|
|
|
Hankekoodi: A76240
Hankkeen nimi: Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle - Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 - ARVOVESI
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 4600
Puhelinnumero: +358 294 483913
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maria Anneli Kopsakangas-Savolainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.kopsakangas(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 5251297
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oulujoki on Pohjois-Suomessa sijaitseva suuri rakennettu joki, jonka laaja vesistöalue ulottuu Suomen itärajalta Perämeren rannikolle. Oulujoen vesistöalueella on tehty alueellisesti ja aihepiireiltään pääsääntöisesti rajattuja selvityksiä, eikä vesistöön liittyviä suunnitelmia ole riittävästi kytketty maakuntien ja kuntien kehittämisohjelmiin. Koko Oulujoen vesistöä koskeva ja kattavasti vesistöalueen eri teemasisällöt tulevaisuuden näkemyksineen huomioiva selvitystyö puuttuu.
Hankkeen tavoitteena on vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen Oulujoen vesistöalueelle. Hankkeen aikana muodostettavassa vesistövisiossa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet niin luontoympäristön, luonnonvarojen käytön, alueen elinvoimaisuuden, vähähiilisen talouden kuin matkailun kehittämisen osalta.
Hankkeen toimenpiteet jaetaan viiteen osatehtävään. Ensimmäisessä osatehtävässä kootaan katsaus vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä vesivarojen käytöstä ja vesiturvallisuudesta. Vesistöjen luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan ekologisen ainutlaatuisuuden indeksillä, jolla voi olla käytännön merkitystä luonnonsuojelutavoitteiden ja virkistys- ja matkailualueiden houkuttelevuuden kannalta.
Toisessa osatehtävässä kootaan tietoa vesivoimatuotannossa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta sähkön hintaan, virtaamaan, kasvihuonekaasupäästöihin, tuulivoimatuotannon määrään ja vesistön moninaiskäyttöön. Osatehtävässä tarkastellaan vesivoiman roolia joustavana tuotantoteknologiana sekä arvioidaan toteutunutta järvisäännöstelyä vesistön ekologian ja monikäytön näkökulmasta. Lisäksi tuotetaan tietoa sekä lyhytaikais- että vuosisäännöstelyn hyödyistä ja haitoista Oulujoen vesistön alueella ja arvioidaan erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia ja toteutettavuutta.
Kolmannessa osatehtävässä määritellään vaelluskalakantojen elvyttämisen ja kalastonhoidon tavoitteet ja suunnitellaan niitä tukevat toimenpiteet. Aluksi kootaan tiedot Oulujoen vesistön vaelluskalakantojen hoidon nykytilasta sekä tunnistetaan luonnonkierron mahdollistamiseen liittyvät haasteet. Tämän jälkeen laaditaan uudet vaihtoehtoiset toimenpide-ehdotukset vaelluskalakantojen hoidon optimoimiseksi. Vesistön kokonaiskalaston ja sen hyödyntämisen nykytilasta laaditaan synteesi, jonka pohjalta laaditaan vaihtoehtoisia, biologisen ja taloudellisen tuoton yhteensovittavia skenaarioita kokonaiskalaston hyödyntämisen kehittämiseksi.
Neljännessä osatehtävässä muodostetaan alueen erilaiset käyttötarpeet ja odotukset yhteensovittava vesistövisio ja laaditaan konkreettinen toimenpidesuunnitelma, jolla vesistövisiossa asetettuihin tavoitteisiin tähdätään. Vision laatimisesta vastaa säännöllisesti kokoontuva neuvottelukunta, joka muodostetaan sidosryhmien edustajista. Visiotyöskentely tapahtuu vuorovaikutteisen neuvotteluprosessin avulla neuvottelukunnassa ja alatyöryhmissä. Neuvottelukunta sekä ohjaa muissa osatehtävissä laadittavia selvityksiä että hyödyntää niiden tuloksia vision ja sitä tukevien toimenpiteiden valinnassa. Myös asukkaille toteutetun kyselyn tulokset ovat käytettävissä visiotyöskentelyssä. Toimenpidesuunnitelmassa määritellään vision toimeenpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet vastuutahoineen ja rahoitussuunnitelmineen sekä pyritään varmistamaan toiminnan jatkuminen hankkeen päätyttyä.
Hankkeen viestinnässä viidennessä osatehtävässä huomioidaan monipuolisesti vesistöalueella toimivat yhteisöt, yritykset sekä alueen eri asukas- ja ikäryhmät. Nuorten osallistamiseen pyritään oppilaitosyhteistyön avulla. Vesistötiedosta kootaan yleistajuinen paikkatietopohjainen tarinakartta. Hankkeen lopussa viestintä kohdistetaan päättäjiin, millä varmistetaan sitoutuneisuus visiossa määriteltyyn toimintamalliin.
Hankkeen tuloksena syntyy monitieteiseen tietoon ja yhteistyöprosessiin pohjautuva Oulujoen vesistöalueen vesistövisio vuodelle 2035. Vesistövisio sisältää toimenpidesuunnitelman, jolla yhdessä aseteltuihin tavoitteisiin tähdätään. Hankkeessa pyritään turvaamaan haluttujen kehityskulkujen jatkumo pitkälle tulevaisuuteen.
Yhteistyötahoina ovat mm. Oulujoen vesistöalueen kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Muhos, Oulu, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Utajärvi, Vaala), vesivoimayhtiöt (Fortum Power and Heat Oy, Oulun Energia, UPM Energia, Kainuun Voima, Kajave), yksityiset toimijat (KaiCell, Sotkamo Silver, Terrafame), Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot, Metsähallitus, vesihuoltolaitokset, Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä, kalastusalueet ja osakas- ja kalastuskunnat Oulujoen vesistöalueella, maanomistajat, asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja kansalaisjärjestöt.
Ensisijaisia kohderyhmiä ovat Oulujoen vesistöalueen kunnat, vesistöalueella toimivat yritykset, vesivoimayhtiöt, kaivosyhtiöt, turvetuottajat, vesihuoltolaitokset, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot, vesistöalueella toimivat kalastusalueet ja osakas- ja kalastuskunnat, maa- ja vesialueiden omistajat, asukkaat, matkailijat ja kansalaisjärjestöt.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry sekä muut maamme rakennetut jokivesistöt asukkaineen ja sidosryhmineen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 620 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 618 419
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 734 501
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 734 500
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Oulunkaaren, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Oulun
Kunnat: Paltamo, Oulu, Suomussalmi, Muhos, Utajärvi, Ristijärvi, Vaala, Sotkamo, Puolanka, Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Yhteisen vesistövision luominen parantaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä merkittävästi. Välillinen vaikutus syntyy, kun hankkeessa mukana olevat toimijat esimerkillään saavat myös hankkeen ulkopuolisia toimijoita edistämään kestävää toimintaansa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| tunnistaa ne osa-alueet, joihin ilmastonmuutos tulee eniten vaikuttamaan. Nämä voivat liittyä suoraan luonnonvaroihin, mutta myös välillisesti elinkeinorakenteen muutokseen. Esimerkkinä tästä on mm. sateisuuden muutokset ja muutokset lumien sulamisessa. Nämä vaikuttavat suoraan vesivoimatuotannon ja sääntelyn mahdollisuuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Uudella ekologisen ainutlaatuisuuden indeksillä saadaan selville monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Vaelluskalakantojen elvyttäminen ja kalakantojen kestävä käyttö ylläpitävät ja parantavat luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen kestävä käyttö edistävät myös välillisesti luonnon monimuotoisuuden säilymistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 8 |
| Hanke tukee Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi mm. aktivoimalla alueellisia toimijoita edistämään vesiensuojelua sekä kohdentamalla toimenpiteitä vaikuttavimpiin kohteisiin. Hankkeessa levitetään hyviä käytäntöjä metsätalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja hiilensidonnan edistämiseksi. Välillisesti hanke tukee myös vähähiilisten ja resurssitehokkaiden käytäntöjen käyttöönottoa kunnissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 8 |
| Oulujoen vesistöalueella sijaitsee lukuisia vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelun kannalta merkittäviä Natura-alueita. Toimenpidevaihtoehtojen tarkastelussa huomioidaan vaikutukset alueen ekologiseen arvoon ja suojeluarvoihin. Vesiympäristön tilaa parantavien toimenpiteitä pyritään priorisoimaan siten, että niillä turvataan erityisen herkät kohteet. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Alueen vesistövision luominen auttaa osaltaan tunnistamaan alueen materiaalit ja jätteisiin liittyvät virrat | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvien energialähteiden tehokasta ja lisääntyvää käyttöä. Vesivoiman käytöllä on merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Vesivoiman rooli tulee tulevaisuudessa edelleen korostumaan, sillä sen integroitu käyttö tuulivoiman kanssa mahdollistaa tuulivoiman kustannustehokkaan integroimisen järjestelmään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 6 |
| Visioprosessin myötä erityisesti luontomatkailun kehittäminen tärkeässä asemassa. Se vaikuttaa välillisesti myös alueen tuotteiden ja muiden palveluiden kysyntään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Vesistön kalaston ja virkistyskäytön huomioiminen tukee luontomatkailualan kehittämistä alueella. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 7 |
| Hanke edistää virkistyskäyttöä ja taloudellista toimeliaisuutta vesistöalueella, huomioiden vesistön kestävän hyödyntämisen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hanke edistää merkittävästi ympäristöosaamista vesistöalueen sidosryhmien ja asukkaiden keskuudessa tuottamalla ja viestimällä tietoa vesistön ekologisesta tilasta ja säännöstelyn vaikutuksista. | ||
Oulujoen vesistöalueen vesistövisio laadittiin osana laajempaa ARVOVESI - Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle - Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -hanketta (hankekoodi A76240) vuosina 2020–2023. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
Hanke toteutettiin tiiviissä vuoropuhelussa alueen eri viranomais- ja yritystoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Visiotyössä koottiin ja jäsennettiin eri osapuolten tavoitteita ja toiveita vesistön tulevaisuudelle ja keskusteltiin niitä koskevista näkemyksistä ja näkemyseroista. Keskeinen osa visiotyötä oli pyrkimys sidosryhmien erilaisten näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja yhteisesti hyväksyttyihin toimenpide-ehdotuksiin. Hankkeen aikana tuotettiin laajat selvitykset, jotka tarjoavat tietoa vesien tilasta ja maankäytöstä, kalakannoista ja niiden hoidosta sekä vesivoimatuotannosta ja aluetaloudesta. Osana visiotyötä tunnistettiin lisäksi merkittävimpiä vesistöalueen tilaan ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja arvioitiin tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
Vesistövisiohanke oli sekä temaattisesti että maantieteellisesti erittäin laaja-alainen. Tarkasteltavat aihepiirit jaettiin viideksi teemaksi: (i) vesien tila ja luonnon monimuotoisuus, (ii) kalakannat ja kalastus, (iii) virkistyskäyttö ja luontomatkailu, (iv) vesivoima ja ilmastotavoitteet ja (v) yhdyskunnat, elinkeinot ja vetovoima. Eri teemoihin liittyviä tavoitteita esitettiin yhteensä 72 ja toimenpide-ehdotuksia 64. Teemoista eniten toimenpide-ehdotuksia (yhteensä 28) esitettiin liittyen kalakantoihin ja kalastukseen. Toimenpiteille määritettiin vastuutahot ja viitteelliset aikataulut neuvottelukunnassa tehdyn priorisoinnin perusteella.