Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76243

Hankkeen nimi: Lapinlehmään perustuvan erikoistumisen mahdollisuudet osana pohjoisia elinkeinoja (Lappari-elinkeino)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Maarit Soppela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: FT, yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.soppela(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 138805

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää maaseutuyrittäjyyteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön avulla lapinlehmään erikoistuvaa liiketoimintaa.

Lapinlehmä eli pohjoissuomenkarja on maakuntamme alkuperäinen nautarotu, joka on hyvin sopeutunut arktisiin olosuhteisiin, mutta jonka erityisyyttä, kestävyyttä ja monia hyviä ominaisuuksia hyödynnetään vielä hyvin vähän sen tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden. Lapin maakunnassa oli vuoden 2017 tilaston mukaan 111 lapinlehmärotuista eläintä, koko maassa noin 2000. Lapinlehmien määrä kaksinkertaistuu Lapissa hankkeen toiminta-aikana, kun valtion omistama lapinlehmien geenipankkikarja siirtyy Tervolan Louelle Ammattiopisto Lappian hoitoon. Tämä yhdessä lapinlehmätilallisten ja yrittäjien lisääntyneen kiinnostuksen kanssa luo hyvät lähtökohdat kehittää lapinlehmään perustuvaa liiketoimintaa.

Hanke toteutetaan Lapin yliopiston Arktisen keskuksen (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskuksen (osatoteuttaja) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (osatoteuttaja) yhteistyönä. Hanke jakautuu neljään työpakettiin: Lapinlehmän maidon ja lihan erityisominaisuudet (TP 1); Lapinlehmän maidon ja lihan jatkojalostus, tuotekehitys, jalosteiden hinnanmuodostus ja tuotannon kannattavuus (TP 2); Lapinlehmärodun erityisyys, lapinlehmän kasvattajien kokemusperäinen tieto ja rodun tunnettuuden lisääminen (TP 3); sekä Hallinto ja viestintä (TP4).

Hankkeen tuloksena saadaan uutta tutkimustietoa ja käytännön osaamista lapinlehmärotuisten eläinten kestävästä ja lisäarvoa tuottavasta hyödyntämisestä ja lapinlehmätuotteiden, kuten maidon ja lihan, ravintokoostumuksesta ja erityisominaisuuksista. Nämä lisäävät valmiuksia lapinlehmän maitoon perustuvaan pienmeijeritoimintaan, lapinlehmän lihan hyödyntämiseen, lapinlehmätuotteiden saamiseen markkinoille paikallisina erikoistuotteina sekä lapinlehmärodun kulttuurihistorian, kasvattajien kokemusperäisen tiedon ja tarinoiden hyödyntämiseen rodun ja sen tuotteiden tunnetuksi tekemisessä.

Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen jalkautetaan kohderyhmälle erilaisissa työpajoissa ja niiden yhteydessä järjestettävissä alku- ja loppuseminaareissa ja muissa verkostotapaamisissa sekä erilaisina julkaisuina, näyttelynä, verkkopalveluina ja tietopaketteina. Hankkeen kohderyhmänä ovat maidon ja lihan tuottajat, lapinlehmää rotuna hyödyntävät tilalliset, lappilaiset matkailuyrittäjät ja ravintolat, elintarvikkeiden jatkojalostajat, oppilaitokset, neuvonta- ja tutkimuslaitokset sekä muut palvelujen tuottajat. Muita kohderyhmiä ovat kuluttajat ja matkailijat, tiedekeskukset, museot ja yhdistykset, meijerioppilaitokset ja muut oppilaitokset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- maidon ja lihan tuottajat
- lapinlehmää rotuna muilla tavoin hyödyntävät maatilayrittäjät
- lappilaiset matkailuyrittäjät ja ravintolat
- elintarvikkeita jatkojalostavat yrittäjät
- muut palvelujen tuottajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- alueen maatalouden opetusta antavat oppilaitokset
- maatalouden neuvonta- ja tutkimuslaitokset
- meijerioppilaitokset, muut oppilaitokset
- erikoistuotteita ja elämyspalveluita käyttävät kuluttajat ja matkailijat
- tiedekeskukset, museot ja yhdistykset
- paikalliset asukkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 957

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 442

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 446

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 052

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimenpiteet kohdistuvat molempiin sukupuoliin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan toteutuksen ja toimenpiteiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity suoraan sukupuolten tasa-arvoon. Hankkeen kaikessa toiminnassa kuitenkin noudatetaan sukupuolten tasa-arvoisuuden edistämisen periaatetta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Pitkällä tähtäyksellä kestävän alkuperäisrodun käyttö lisää luonnonvarojen kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Kestävämpi karjatalous.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Uhanalaisen rodun elvyttäminen säilyttää ja lisää monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Kiertotalous voi hyödyntää jätteen bioenergian tuotossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Maatalouden ja muiden elinkeinojen kannattavuuden paraneminen erikoistumisen avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Lapinlehmä osaksi matkailu- ja kulttuuripalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Lähiruokatuotannon edistäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman lisääminen, green care.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 7
Maaseudun elinvoiman lisääminen yhdenvertaisesti.
Kulttuuriympäristö 5 7
Alueen oma karjarotu on osa lappilaista kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 3 7
Lapinlehmän käyttö kulttuurimaiseman ylläpitäjänä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on toteutettu Lapin yliopiston Arktisen keskuksen (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskuksen (osatoteuttaja) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (osatoteuttaja) yhteistyönä. Hanke on jakaantunut neljään työpakettiin: Lapinlehmän maidon ja lihan erityisominaisuudet (TP 1); Lapinlehmän maidon ja lihan jatkojalostus, tuotekehitys, jalosteiden hinnanmuodostus ja tuotannon kannattavuus (TP 2); Lapinlehmärodun erityisyys, lapinlehmän kasvattajien kokemusperäinen tieto ja rodun tunnettuuden lisääminen (TP 3); sekä Hallinto ja viestintä (TP4).

Hankkeen tuloksena on saatu uutta tutkimustietoa lapinlehmän maidon ja lihan ravintokoostumuksesta ja ominaisuuksista sekä lapinlehmien pidosta. Hankkeen tuottamaa monipuolista tietoa voidaan hyödyntää lapinlehmärodun, sen tuotteiden, tarinoiden ja kulttuurin tunnetuksi tekemisessä.

Maitotutkimuksessa kartoitettiin tiloja, joille on rekisteröity pohjoissuomenkarjarotuisia eläimiä. Tutkimukseen sopivia tiloja löytyi 18. Tiloilta haettiin maitonäytteet lapinlehmiltä ja verrokkiroduilta. Samalla kerättiin taustatietoa tilan lehmien ruokinnasta ja muusta hoidosta. Maitonäytteistä tehtiin rasvahappoanalyysit Luken laboratoriossa. Lapinlehmän maidossa oli hieman enemmän pehmeitä rasvoja kuin ayrshire-lehmillä, mutta rotujen väliset erot maidon rasvahappokoostumuksessa olivat pieniä. Lihatutkimusta varten kasvatettiin 12 lapinlehmärotuista ja 11 holsteinrotuista häritettyä sonnivasikkaa tervolalaisella kasvatustilalla 20 kuukauden ikään. Häristä kerättiin lihanäytteet, jotka tutkittiin Luken laboratoriossa. Lapinlehmärotuisten härkien liha poikkesi holsteinhärkien lihasta edukseen maun, mureuden ja mehukkuuden osalta.

Hankkeessa järjestettiin kaksi maidon jatkojalostuksen ja kaksi lihan jalostuksen työpajapäivää. Pajoihin osallistui yhteensä nelisenkymmentä henkilöä. Lapinlehmän pidon ja siitä saatavien tuotteiden jatkojalostuksen kannattavuudesta tehtiin laskelmia.

Haastattelututkimuksessa kerättiin karjatilallisten näkemyksiä lapinlehmän kasvattamisesta, rodun kestävyydestä ja mahdollisuuksista. Tuloksena saatiin ajantasaista tietoa lapinlehmien pidon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Hankkeessa tuotettu tietoa ja osaamista on jalkautettu kohderyhmille työpajoissa, erilaisissa maaseututapahtumissa, tuottajille pidetyssä teemapäivässä ja loppuseminaarissa ja muissa verkostotapaamisissa sekä erilaisina julkaisuina, näyttelynä, verkkopalveluina ja tietopaketteina.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan toimitettuna verkkojulkaisuna Arktisen keskuksen tiedotteita -sarjassa 65/2023.