Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76191

Hankkeen nimi: Tahkokankaalta kiertoon

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: Solistinkatu 2

Puhelinnumero: 08-558 410

Postinumero: 90140

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.ouka.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Pietola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ympäristöasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.pietola(at)ouka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6202767

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansainväliset, kansalliset ja kuntatason poliittiset linjaukset edellyttävät hiilineutraaliin elämäntapaan siirtymistä. Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa kiertotalous nähdään keinona hillitä ilmastonmuutosta ja vahvistaa talouden kilpailukykyä. Oulun kaupungin uusi ympäristöohjelma 2026 – kohti hiilineutraalia Oulua koostuu neljästä painopisteosiosta, joista yksi on ”toimimme resurssiviisaasti”.

Oulun kaupunki toteutti yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa Kiviaineshuollon kehittämisen kokeiluhankkeen vuonna 2018. Kokeiluhankkeessa asemakaavavaiheen pilottikohteena toimi Tahkokankaan alue. Kokeiluhankkeen toteuttamisajan lyhytaikaisuuden vuoksi hanke ei kuitenkaan kattanut koko kaavoitusprosessia. Nyt käynnistettävässä Tahkokankaalta kiertoon -projektissa seurataan koko maankäytön muutosprosessi aina suunnittelusta rakentamiseen saakka. Tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät tekijät, joilla kaupunki voi edistää kiertotalouden toteutumista maankäytön suunnittelussa, tontinluovutuksessa ja rakentamisessa. Projektin toteutusaika on 1.8.2020-31.3.2022 ja sen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
- Edistetään kiertotalouden huomioimista maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa ja tätä kautta vähennetään neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä
- Luodaan Oulun kaupungille uusi toimintamalli maankäytön muutostilanteisiin niin, että uusilla kaavoilla ja tontinluovutuksen ehdoilla mahdollistetaan ja edistetään kiertotalouteen tähtäävät toimenpiteet
- Edistetään uusiomateriaalien hyödyntämistä ja resurssiviisasta rakentamista Oulun alueella. Tätä kautta mahdollistetaan uutta liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja alueella
- Aikaansaadaan säästöjä julkiselle sektorille halvemmilla materiaalivaihtoehdoilla, lyhyemmillä kuljetusmatkoilla ja muilla resurssiviisailla toimenpiteillä
- Jaetaan tietoa ja kokemuksia kiertotalouden huomioimisesta kaavoissa sekä infrarakentamisessa.

Projektissa tuotetaan Tahkokankaan kiertotalouskäsikirja, jossa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kiertotaloutta voidaan edistää Tahkokankaan rakentamisessa. Asiakirjaa voidaan soveltaen hyödyntää myös muissa kohteissa. Projektin yhteydessä toteutetaan Tahkokankaan alueella purkupilotti, jonka avulla pyritään kuvaamaan purkujätteen hyödyntämisprosessi ja etsimään aikataululliset ja luvitukselliset pullonkaulat. Pilotin yhteydessä toteutettava ympäristövaikutusten seuranta melu- ja pölymittausten avulla tuottaa arvokasta tietoa muiden vastaavien purkukohteiden luvitukseen. Lisäksi projektissa tuotetaan päästölaskelmat Tahkokankaan resurssiviisaasta infrarakentamisesta ja verrataan tuloksia ns. normaaliin, neitseellisiä kiviaineksia hyödyntävään rakennustapaan.
Projektin etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti niin kaupungin sisäisissä kuin ulkoisissa kanavissa. Keväällä 2021 on tarkoitus järjestää osallistava seminaari, jossa käydään läpi hyviä käytänteitä niin kaavoituksessa, tontinluovutuksessa kuin rakentamisessakin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
• Oulun kaupunki, erityisesti maankäytön suunnittelijat, kaavoittajat, tontinluovuttajat sekä rakennusvalvonta
• Ympäristöviranomaiset, jotka voivat hyödyntää tutkimuksen kautta saatavaa tietoa purkumateriaalin käsittelyn ympäristövaikutuksista sekä kehittää luvitusprosessia kiertotaloutta edistävään suuntaan
• Rakennuttajat ja rakennusalan yritykset, jotka ovat kiinnostuneita purkumateriaalien ja ylijäämämaiden kierrätyksestä.
• Start-up yritykset, jotka ovat kiinnostuneita uusien tuotteiden kehittämisestä
• Muut yritykset, jotka voivat kehittää omia tuotteitaan ja toimintatapoja pilottien kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm.:
• Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka hyödyntävät tietoa ja verkostoja tutkimuksessa.
• Muut kunnat, kaupunkiseudut ja toimijat, jotka haluavat hyödyntää hankkeessa toteutettavia ratkaisuja ja uusia toimintamalleja
• Kuntalaiset, jotka hyötyvät uusien toimintapojen aikaansaamista kustannussäästöistä. Kuntalaisten tiedottaminen parhaista käytännöistä lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 398

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 965

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 247

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 174 956

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tahkokangas

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty, sillä toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta ei ole olennaista tässä projektissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ei edistä projektin fokuksessa olevaa kiertotalouden edistämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kiertotalouden edistäminen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa siten, että neitseellisten luonnonmateriaalien käyttö vähenee tulevaisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 5
Hankkeen päätavoitteena on uusien toimintamallien kautta edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää päästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Kiertotalouden ratkaisut vähentävät materiaalien kuljetusmatkoja, jolloin liikenteestä aiheutuvat CO2 päästöt vähenevät. Betonimurske lisäksi sitoo CO2 päästöjä karbonisaatioreaktion avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Kiertotalousratkaisuilla kuljetusmatkat lyhenevät, jonka myötä liikenteen päästöt vähenevät. Materiaalin hyötykäytön yleistymisen kautta neitseellisten kiviainesten tarve vähenee ja uusia maa-ainesten ottoalueita ei tarvita enää yhtä paljon kuin aiemmin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Materiaalin hyötykäytön yleistymisen kautta neitseellisten kiviainesten tarve vähenee ja uusia maa-ainesten ottoalueita ei tarvita enää yhtä paljon kuin aiemmin. Turhien siirtomatkojen myötä liikenteen CO2 päästöt pienenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Pilotti ei sijaitse Natura 2000 -ohjelman alueella.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Kiertotalouden ratkaisujen yleistyessä materiaalitehokkuus paranee ja jätteen määrä vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen aikana voidaan pohtia hankintojen kautta tapahtuvaa kannustamista kohti uusituvien energialähteiden käyttöä (esim. kestävän kehityksen kriteerit kilpailutuksissa).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Projekti antaa mahdollisuuden paikallisille Pk- yrityksille pilotoida ja kehittää tuotteitaan/palvelujaan. Tontinluovutusehtojen kautta kaupunki voi suunnata kehitystä haluttuun suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Projektissa tuotetaan uudenlainen toimintamalli, joka kuvataan laadittavassa Tahkokankaan kiertotalouskäsikirjassa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Alueen hyödyntämiskelpoisest purkumateriaalit hyötykäytetään alueen tiestön rakentamisessa. Kuljetukset ja purkumateriaalin siirtomatkat vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa kiertotalous nähdään keinona hillitä luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojella luonnon monimuotoisuutta, luoda uudenlaista työtä ja vahvistaa talouden kilpailukykyä. Kiertotalouden kautta on mahdollista lisätä myös yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Projektissa ei ole tasa-arvonäkökulmaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus eivät ole projektin fokuksessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Projektin ei lähtökohtaisesti oleteta vaikuttavan välittömästi tai välillisesti kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 8 8
Projektin myötä kaupunkiorganisaation tietoisuus ja osaaminen kiertotalouden ratkaisuista aina suunnittelusta rakentamiseen saakka yleistyy ja uusi toimintamalli muodostuu pikkuhiljaa käytännöksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tahkokankaan pilottipurkuhankkeesta saatiin käyttökelpoista informaatiota varsinaista purku-urakkaa varten ja uraauurtavaa tietoa ja kokemusta resurssiviisaan purkuhankkeen toteuttamiseen ylipäänsä. Onnistumisen kannalta olennaisiksi seikoiksi voidaan tunnistaa hyvä ennakkosuunnittelu ja -tutkimukset sekä dokumentoinnin ja erityisesti yhteistyön merkitys.

Kiertotalouden toteutumisen onnistuminen ratkaistaan pitkälti suunnitteluvaiheessa. Parhaiten kiertotaloutta toteutetaan pitämällä rakennukset kunnossa ja käytössä mahdollisimman pitkään ja asennoitumalla purkamiseen viimeisenä vaihtoehtona. Mikäli purkamiseen päädytään, määrittää purku-urakoiden purkutyön toteutustapa materiaalien arvon ja hyödyntämismahdollisuuksien säilymisen. Tästä syystä materiaalien purkumenetelmien ja purkujärjestyksen sekä käsittelyn ja välivarastoinnin suunnitteluun ja valvontaan tulee panostaa ja osoittaa siihen riittävät resurssit. Kaupungin sisäisten organisaatioiden yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, sillä kiertotalousratkaisut vaativat poikkihallinnollista lähestymistapaa ja foorumeita, joilla toimijat tuodaan yhteen.

Päästölaskenta ja elinkaariarviointi tarjoavat toimivan työkalun hankkeiden taloudellista ja ekologista kestävyyttä koskevan arvioinnin tueksi. Arvioinneissa tulee kuitenkin tiedostaa, että kestävien ratkaisujen taloudelliset hyödyt voivat jäädä nykyisessä hinnoittelujärjestelmässä piiloon ja niiden toteutumisen aikataulu on usein pidempi kuin niin sanottujen nopeiden voittojen ratkaisuissa. Hiilijalanjäljen poikkileikkaavuudesta huolimatta arvioinneissa ei myöskään tulisi keskittyä liiaksi pelkän hiilitaseen tarkasteluun, sillä merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy myös muissa vaikutusarviointiluokissa, kuten luonnonvarojen ehtymisen osalta. Eri ratkaisujen välisiä eroja arvioitaessa tulisi myös aina varmistua vaikutusarvioiden vertailtavuudesta.

Kiertotalouden toteutumisen suurimpina haasteina ovat asenteiden ja toimintatapojen muutokset. Onnistuneiden kiertotalousratkaisujen esiin tuominen ja hyötykäytön arkipäiväistäminen ovat keinoja jätemateriaaleihin liittyvän stigman vähentämiseen. Urakka-asiakirjoihin kirjatut kiertotalousasiat ja tilaajapuolen vaatimukset tarjoavat tehokkaan keinon siirtää tietoa ja tahtotilaa urakoitsijoille, joiden rooli kiertotalouden
toteuttamisessa on merkittävä.