Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76233

Hankkeen nimi: NANOTOMO -Laite - Materiaalitutkimusympäristön kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.pulkkinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 571 5861

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

NANOTOMO-hankeparissa kehitetään nano-ja mikrotason materiaalintutkimusmenetelmiä sekä Xamk Mikkelin materiaalien tutkimusympäristöä laiteinvestoinnilla. Hanke on suunniteltu vastamaan erityisesti puutuote- ja
komposiittiteollisuuden tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusi tutkimusmenetelmä, röntgentomografia ja kehittää ja syventää jo olemassa olevia kuvantamismenetelmiä. Menetelmä on verrattavissa mm. lääketieteelliseen "viipalekuvaukseen", jolla muodostetaan kohteesta ohuita poikkileikkauskuvia, joista voidaan muodostaa myös kolmiulotteisia kuvakokonaisuuksia. Uudella tutkimusmenetelmällä voidaan ratkaista useita biomateriaalien tutkimuksen ongelmia. Hankkeen kohderyhmänä puutuoteteollisuus- ja komposiittimateriaaliyritykset. Komposiittimateriaalien (ml. kehittyneet puutuotteet ja muut kuitulujitteiset materiaalit) ominaisuudet syntyvät raakaaineiden ominaisuuksista sekä tuotantomenetelmien vaikutuksesta. Ymmärrys materiaalien sisäisestä rakenteesta on olennaista, kun halutaan kehittää materiaalitehokkuutta, välttää yli- tai alimitoitusta tai parantaa tuotteiden laatua. Kuitenkin materiaalien sisäinen mikro- tai makrorakenne ei vastaa teoreettisia malleja, jolloin potentiaalisia ominaisuuksia ei voida saavuttaa. Tämä on erityisesti biopohjaisten materiaalien ongelma. Lisäksi ne reagoivat herkästi tutkimusympäristöön ja –menetelmiin. Mm. hygroskooppisuus on ongelma, materiaalit reagoivat kosteuden kanssa. Biopohjaisten materiaalien lujuuspotentiaalin hyödyntäminen mahdollistaisi uusien, ominaisuuksiltaan parempien tuotteiden kehittämisen. Kuitu- ja biopohjaisten materiaalinäytteiden valmistus on haastavaa, riippumatta lujitteen tai matriisin tyypistä. Mekaanisissa testeissä nähdään lopputulos ja vauriot, mutta ei ehjää lähtökohtaa. Tutkittavan materiaalin näkökulmasta kannattaa pyrkiä näytteen kannalta neutraaliin tutkimusympäristöön ja ainetta rikkomattomien testausmenetelmien (NDT) käyttöön.
Laitekehityshankkeessa Xamk Mikkelin Mikpolis-tutkimusyksikköön hankitaan nano/mikrotomografialaite ja päivitetään SEM/EDS-laitteistoa, joka on tutkimusprojektin toteutuksessa tarvittava täydentävää tietoa tuottava kuvantamismenetelmä.
Laitehankinta vahvistaa Xamkin tutkimusinfrastruktuuria ja on jatkossa Etelä-Savon teollisuuden ja tutkimuslaitosten käytettävissä. Tutkimushankeosuudessa tuotettava tieto ja rakennettava osaaminen tukee alueelle tärkeitä teollisuudenaloja ja elinkeinoja. Tutkimuslaitteiston ja menetelmien avulla saadaan tuotettua hyödyllistä tietoa mm. komposiitti- ja puutuoteteollisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeparin kohderyhmä muodostuu komposiitti- ja puutuoteteollisuusyrityksistä, jotka osallistuvat hankkeen
toteutukseen. Valmistavan teollisuuden lisäksi myös mm. raaka-aine- ja kemikaalitoimittajat voivat hyötyä toiminnasta
ja sen tuloksista. Erityisesti Xamkin tutkimusyksiköt Kuitulaboratorio, 3K-tehdas, Biosampo ja Kymilabs hyötyvät hankkeen tuloksista, uudesta tutkimusinfrastruktuurista ja syntyneestä osaamisesta.
Myös Xamkin ympäristölaboratorion toiminta saa tukea tästä hankkeesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminnasta hyötyvät välillisesti useat tahot. Yleisesti ottaen hankkeen päätutkimusteemaa sivuavat teolliset toimialat hyötyvät siitä, koska tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa monipuolisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa valmistavaa teollisuutta eri muodoissaan (puu, metalli, muovi, komposiitti jne.). Teollisuuden laite-ja raaka-ainetoimittajat hyötyvät myös hankkeen tuloksista. Lisäksi hyötyjiin voidaan lukea alueella toimivat yliopistot ja tutkimuslaitokset, esim. LUT, LUKE. Yhteishankkeiden ja muun yhteistyötoiminnan kautta myös mm. Aalto-yliopisto ja VTT, joiden kanssa Xamk on vasta tehnyt yhteistyösopimukset.
Tulevaisuudessa on myös mahdollista hyödyntää laitteita kansainvälisessä yhteistyössä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 917

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 882

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty analyysi hakijan toimesta.Hankkeen ollessa investointihanke, on vaikutus todettu vähäiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja valtavirtaistaminen on huomioitu hankkeen hakijan toimesta. Investointihankkeena sukupuolivaikutus on todettu vähäiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei relevantti tieto laiteinvestoinnissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke kehittää työkaluja, jotka edistävät materiaalitehokkuutta ja biopohjaisten materiaalien hyödynnettävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Puutuotteet hiilinielu, kevytrakenteiden hyödyntäminen pienentää välillisesti energiankulutusta monissa sovelluskohteissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Materiaalitehokkuuden lisääminen, valmistusprosessien tehostuminen - esim. mahdollisuus parantaa laatua ja pienentää hävikkiä valmistuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Puutuotteiden valmistuksessa hyödynnetään prosessin jätteitä, toisaalta materiaalitehokkuuden tehostuminen voi säästää energiabiomassaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Projekti vahvistaa uuteen osaamisen perustuvaa innovaatioverkostoa. Toiminta tukee paikallisen teollisuuden toimintaedellytyksiä, välilliset vaikutukset voivat syntyä mm. metsätalouden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hankkeen vaikutuksesta palveluiden tarjoamismahdollisuudet kasvavat.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 1
Tukee paikallisen teollisuuden tarpeita.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Tasa-arvoneutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 1
Mahdollista kasvaneen materiaalitehokkuusymmärryksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-