|
|
|
Hankekoodi: A76269
Hankkeen nimi: KIERTOON!
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lestijärven kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0180774-6
Jakeluosoite: Lestintie 39
Puhelinnumero: 0505513030
Postinumero: 69440
Postitoimipaikka: Lestijärvi
WWW-osoite: http://www.kaustisenseutu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Skantsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeassistentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.skantsi(at)kaustisenseutukunta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406190797
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa paikalliset erityispiirteet hyödyntävä uusiutuvaan energiaan perustuva bioenergian ekosysteemi ja demonstroida tätä käytännössä. Tämä paikallinen ekosysteemi hyödyntää hanke-alueella olevat merkittävät turkislantavarannot sekä hiljattain käytöstä poistuneet tai poistumassa olevat turvetuotantoalueet (entisen fossiilisen polttoaineen tuotannon sijaan) uusiutuvan energian tuotantoalueina.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat 6:een työpakettiin:
1. Paikallisen kiertotalousympäristön (ekosysteemi) toteutettavuusselvitykset ja biokaasutuotannon to-teuttamisen suunnittelu
2. Demonstraatio-ympäristön muodostaminen hankkeessa tehtäviä kokeiluja varten
3. Biokaasun tuotantoon liittyvien tuotanto- ja toimintamallien pilotointi ja testaus
4. Biokaasutuotannon arvoketjun/-kehän mallinnus Kaustisen seutukunnan alueella
5. Toiminnan vakiinnuttamisen ja tarvittavien jatkohankkeiden suunnittelu hankkeessa saatujen koke-musten ja tulosten perusteella
6. Viestintä ja tiedottaminen sekä hankehallinto
Hankkeen tuloksia ovat:
Toimiva paikallinen bioenergian tuotannon ekosysteemi ja sen demonstrointi perustuen uusiin alueella vielä käyttämättömiin energialähteisiin, kuten laajamittaisen (väh. 150 ha) energianurmialueen ja turkislannan hyödyntämiseen;
Selvitys erilaisten turkislannan ja peltobiomassojen kaasuntuottokyvystä koekaasutusten sekä käytännön demonstraatiossa biokaasutuotannossa käytettävien märkä- ja kuivakäymisreaktorien avulla;
Paikallisen bioenergian tuotannon ekosysteemin arvoketjun/-kehän mallinnus huomioiden alueelliset resurssit yrityksissä ja julkisyhteisöissä;
Selvitysraportti käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden muuntamisesta hiiltä sitovan uusiutuvan energian tuotantoalueeksi Kaustisen seutukunnassa;
Edellä mainitun tyyppisen paikallisen tuotannon ekosysteemin liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma;
Tulokset auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia investointeja hankkeen jälkeen, hyödyntävät koko bioenergia-alan kehittymistä Keski-Pohjanmaalla ja antavat edellytykset esim. hiilen ja ravinteiden jatkokierrättämisen suunnitteluun (lannoitetuotanto ja maanmuokkaustuotteet, jne);
Hankkeen demonstraatiossa syntyvä kehitys- ja tutkimusympäristö oppimisympäristönä: siirrettävät siilot, kontit yms. jolla voidaan demonstroida ja opettaa biokaasun tuotannon eri vaiheita ja prosessin tekniikkaa maaseutualueella.
- Kiertotalouden mahdollisuuksista kiinnostuneet ja mallinnettavan arvokehän yritykset ja toimijat eri toimialoilla, erityisesti biotalouteen liittyvät yritykset, energiayhtiöiden alihankkijat (turpeen keräys ja kuljetus), turkistuotantoalan ja jätekuljetusalan yritykset
- Kaustisen seutukunnan kunnat ja muut kunnalliset toimijat
Hankkeen asiakaskohderyhmänä ovat kaikki alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt, jotka hyötyvät biokaasun tuotannosta ja jalostuksesta. Hankkeessa on kyse toimintatavan luomisesta ja käyttöönotosta. Uusi toimintatapa voi hyödyttää kuntakonsernien energiayhtiöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja laajemmin esimerkiksi liikennebiokaasun jakeluverkkoa alueellamme asiakkaina käyttävät.
Välillisinä kohderyhminä ovat:
- Valtion hallinnon toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeen selvitysten tuloksia biokaasu-ratkaisujen edistämiseen.
- Maakunnallisella tasolla toimivat kuntayhtymät ja järjestöt, jotka voivat hyödyntää tuloksia omissa strategioissaan ja suunnitelmissaan.
- Alueen koulutus- ja kehitysorganisaatiot, joille syntyy uutta kehittämis- ja tutkimusympäristöä sekä näkymiä täydennys- ja muuntokoulutuksia, joita energiatransio (kts. yllä) tulee luomaan.
- Kaustisen seutukunnan alueella toimivat turve-energia yhtiöt (VAPO jne
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 277 641
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 299
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 347 052
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 289 124
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kaustisen
Kunnat: Veteli, Toholampi, Halsua, Lestijärvi, Kaustinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Hankkeella selvitetään entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä ravinteiden kierrätyksessä, ekologisessa hiilensidonnassa ja bioenergian tuotannossa. Hankkeella selvitetään, paikallisella demonstraatiolla, ekologisen hiilensidonnan tehokkuus reaaliolosuhteissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Hankkeella selvitetään vajaatuottoisten alueiden, kuten entisten turvetuotantoalueiden käyttöä, ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Jätevirtojen merkitys, kuten ketun- ja minkin mädätettyjen lantojen hyödyntäminen paikallisesti ja tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa, havainnollistetaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 8 |
| Suljetulla ravinnekierrolla tehostetaan maaperän mikrobitoimintaa tuotannosta poistuneella turvenevalla. Ekologiselle monimuotoisuudelle on eduksi maaperän mikrobitoiminnan lisääntyminen. Turvetuotannosta poistuneella alueella on turvekerros vähentynyt luonnontilaiseen suohon verrattuna. Hankkeen demonstraatiolla saadaan selville luonnon monimuotoisuuden, kasvillisuuden ja eliöiden lisääntymisestä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Turvetuotannosta poistuneilla alueilla hallitaan pinta- ja pohjavesiä muun muassa pintavalutuskentillä. Hankkeessa orgaanisten aineiden, kuten ketun- ja minkin mädätettyjen lantojen, suljetun paikallisen ravinteiden kierron edut havainnollistetaan, demonstraation avulla. Hankkeella pyritään vähentämään pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan kohdistuvia päästöjä. Ravinnepäästöjen pistemäisestä kuormituksesta aiheutuu päästöjä pinta- ja pohjavesille ja maaperälle. Hankkeen avulla vähennetään orgaanisten aineiden aiheuttamia päästöjä ilmastolle. Hankkeen demonstraation biokaasun tuotantoprosessissa, orgaanisen materiaalin metaani, otetaan talteen ja hyödynnetään paikallisessa kulutusympäristössä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta Natura- 2000 alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 9 |
| Hankkeessa käytettävät materiaalit ovat orgaanisia turkistuotannosta, yhdyskuntalietteistä tai peltoviljelystä. Tuotannosta poistuneita turvenevoja käytetään, ravinteiden suljetussa kierrossa, kasvualustana heinän tai muun sellaisen orgaanisen aineen tuotannossa. Turvenevoilta olisi mahdollista saada hiilensidonnan lisäksi, orgaanista materiaalia ravinnekierron tehostamiseen. Hankkeessa muodostuvat jätteet, kuten mädätysjäännös, ovat tärkeä osa ravinteiden suljetun kierron prosessia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on aloittaa biokaasun tuotanto, hyödyntäen paikallisia uusiutuvia raaka-aineita ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Hankkeen tavoitteena on ilmastoystävällisesti tuottaa biokaasua, esimerkiksi liikennekäyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia alueen ilmastoystävällisen elinkeinorakenteen muodostumiseen. Turvetuotannosta on poistumassa työpaikkoja lähivuosina; hankkeella pyritään etsimään korvaavia työpaikkoja, paikallista ravinnekiertoa ja olosuhteita hyödyntäen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeella saadaan arvokasta tietoa paikalliseen taloudelliseen bioenergian tuotantoon | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 8 |
| Hankkeen liikenne ja materiaalivirrat sijaitsevat logistisesti ja teknistaloudellisesti saavutettavassa toimintaympäristössä. Hiilensidonnan maksimointi on keskeinen periaate hankkeen toteuttamisessa; Bioenergian hyödyntämisessä liikkuminen kehitetään uudentyyppistä paikalliseen kiertotalouden toimintamallia, joka tehostaa paikallistaa logistiikkaa vähentäen kuljetustarpeita ja liikennöintiä. Esim. yhdyskuntajätteen käsittelyn vaihtoehtona on kuljetus noin 180 km päähän. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Hanke vahvistaa monipuolisella tavalla alueen elinkeinoelämän säilymistä ja uusiutumista, energiaomavaraisuutta ja luontoarvoja edistäen alueen elinvoiman kehittymistä ja siten hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Hankkeella on välillistä vaikutusta alueelliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, koska se edistää maaseutualueen elinvoimaa ja asukkaiden mahdollisuuksia asua ja saada palveluja omalla kotiseudullaan | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään uudentyyppistä paikalliseen kiertotalouden toimintamallia, joka vaatii monialaista ympäristöosaamista ja synnyttää uutta osaamista kokeilujen kautta. | ||
Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa paikalliset erityispiirteet hyödyntävä uusiutuvaan energiaan perustuva bioenergian ekosysteemi ja demonstroida tätä käytännössä. Paikallisen ekosysteemin oli määrä hyödyntää hankealueella olevat merkittävät turkislantavarannot sekä hiljattain käytöstä poistuneet tai poistumassa olevat turvetuotantoalueet (entisen fossiilisen polttoaineen tuotannon sijaan) uusiutuvan energian tuotantoalueina.
Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana toteutettiin paikallisia erityispiirteitä hyödyntävää ekosysteemin pilotointia niin biokaasutuotannon, kuin käytöstä poistuvien tai jo poistuneiden turvetuotantoalueiden osalta. Hanke tuotti merkittävän paljon uutta tietoa ja ymmärrystä bioenergian ekosysteemin alueelliseen rakentamiseen liittyvistä aihealueista. Turkistaloudesta syntyvien lantavarantojen biokaasun tuotantopotentiaali oli mukana laskelmissa, mutta jo hankkeen aikana kävi selväksi se, että turkisalan turbulentti toimintaympäristö haastaa sen synnyttämän lantapotentiaalin huomioimista pitkän aikavälin laskelmissa.
Biokaasuekosysteemin mallintaminen aloitettiin selvittämällä biokaasutuotannon tuotantopotentiaalia, eli käytännössä kartoitettiin Kaustisen seutukunnan alueen biokaasutukseen sopivat syötteet mahdollisimman tarkasti. Kartoituksessa otettiin huomioon syötteen määrän lisäksi sen laatu ja sijainti alueella. Tiedon keruuvaiheen jälkeen syötedatasta laadittiin toteutettavuusmallinnus, joka sisälsi viisi alueelle sijoitettua biokaasulaitosta. Laitosten sijoittelussa hyödynnettiin paikkatietodataa, joka huomioi muun muassa syötteiden kuljetusreittien ajonopeusrajoitukset. Kunkin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti oli noin 35 tuhatta tonnia. Jokaiselle laitokselle laadittiin alustavat kannattavuuslaskelmat edellä kuvatut muuttujat huomioon ottaen. Tämä toteutettavuusselvitys toimi pohjatyönä hankkeen aikana tehdyille muille tarkasteluille. Selvitystä käytettiin apuna myös kahdessa muussa Kaustisen seutukunnan biotaloushankkeessa.
Entisten turvetuotantoalueiden käyttö osana bioenergiaekosysteemiä on haastavaa, johtuen ennen kaikkea turvepohjaisten maiden käyttöön liittyviin kestävyyskriteereihin. Hankkeen aikana havaittiin, että yksi oleellinen kysymys vanhojen turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelussa on se, millaiseksi maapohja luokitellaan mahdollisen jatkokäytön alkaessa. Osassa vanhoja turvetuotantoalueita turvekerroksen paksuus on jo niin vähäinen, että tämän perusteella ne voitaisiin luokitella kivennäismaaksi.
Edellä kuvatun lisäksi entisten turvetuotantoalueiden jatkokäytön haasteena on alueiden soveltuvuus esim. energiaviljelyyn niiden vesien käsittelyn osalta.
Hankkeen lopputuloksena voidaan todeta, että paikalliset erityispiirteet hyödyntävä bioenergiaekosysteemin rakentaminen on teknistaloudellisesti mahdollista, joskin ekosysteemin monimutkaisuuden takia varsin haastavaa. Hankkeen aikana tehdyillä selvityksillä on toisaalta saatu nostettua esiin näitä haasteita ja toisaalta, on löydetty ratkaisuja haasteiden voittamiseksi. Hanke sijoittui ajallisesti ja sisällöllisesti erittäin tärkeään kohtaan, laajentaen merkittävästi konkreettisia näkymiä bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksiin sen toiminta-alueella.