämänlaadusta hoitojen aikana, ennusteesta ja hoitojen aiheuttamista haitoista. Tutkimuksella voidaan myös luoda merkittävää valtakunnallista verkostoitumista syöpätauteja koskevan jatkotutkimuksen kannalta ja pitää OYS ja Oulun yliopisto keskeisessä roolissa tässä verkostoitumisessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 748
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 610
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 052
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 209 659
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Muhos, Kalajoki, Tyrnävä, Alavieska, Kempele, Ii, Siikalatva, Sievi, Reisjärvi, Taivalkoski, Merijärvi, Utajärvi, Raahe, Siikajoki, Oulu, Pyhäjärvi, Hailuoto, Oulainen, Kärsämäki, Ylivieska, Lumijoki, Haapavesi, Haapajärvi, Kuusamo, Pudasjärvi, Liminka, Nivala, Vaala, Pyhäntä, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta vesistöihin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta Natura 2000 -kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan merkittävää vaikutusta paikalliseen elinkeinorakenteeseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Kaupallistaminen ei ole hankkeen ensisijainen tarkoitus. Kuitenkin, jos tutkimushankkeessa todettaisiin esimerkiksi suoliston bakteeriston tai bakteerien vaikuttavan syöpähoitojen tehoon tai potilaiden ennusteeseen, kyseisten analyysimenetelmien kaupallistamisella olisi valtava potentiaali. Hankkeella pyritään myös optimoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia mm. hoitoketjuja optimoimalla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta liikkumiseen tai logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Tutkimushankkeen perimmäisenä tavoitteena on parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua ja ennustetta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen tutkijoissa sukupuolijakauma tasainen ja potilaiden sukupuolella ei ole väliä. Tutkimustuloksissa todennäköisesti voi olla eroja kussakin kohortissa miesten ja naisten välillä, sekä syöpien että COVID-19 -infektioiden osalta ja nämä ovat yksi erityisistä mielenkiinnon kohteista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Yksi tutkimushankkeen taustalla olevista tavoitteista on yhdenvertainen syöpähoidon laatu koko Suomessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ajatella olevan vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Ensimmäinen COVID-19 -tapaus havaittiin Suomessa helmikuussa 2020. Hankkeen käynnistyessä COVID-19 -infektioiden merkityksestä syöpäpotilaille oli vain hyvin vähän tietoa. Tutkimushanketta valmisteltiin kevään 2020 ajan kaikkien suomalaisten yliopistosairaaloiden syöpätautien klinikkojen ylilääkäreistä koostuvassa työryhmässä, jonka johdossa oli OYS:n syöpätautien poliklinikan osastonylilääkäri Peeter Karihtala. Hanke alkoi suunnitellusti kaikissa suomalaisissa yliopistosairaaloissa toukokuun alussa 2020 ja kesti helmikuuhun 2022 niiltä osin, joihin tässä hakemuksessa oli haettu rahoitusta. Vastaavanlaajuista kansallista, kaikki syöpätautien yksiköt kattavaa tutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty eikä edelleenkään suunniteilla. Hankkeessa on erityisen olennainen rooli syöpäpotilaiden suoliston mikrobiomin tutkimisella ja tämä osuus tehtiin kokonaan Oulun yliopistossa ja Biocenter Oulussa akatemiatutkija Justus Reunasen työryhmän avustuksella.
Hankkeen avulla kerättiin laaja, erittäin tarkka 400 syöpäpotilaan aineisto kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Nyt käynnissä on analyysi rintasyöpää sairastavien potilaiden osalta diagnostiikkaviiveistä, hoidoista ja hoitojen haitoista pandemian ja sen rajoitusten ollessa kovimmillaan. Työtä tekee väitöskirjatutkija, LL Marie Tuomarila, joka on saanut rahoitusta tästä EAKR-rahoituksesta. Samasta rintasyöpäpotilaiden aineistosta tutkitaan parhaillaan myös erittäin laajaa 400 proteiinin ilmentymistä tutkimushankkeen potilaiden verinäytteissä ja selvitetään näiden yhteyttä mm. COVID-19 -infektioihin, sen haittoihin ja syöpähoitojen onnistumiseen. Tämä analyysi on tehty erillisellä lisärahoituksella. Työn alla on myös potilailta kerättyjen ulostenäytteiden bakteerianalyysit, joilla pyritään selvittämään suoliston bakteerikannan ja bakteerien erittämien rakkuloiden, ns. vesikkelien, osuutta syövän kehittymisessä ja niiden suhdetta potilaiden ennusteeseen. Potilaiden seuranta tulee jatkumaan viiden vuoden ajan erillisen rahoituksen turvin ja pitkäaikaisseurantatuloksia julkaistaan myöhemmin.
Tutkimushanke oli päänavaus, jossa Pohjois-Pohjanmaan kärkiosaamista biotekniikassa ja kliinisessä potilastutkimuksessa hyödyntämällä päästiin johtamaan laajaa kaikkien suomalaisten yliopistosairaaloiden tutkimusta. Tutkimuksen voi olettaa johtavan tulevaisuudessa syöpätautien alan lisääntyneen valtakunnallisen verkostoitumisen myötä jatkotutkimuksiin, joissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on tämän tutkimuksen jälkeenkin johtavassa roolissa.