Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76177

Hankkeen nimi: Biotalouden Digi-Pilotit - BioDiPi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 6110200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/biodipi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Liisa Järvelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.jarvela(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 674 8344

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biotalouden Digi-Pilotit (BioDiPi) -hanke edistää Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian tavoitteita, alueellisiin biomassoihin perustuvaa yritystoimintaa, ilmastomuutoksen hillintää, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ekosysteemien turvaamista. Tavoitteena on kehittää ja saada ICT-yritykset tuottamaan biotalouden arvoketjujen yritysten käyttöön uusia digitaalisia palveluja, sovelluksia ja laiteratkaisuja, jotka auttavat alan yrityksiä kehittämään toimintaansa. Digitalisaation soveltamisesta biotalouden arvoketjuihin käytetään tässä hankkeessa nimitystä ”biodigitalisaatio”.

Biotalouteen tuotetaan digitaalisia sovellusaloitteita, joista osa toteutetaan jo hankkeen aikana. Hanke synnyttää uusia kohtaamisia sekä pysyviä kontakteja ja verkostoja, joissa eri alojen yritykset ja asiantuntijat ratkaisevat yhteisiä haasteita. Toiminta käynnistetään kolmella pilotilla, joilla myös haetaan mallia hankkeen jälkeiselle biodigitalisaation kehitystyölle:
1. Ruokahävikin ilmastoviisas hyödyntäminen
2. Rehusiilojen olosuhde- ja täyteisyystiedot logistiikkasuunnitteluun
3. Luonnontuotteiden talteenoton jäljitettävyys

Hankkeessa etsitään myös uusia biotalouteen liittyviä sovellusaloitteita, joiden toteuttamismahdollisuudet arvioidaan. Potentiaalisimpien aloitteiden osalta käynnistetään kehittämistoimenpiteet.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia sovelluskehityksen edistämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi biotalouden arvoketjujen ja ICT-yritysten sekä TKI-toimijoiden välillä. Viestinnällä tuetaan hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuodaan esille biodigitalisaation mahdollisuuksia biotalouden yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi.

Hankkeen pitkävaikutteisena tuloksena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi monia myönteisiä ympäristövaikutuksia, mm. raaka-aineiden käytön tehostuminen, sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen sekä haitallisten vesistö- ja ilmastovaikutusten vähentyminen. Hankkeen tuloksena myös hanketoimijoiden ja yritysten osaaminen lisääntyy. Tukipalveluorganisaatioiden kyky edistää kestävää elinkeinotoimintaa lisääntyy osana alueellista biodigitalisaation innovaatioympäristöä.

Hanke toteutetaan 1.1.2020-31.12.2023 välisenä aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat biotalouden arvoketjujen yritykset ja palveluntarjoajat sekä ICT-alan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä tukipalveluorganisaatiot, kuten seudulliset yrityspalvelut. Nämä tahot ovat tärkeitä biodigitalisaation innovaatioympäristön toiminnan kannalta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 364 855

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 021

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 722

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 488 735

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta liitteen 4 mukaisesti: Lisäksi sukupuolten tasa-arvovaikutuksia arvioitiin Lapin letka -hankkeen kehittämällä suvauskoneella osoitteessa https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/?eud=1-ak342759 . Arvion perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen sidosryhmiin kuuluvat biotalouden sekä ICT-alan toimijat. Biotalouden sektoreissa, TOL2008 toimialaluokituksen pääluokissa A Maatalous, metsätalous ja kalatalous sekä C teollisuus naisten osuus työllisistä on molemmissa noin 25 prosenttia. Naisten osuus ICT-alan työntekijöistä Suomessa on 21,9 prosenttia. (Lähteet: Tilastokeskus 2017; Eurostat 2016). Hanketoimijoina työskentelevissä asiantuntijoissa on sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kuten mm. rekrytoinnissa, ohjausryhmän kokoonpanossa ja hankkeen johtamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tavoitellaan tasa-arvon edistämistä. Hankkeen hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sisältää syrjimättömyysvelvoitteen (Laki julkisista hankinnoista 2007/348).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteet ovat riippumattomia hankkeeseen osallistuvien tai kohderyhminä olevien henkilöiden sukupuolesta. Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 8
Biotalouden edistämistoimet ovat lähtökohtaisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtääviä. Kestävä käyttö edistää vähähiilistä luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta. Hankkeessa kehitetään tuotteita, palveluita ja tuotantomenetelmiä sekä osaamista, joka tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotaloutta. Tehostuvat tuotantoketjut vähentävät hävikkiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Hanke edistää fossiiliperäisten tuotteiden korvaamista uusiutuvilla materiaaleilla ja hiiltä sitovilla tuotteilla (biotalous) ja sitä kautta vaikuttaa pitkällä tähtäimellä ilmastomuutoksen riskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 8
Kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen vaikutetaan hankkeessa kehittämällä ympäristöä säästäviä digitaalisia ratkaisuja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Digitaaliset ratkaisut pyrkivät tehokkaampaan logistiikkaan ja kestäviin tuotantotapoihin, joilla on vaikutusta vesien, maaperän ja ilman päästöjen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 8
Hankkeessa edistetään vähähiilisten tuote-, palvelu- ja tuotantomenetelmien sovellusten kehittämistä. Hanke edistää luonnon uusiutuvien raaka-aineiden tuotantopotentiaalin huomioivaa, taloudellisesti kannattavaa ja kestävää käyttöä (esim. metsävarat ja luonnon keruutuotteet). Hanke edistää myös kiertotaloutta osana biotalouden arvoketjujen ja yritysymbioosien ja biojalostamojen kehittämistä biodigitalisaation avulla. Tehostuvat tuotantoketjut vähentävät hävikkiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Hankkeen yksi pilotti keskittyy metsävaratiedon laajempaan ja tarkempaan käyttöön, jolla on vaikutusta myös puun energiakäytön tehostamiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Biotalouteen kuuluu bioraaka-aineiden paikallinen hyödyntäminen, ja hankkeessa mukana olevat ICT-yritykset toimivat pääosin Oulussa. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteenmonipuolistumiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yritysten liiketaloudellista kasvua lisätään edistämällä vähähiilisiä tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 9
Hankkeessa kehitettävät metadata- ja alustasovellukset mahdollistavat erilaisten aineettomien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen ja tuottamisen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 9
Hankkeessa tuotettavilla digitaalisilla sovelluksilla voidaan tehostaa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Hanke edistää elinkeinotoimintaa ja osaamista ja sitä kautta hyvinvointia alueella. Tiedon saatavuus paranee ja työmahdollisuudet lisääntyvät.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen toimijoiksi pyritään saamaan molempia sukupuolia, jolla voi olla tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia,
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 7
Biotalous nojaa pääosin maaseutualueilla olevien raaka-aineiden jalostamiseen, ja usein myös jalostaminen tapahtuu paikallisesti. Biotalouden kehittäminen lisää näiden alueiden yhdenvertaisuutta kaupunkialueisiin nähden.
Kulttuuriympäristö 2 4
Elävä maaseutu on kulttuuriympäristöä. Digitaaliset ratkaisut luovat elinkeinomahdollisuuksia myös maaseudulle ja pitävät näin kulttuuriympäristön säilymisestä huolta.
Ympäristöosaaminen 4 8
Verkostoituminen ja vuorovaikutus tuo toimijajoukon tietoon myös ympäristöön liittyviä hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Hankkeessa tarvitaan ja hanke vahvistaa ympäristöosaamista alueella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

BioDiPi – Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa kehitettiin biotalouden arvoketjujen yritysten käyttöön uusia vähähiilisyyttä edistäviä digitaalisia ratkaisuja ja aktivoitiin ICT-yrityksiä uusien digitaalisten sovellusten ja palvelujen kehittämiseen. Yritysten esiin nostamia kehittämistarpeita ratkottiin kehittämällä eri vaiheisiin viisi erilaista pilottisovellusta, joista neljälle ensimmäiselle tuotettiin myös yleisluontoiset kaupallistamissuunnitelmat.
1. HävikkiHäly-pilottisovelluksen kehittäminen ruokahävikin ilmastoviisaan hyödyntämisen tueksi
2. RehuVahti-pilottisovelluksen alustava toiminnallisuuksien hahmottelu rehusiilojen täyttöaste- ja olosuhdetietojen automaattiseen tiedonsiirtoon alueellisen logistiikkasuunnittelun optimoinnin tueksi
3. Luonnosta-pilottisovelluksen kehittäminen luonnontuotteiden jäljitettävyyden tueksi
4. LajitteluNeuvo-pilottisovelluksen kehittäminen kiertotalousaseman toiminnan tueksi
5. Vasikan digitaalinen neuvolakortti -pilottisovelluksen alustava toiminnallisuuksien hahmottelu vasikan varhaishistorian todentamisen ja jäljitettävyyden tueksi

Kaikki pilottisovelluksiin liittyvät aineistot (mm. lähdekoodit ja kuvaukset sekä kaupallistamissuunnitelmat) ovat julkisesti saatavilla ja yritysten vapaasti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä myös kaupallisiin tarkoituksiin. Pilottisovellusten lisäksi hankkeessa tuotettiin erilaisia selvitys- ja testituloksia, kehitysehdotuksia ja sovellusaihioita, joita yritykset voivat hyödyntää omassa tuotekehityksessään.

Hankkeen teemoihin liittyvä valtakunnallinen ja kansainvälinen verkostotyö oli olennainen osa hankkeen toimintaa. Valtakunnallista yhteistyötä tehtiin mm. ÄlyAgri- ja AgriHubi-verkostojen kanssa. Kansainvälisistä verkostoista hanke osallistui S3P Agri-Food/Traceability & Big Data- ja ERIAFF – European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry -verkostojen toimintaan.

Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista viestittiin aktiivisesti kohderyhmille hankkeen koko toteutusajan. Lisäksi toteutettiin erilaisia tapahtumia, joiden tavoitteena oli jakaa tietoa ja kohtauttaa biotalousalan ja ICT-alan yrityksiä. Julkaisut ja muut tuotokset löytyvät hankkeen kotisivuilta osoitteesta www.oamk.fi/biodipi ja pilottisovellusten lähdekoodit ja kuvaukset GitHubista osoitteesta https://github.com/Biodipi/.