Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76214

Hankkeen nimi: Kohti hiilineutraalia tutkimusmaatilaa - Kehittämishanke (HiTu-D)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.2.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: PL 2

Puhelinnumero: 029 532 6000 (vaihde)

Postinumero: 00791

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Järvinen Mikko Olavi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.jarvinen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 6192

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luonnonvarakeskus (Luke) vahvistaa alkutuotannon tutkimuksen tarpeisiin rakennettua infraa keskittämällä ja tehostamalla niiden käyttöä sekä rakentamalla uusia kumppanuuksia. Luke vahvistaa erityisesti Kuopion (Maaninka) asemaa nurmitutkimuksen pääpaikkana korkealaatuisen infrastruktuurin, paikalla olevan osaamispääoman ja keskeisimmän sijainnin perusteella. Pohjois-Savossa olevaa systeemitutkimusalustaa kehitetään monipuolisesti nurmitutkimuksen ja uutena turvemaiden tutkimuksen tarpeisiin. Tällä hankkeella vahvistetaan merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen mittausinfrastruktuuria sekä nurmentuotannon ja sen ympäristövaikutuksiin, kuten hiilensidontaan ja vähähiilisyyteen, kiinteästi liittyvän kenttätutkimuksen edellytyksiä. Hankkeen avulla jo lyhyellä aikavälillä kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta (NIR) tarkentuu oleellisesti. Politiikkaa tehdään erityisesti lähivuosina tiedon lisääntyessä, mihin hankkeella on suuri osuus. Tällä on valtava merkitys sekä kotimaisessa että EU-tason ympäristöpolitiikassa koko Suomen kannalta ja erityisesti Pohjois-Savon maatalouden kannalta. NIR-laskennan kansainvälisten sääntöjen mukaan kansallisia päästökertoimia saa käyttää vain, jos laskentamenetelmä on tieteellisesti hyväksytty. Korkealaatuisen instrumentoinnin ja kansallisen huippututkijaverkoston ansiosta tulosten tieteellinen julkaiseminen tulee olemaan nopeaa ja vaikuttavaa. Tulosten luotettavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että mittauksia tehdään juuri tuotantoalueella (vallitsevat luonnonolot, tilojen tuotantojärjestelmät). Pohjois-Savon maataloustuotannon kannalta tämä on hyvin merkittävä etu. Esimerkiksi jo vajaan kilon virhe hehtaarikohtaisessa N2O päästömäärässä (kg/v) aiheuttaisi merkittävän tulkintavirheen 300 kertaa hiilidioksidia korkeamman päästökertoimen takia. Hankkeessa on kolme toimenpidettä: 1) Pyörrekovarianssimittalaiteverkoston toteuttaminen kivennäismaalla ja orgaanisella turvemaalla tuotannon kasvihuonekaasutaseiden määrittämiseksi osana kansallista ja kansainvälistä verkostoa, 2) Nurmen ja ympäristön kenttätutkimusympäristön kehittäminen ja varustaminen ajanmukaisella tutkimusvälineistöllä ja 3) Tutkimuspihaton toiminnallinen uudistaminen kohti hiilineutraalia tutkimusmaatilaa. Märehtijätuotannon tuotteiden hyväksyttävyys kuluttajan kannalta on yhä enenevässä määrin riippuvainen tuotteiden ympäristökuormasta, etenkin hiilijalanjäljestä. Hankkeen ansiosta saadaan mitattua nykyisen tuotannon sekä negatiiviset että positiiviset vaikutukset ja siten määritettyä tuotannon todellinen kuormitus uskottavasti. Pidemmällä aikavälillä mahdollistetaan viljelytekniikan kehittäminen todistetusti ympäristöystävällisemmäksi. Hanke parantaa välillisesti myös alueen kilpailuasemaa kansainvälisessä kilpailussa. Esitetyn kaltainen tutkimusinfra ja liitynnät eri verkostoihin (mm. AnaEE, ICOS, ATF) muodostaa houkuttelevan yhteistyökumppanin kansainvälisellä tasolla. Hanke tulee vaikuttamaan voimakkaasti tieteenalan kehitykseen, mikä on jo nähty vastaavien järjestelmien käyttöönoton seurauksena mm. metsäntutkimuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maataloustuottajat (nautakarjatalous ja kasvinviljely) ja heille tuotantopanoksia myyvät ja heiltä ostava elinkeino.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Savon koulutus- ja TKI-organisaatiot kuten VTT, UEF, GTK, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä sekä Yhteiskunnallinen päätöksenteko laajasti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 901

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 717

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 142 716

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 453

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Halolantie 31 A

Postinumero: 71750

Postitoimipaikka: Maaninka

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke pyrkii olemaan sukupuolineutraali. Tutkijoista eli hankkeen tuloksena syntyvien tutkimusalustojen käyttäjät ovat kuitenkin suuremmalta osalta naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisilla, miehillä ja muunsukupuolisilla on tasaarvoinen mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen päätavoite on luoda tutkimusalustat, jotka ovat naisten, miesten ja muunsukupuolisten tasaarvoisessa käytössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön tuottamalla uutta tietoa ja ratkaisuja viljelytekniikoista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hanke lisää maataloustuotannon mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Hanke tukee luonnon monimuotoisuuden pysyvyyttä edistämällä nurmiviljelyn ja nautakarjatalouden edellytyksiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Hankkeen toimenpiteet ehkäisevät maatalouden pinta- ja pohjavesien kuormitusta, parantavat maaperän ominaisuuksia sekä vähentävät KHK kuormitusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeessa edistetään maatalouden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä, mikä vähentää raaka-aineiden tarvetta ja edistää siten kiertotaloutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9
Hankkeen kohde (tutkimusmaatila) hyödyntää uusiutuvaa energiaa (biokaasu)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Ratkaisut alkutuotannon elinkeinon kestävän kehityksen kasvattamiseksi
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Osaamiseen pohjautuvia palveluja ja asiantuntijuutta kehitetään hankkeessa. Tutkimusalustat lisäävät osaamisen kehittymistä ja viestintää maatalouden kestävyydestä
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanke toteutetaan lähialueella ja perustuu automaation lisäämiseen, mikä vähentää tarpeetonta liikkumista
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, josta alkutuottajien hyvinvoinnin edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys. Toimenpiteet ovat tasa-arvoneutraaleja, mutta kuuluvat kaikille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Kestävät ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja alkutuotannon läpinäkyvyys, maaseudulla asuvien alkutuottajien rooli yhteiskunnassa
Kulttuuriympäristö 3 3
Edistää perinteisen maa- ja metsätalouskulttuurin sekä -maiseman säilyttämistä
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeessa muodostettu tutkimusinfrastruktuuri sekä osaamisen kasvu tuovat uutta innovaatiopohjaa tutkimukseen, neuvontaan ja opetukseen sekä elinkeinolle. Faktatieto päätöksentekoa varten myös kansainvälisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomalaisen, kuten myös globaalin, ruuantuotannon kehittämiselle hiilineutraalimpaan ja päästöttömämpään suuntaan on valtava paine. Kansallisesti Luonnonvarakeskuksen (Luke) Maaningan toimipaikan edellytykset ja osaaminen nurmeen perustuvan nautakarjatalouden tutkimuksessa oli erinomainen lähtötila kehittää toimipaikkaa kohti hiilineutraalia tutkimusmaatilaa. Toimipaikka sijaitsee keskellä suomalaista nautakarja- ja nurmentuotantoaluetta Kuopion ollessa Suomen suurin maidontuottaja. Hanke vastaa kehitystarpeeseen, jossa nautakarjatutkimuksen eri osa-alueet muodostaisivat mitattavan kokonaisuuden (systeemitaso) ja tulosten perusteella voitaisiin tukea sekä elinkeinon että hallinnon päätöksentekoa.
Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Hankkeen avulla 1) toteutettiin todennäköisesti maailman pohjoisin samalla säätyypillä oleva maatalouden tutkimuksen pyörrekovarianssiverkosto KHK-päästöjen todentamiseen sekä niitä hillitsevien ratkaisujen kehittämiseen, 2) vahvistettiin ja modernisoitiin merkittävästi kenttätutkimuskapasiteettia sekä 3) muutettiin lypsyasemapihatto tutkimuspihatoksi, joka tuottaa useita automatisoituja mittauksia vasikasta lypsylehmään. Onnistumisina voidaan pitää haastavia investointikokonaisuuksia varsin tiukassa aikataulussa Covid-19 pandemian, maailmanlaajuisen komponenttipulan sekä jatkuvasti nousseiden hintojen aikana pysyen samalla sekä aikataulussa että budjetissa. Lopputulemana syntyi vaikuttava tutkimusalusta nurmeen perustuvan nautakarjatuotannon tarpeisiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Pitkällä aikavälillä maatalouden tuotantojärjestelmien kehittäminen on märehtijätuotannon elinehto, millä on suuri vaikutus elinkeinolle, elinympäristöllemme ja yhteiskunnalle.
Hankkeen tukemana Luken Maaningan toimipaikan tutkimusinfrastuktuuria on osana eurooppalaista AnaEE (Analysis and Experimentation on Ecosystems) verkostoa. AnaEE tasoittaa tietä nykypäivän monien, vuorovaikutuksessa olevien maailmanlaajuisten muutostekijöiden monimutkaisen vaikutuksen ymmärtämiselle mannerten maan- ja vesiekosysteemeihin kaikkialla Euroopassa.
Toimipaikan kehittäminen yhä enemmän hiilineutraalimpaan suuntaan jatkuu ja samalla kehittyy myös tutkimusosaaminen. Hankkeen aikana käyttöön on tullut myös aurinkovoimala ja toimipaikassa olevan biokaasututkimusalustan kehitystä jatketaan.