RR-tietopalvelu -hankekuvaus A76275, Pirkanmaan ekologinen transitio -elinvoiman uudelleen määrittely

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luotsata Pirkanmaata etujoukoissa kohti hallittua ekologista transitiota, sen sijaan, että jäisimme odottamaan maapallon kestokykyä koettelevien kriisien pakottavan meidät luopumaan hyvinvoinnille välttämättömistä asioista.

Hankkeessa toteutetaan kolme toisiinsa kytkettävää yhteiskehittämisprosessia, jotka vahvistavat alueen kestävyystyön ja TKI-toiminnan yhteistyötä sekä laajentavat innovaatioekosysteemin toimijajoukkoa.

Hanke aloitetaan puoli vuotta kestävällä yhteiskehittämisprosessilla, jota voisi kuvailla suunnitelluksi ja fasilitoiduksi hackatoniksi. Kehittämisprosessiin teemojen sisältö ja legitimiteetti työstetään sidosryhmien kannassa. Teemat ovat ruoka, liikkuminen, asuminen ja työ. Itse tilaisuus on kaksipäiväinen, noin 100 henkilön tapahtuma. Teemoihin luodaan ratkaisuja 5-8 henkilön ryhmissä. Osallistujat kutsutaan eri toimialoilta (yritykset, tutkimuslaitokset, hallinto, poliitikot, kansalaisyhteiskunta). Ryhmien kokonpano suunnitellaan huolella, niin että ryhmät ovat mahdollisimman moninaisia, mutta tehokkaita. Tapahtuman tavoitteena on tiivistää alueen toimijoiden yhteistyötä ja ymmärrystä yhteistoiminnan merkityksestä ratkottaessa laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Tapahtuma on mahdollisuus antaa syötteitä alueen yrityksille, jotta ne voisivat hyödyntää mahdollisuudet, joita hallinnon ilmasto- ja kestävyystavoitteet luovat. Tapahtuma tuo ekologinen transition tarvitsemia ja mahdollistamia syötteitä myös koulutus- ja tutkimuslaitosten TKI-toimintaan.

Hankkeen toisessa yhteiskehittämisprosessissa kootaan noin 15 henkilön ns. murrosagenttien ryhmä. Ryhmään valitaan ihmisiä, jotka kykenevät aktivoimaan oman viiteryhmänsä toimintaan. Prosessi kestää yli vuoden, jonka aikana murrosagentit muodostavat tulevaisuuden visioita Pirkanmaasta, ja sinne johtavia “polkuja”. Visioiden ja polkujen perusteella tunnistetaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tutkimus- ja arvonluontimahdollisuuksia. Murrosagenttiryhmä ideoi pilotteja ja kokeiluita tulevaisuusvisioiden perusteella. Pilotit ja kokeilut toimivat yrityksille näyteikkunoina tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Murrosagenttiprosessi jalkauttaa ekologiseen transitioon liittyvää tutkimustietoa yritysten TKI-toimintaan.

Kolmantena kokonaisuutena hankkeessa kehitetään alueellisen elinvoiman mittaristoa alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tuotettava tieto auttaa seuraamaan ja arvioimaan ekologisen transition etenemistä ja toiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että jatkossa pystyttään mittaroimaan transitiota systemaattisesti, ja tuomaan tietoa yritysten ja tutkimuslaitosten TKI-toiminnan tueksi.

Hankkeen tuloksena alueen yritykset saavat lisää tietoa toimintakentän muutoksista ja tarpeista. Alueen kyvykkyys vastasta suuriin ja keskinäisriippuvaisiin haasteisiin vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen varsinaiset kohderyhmät ovat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä yritykset.

• Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kuten Pirkanmaan korkeakoulut, jotka voivat hyödyntää sekä hankkeen prosessien aika syntyvää metodiosaamista, että sen jälkeen saatuja tuloksia. Hanke hyödyttää tutkimus- ja koulutuorganisaatioita tarjoamalla käytännöllistä tietoa transition tekemisestä. Hanke auttaa jalkauttamaan tutkimustietoa osaksi yritysten TKI-toimintaa. Hanke rakentaa yhteistyömahdollisuuksia yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön. Tavoitteena on, että hanke saa aikaan ainakin yhden yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteisen tki-hankkeen.
• Yritykset, jotka voivat kehittää toimintaansa mittariston (toimenpide 4.) avulla
• Yritykset, jotka voivat kehittä toimintaansa yhteiskehittämisprosesseista saatavan tiedon pohjalta (toimenpiteet 1,2 ja 3)
• Edelläkävijä yritykset saavat näkyvyyttä (toimenpide 5).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät välillisesti kaikki Pirkanmaalaiset yritykset, jos hanke onnistuu viemään Pirkanmaata etujoukoissa ekologiseen transitioon. Eli tällöin alueen yritykset ovat kilpailijoitaan paremmin ja aiemmin varautuneita ilmastonmuutoksen ja luonnon kestokyvyn ylittämisestä johtuviin suuriin korjausliikkeisiin. Lisäksi maakunnan toimijoiden kyvykkyys ymmärtää ja hyödyntää EUn tulevien rahoitusinstrumenttien toimintalogiikkaa paranee.

Erityisesti hyötyjiä ovat yritykset, jotka jo jollain tavalla toimivat tai ovat tietoisia ekologisesta transitiosta. Alla listattuna, joitain tällaisia yrityksiä ja toimialoja. Näille ja/tai tämän tyyppisille yrityksille tiedotetaan hankkeesta, hankkeen tuloksista ja toimialaltaan oleelliset yritykset kutsutaan mukaan toimenpide 1. hackatoniin, murrosagenttien agendan julkistamistilaisuuteen ja hankkeen lopputilaisuuteen. Pääpaino on pirkanmaalaisissa yrityksissä. Mukana voi olla yrityksiä joilla on toimintaa myös Pirkanmaalla vaikka pääkonttori on muualla.

Hiedanrannan nykyiset ja tulevat yritykset (mm. Carbofex, Evergreen Farm Oy). Uudistuvan Särkänniemen alueen nykyiset ja tulevat yritykset.

Luomu- ja lähiruokayritykset ja ravintolat. Ruokaekosysteemin muutoksessa mukana olevat yritykset (mm. Soilfood, Biocode, Blokgarden, ResQ Club Oy sekä kompostointiin, biolannotteisiin ja kuivakäymälöihin liittyvät yritykset.)

Uusituvan energian ja cleantech-yritykset: (Polar Night Energy Oy, Tamrubo, Aurinkotekno, Energiamix, Talotohtori, sekä esimerkiksi tuulivoimaaan ja aurinkoenergiaan liittyvät yritykset).

Ekologisia tuotteita valmistavat ja/tai myyvät yritykset: mm. Frantsila Oy, Rekki Oy, Uhana, Ruohonjuuri, Kaunotar ja Kulturi, Desing by MEA ja Organic Health Oy.

Jakamis- ja vuokrauspalveluyritykset: Vaatepuu, Pukuvuokraamo Kavaljeeri, Pukuvuokraamo Olga ja Axeli, Boxit, Äetsän vuokrakone Oy, Kone24, Kuinoma, Telttarent, Jurfix, Ramirent, Suomen Lainalaatikko Oy, RentCenter ja Yellow Service.

Kiertotalousyritykset ECO3 alueella: Arctic Biomaterials Oy, Ecolan Oy, Karpin Käsittely oy, Molok Oy, Reon Oy, Revisol Oy, Stena Recycling Oy, Suomen Kiertoketju Oy, Tampreen hyötypaalaus Oy, Tremel Oy, WasteWice Oy,

Liikenteen murroksessa mukana olevat yritykset: StepOne Tech Oy, biokaasuun liittyvät yritykset (esim. Doranova Oy).

Ekologiseen ja yhteisöllisen rakentamiseen ja asumiseen liittyvät yritykset: mm. Cireco Oy, Block Solutions Oy, Netlet Oy.

Kulttuurialan yritykset.

Korjauspalveluita tarjoavat yritykset, joita on Pirkanmaalla yli 100 seuraavissa kategorioissa: huonekalut, kengät ja jalkineet, kodinkoneet ja laitteet, korut ja kellot, polkupyörät, soittimet, vaatteet ja tekstiilit sekä valaisimet.

Perustoimintaansa ekologiseksi muuttavat yritykset: mm. Happy Print Oy, OffiStore Oy, Valmet, Kiilto Oy, Tammermatic ja Skanska.

Huonosta taloustilanteesta huolimatta, ja juuri sen takia, liiketoimintamallien uudistaminen ja kehittäminen on tarpeellista. Esimerkiksi tällä hetkellä jaossa olevissa ”korona-kriisi-rahoituksissa”, pitää hakevan yrityksen kuvailla kehittämistoimenpiteitä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen, antaa yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittämiseen ja näin osaltaan auttaa kriisirahojen hakemisessa ja saamisessa. Näemme siis yrityksillä olevan myös tällainen motivaatio osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Kysyimme kiinnostusta tapahtumaan LinkedIn:ssä, parissa päivässä saimme 50 kiinnostuksen ilmausta.Hankkeen projektipäällikkö pitää aktiivisesti yhteyttä Pirkanmaan alueella toimiviin hankkeisiin ja toimijoihin, jotka auttavat yrityksiä kestävyys, kiertotalous ja ilmastoasioissa. Näiden verkostojen kautta saavutamme Pirkanmaalaisia yrityksiä laajasti.

Useammassa yritysverkostossa keskustellaan aktiivisesti kestävään kehitykseen perustuvan yritystoiminnan kehittämisestä entistä vilkkaammin nykyisen kriisin takia. Tällaisia verkostoja on muun muassa Oxygen 2050 (https://www.oxygen2050.com/), Sustainable Tampere (https://sustainabletampere.fi/), Tampereen Circular Economy Club, Tribe Tampere ja perusteilla oleva Mox World-verkosto. Hanke mainostaa tilaisuuksia muun muassa näiden verkostojen kautta, jotta saamme näiden verkostojen kautta osallistujia yhteiskehittämisprosesseihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 769

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 132 769

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 221 283

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 283

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Parkano, Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Punkalaidun, Kangasala, Ikaalinen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Vesilahti, Hämeenkyrö, Sastamala, Akaa, Pälkäne, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta pohjautuu Pirkanmaa maakuntaohjelmaluonnoksen 2018‐2020 arviointiin sukupuolten tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa mm. seuraavilla tavoilla: • Hankkeessa pyritään aktiiviesti tekemään yhteistyötä myös muidenkin kuin teknisten toimialojen kanssa. • Hankkeessa toteutetaan 40/60-mallia mahdollisuuksien mukaan: - Toimenpide 1:n yhteistyöprosessissa työskentelyryhmät suunnitellaan niin, että ryhmissä on mahdollisimman tasaisesti edustettuna kumpikin sukupuoli. - Murrosagenttiryhmään valitaan vähintään 40% kummankin sukupuolen edustajia (toimenpide 2.) - Koordinointiryhmä pyritään muodostamaan niin, että ryhmässä on mahdollisimman tasaisesti edustettuna kumpikin sukupuoli. (toimenpide 3.) - Toimenpide 4:n yhteistyöryhmään pyydetään vähintään 40% kummankin sukupuolen edustajia. Pois lukien elinkeinojohtajat, jotka kutsutaan ryhmään työnsä puolesta. - Varmistetaan, että suunnittelu- ja fasilitointitiimeissä on kummankin sukupuolen edustajia (toimenpide 5) • Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan erityisesti hankkeen ensimmäiseen toimenpiteeseen kuuluvassa yrityksien ja yritysideoiden tukemisessa, koska raportin mukaan yrittäjyys on miesvaltaista ja eri sukupuolilla on yrittäjyyden käynnistämisessä ja kehittämisessä eri tarpeet. • Lisäksi hankkeen työntekijät tiedostavat sukupuolten moninaisuuden. Tämä huomioidaan esimerkiksi käyttämällä sukupuolineutraaleja ilmaisuja puheessa ja tekstissä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole, mutta asia huomioidaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	10
Hankeen tavoitteena on muuttaa yhteiskunta, niin että yritysten menestyminen ei ole sidoksissa luonnonvarojen ylikulutukseen. Tällä hetkellä suuri osa monien yritysten voitosta tulee luonnonvarojen ylikulutuksesta ja käyttämisestä ilmaiseksi tai alihintaan. Muun muassa kenkävalmistaja PUMA on laskenut, että puolet sen voitoista perustuu alihinnoiteltujen luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	10
Hanke tekee yhteistyötä ja tukee ilmastohankkeita (mm. CANEMURE ja STARDUST). Katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi suurimmista syistä, miksi ekologista transitiota tarvitaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	10
Hanke auttaa yrityksiä menestymään ilman luonnonvarojen ylikäyttöä ja toisaalta tukee yrityksiä, jotka toiminnallaan edistävät luonnonmonimuotoisuutta. Tavoitteena on, että ekologinen transitio luo entistä paremmat menestymismahdollisuudet yrityksille, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta (esim. hunajantuotanto, luontoa ennallistava ja hiilinegatiivinen maatalous, lähiluontomatkailu). Ekologinen transitio loisi myös uusi yritysaloja, joita voisivat olla esimerkiksi mielenterveyspalvelut metsistä, paikallisten yrttien hyödyntämisen opettaminen ja luontoharrastuspalveluiden tuottaminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	10
Hanke tukee sellaista yritystoimintaa, joka ei aiheuta vesien, maaperän tai ilman saastumista. Hankeen tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa kannattava yritystoiminta, joka tuottaa mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	2
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000-alueisiin. Ekologinen transitio todennökäisesti lisäisi ymmärrystä luonnonsuojelualuieden merkityksestä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	10
Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja ECO3 ovat ilmoittaneet kiinnostuksena hankkeeseen. Nämä yritykset hyödyntävät jätteitä ja sivuvirtamateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on että yhteiskunnan ja yritysten toiminta muuttuisi niin, ettei jätteitä syntyisi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	6	10
Hanke tukee yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja uusituvan energian tuotantoon ja käyttöön. Yhteiskehittämisprosessien kautta näiden yritysten on mahdollisuus saada kontakteja kuntakenttään, jonka omistuksessa suuri osa paikallisista energiayhtiöistä on.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Erityisesti elinvoimamittariston kehittäminen ja yhteistyöryhmän toiminta edistävät paikallisen elinkeinokehittämisen näkökulman muutosta kohti kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	10
Hankkeen tavoitteena on luoda entistä paremmat menestymisen mahdolisuudet palvelu- ja jakamistalousyrityksille.
Liikkuminen ja logistiikka	6	10
Hanke tukee yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja vähäpäästöiseen liikkumiseen. Yhteiskehittämisprosessien kautta hallinnon ymmärrys ja kyvykkyys vähähiilisen liikenteen edistämisestä kasvaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	3	10
Hankkeen pitkäaikainen tavoite on luoda mahdollisuudet säilyttää ja kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa, samalla kun reagoidaan maapallon kestäkyvyn ylittymiseen.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Monikulttuurisuus ja ulkomaiset osaajat huomioidaan hankkeessa niin, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen mahdollistetaan myös englanniksi. Esimerkiksi hankkeen ensimmäisessä toimenpiteessä kootaan myös ryhmiä, joiden työkielenä on englanti. Tapahtumapaikkojen järjestelyissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan tilojen esteettömyys.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
TASOVA-raportin mukaan hallinnon ja toimialojen välinen yhteistyö painottuu kantasuomalaisiin, hallinnossa ja organisaatioissa vakiintuneissa asemissa oleviin korkeakoulutettuihin. Hankkeen tavoitteena on laajentaa ilmasto- ja kestävyys toimijoiden joukkoa, joka voidaan nähdä tasa-arvoa edistävänä tekona.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	10	10
Hankeen yhteiskehittämisprosesseihin osallistuvat kasvattavat ympäristöosaamistaan. Hankkeen tapahtumat tulevat saavuttamaan noin 300-1000 henkilöä. Lisäksi hankkeessa tuotettavat materiaalit (raportit, transitio agenda ja visiot) ovat ympäristöosaamisen alalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke luotsasi Pirkanmaata etujoukoissa kohti hallittua ekologista transitiota. Hankkeessa toteutettiin kolme toisiinsa kytkettävää yhteiskehittämisprosessia, jotka vahvistivat alueen TKI-toiminnan kestävyyttä ja laajensivat innovaatioekosysteemin toimijajoukkoa. Transitio-hanke loi kestävyysmurroksen ekosysteemin Pirkanmaalle, ja toi sen osaksi innovaatiotoimintaa. Kestävyysmurros tulee tällä vuosikymmenellä koskettamaan kaikkia, olipa siihen varautunut tai ei. Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet kukoistaa entistä hyvinvoivampana maakuntana, kun se varautuu ja valmistautuu kestävyysmurrokseen hankkeessa luodun ekosysteemin avulla. Ekosysteemi mahdollistaa yritysten, kuntien tutkimuksen ja hankkeiden menestymisen silloinkin kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet, ruokaturvallisuus on vaarantunut ja toimijoilta vaaditaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja läpinäkyvää toimintaa.

Hanke aloitetiin puoli vuotta kestävällä yhteiskehittämisprosessilla, joka huipentui lokakuussa 2020 järjestettyyn Ekothon-tapahtumaan. Ekothonin teemat (ruoka, liikkuminen, asuminen ja työ) valittiin sidosryhmien kannassa. Itse tilaisuus on kaksipäiväinen. Ekothonissa ei yritetty rakentaa uutta verkostoa puhtaalta pöydältä, vaan ennemminkin tarjota ympäristö, jossa olemassa olevat toimijat ja verkostot kiinnittyvät toisiinsa entistä paremmin. Verkostojen aktivointi teki osallistujien rekrytoinnista helppoa. Avainhenkilöiden ja verkostojen aktiivisuuden ansioista Pirkanmaan Ekothon tuli täyteen jo monta viikkoa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Pirkanmaan Ekothon toteutettiin kokonaan etäyhteyksin. Kaksipäiväiseen kokoontumiseen osallistui 80 ihmistä: kuntien työntekijöitä, yrittäjiä, oppilaitosten edustajia, taiteilijoita, kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen edustajia.

Osallistujat olivat ennalta saaneet valita, mitä teemaa he tulevat käsittelemään. Järjestäjät kuitenkin päättivät varsinaisten ryhmien kokoonpanon. Jokaiseen ryhmään haluttiin eri taustoista tulevia ihmisiä, jotta osallistujien välille syntyisi uutta yhteistyötä ja teemojen käsittely olisi monipuolista. Alkupuheenvuorojen ja tehtävänannon jälkeen 13 ryhmää ryhtyi työhön. Tehtävänanto oli tiivis: kehittäkää omaan teemaanne liittyvä strategia, ratkaisu tai tuote, joka edistää kestävyysmurrosta Pirkanmaalla. Ryhmät ohjattiin hahmottamaan aiheestaan konkreettinen unelma, sen tiellä olevat haasteet ja ratkaisut, joilla haasteet voitetaan. Esimerkiksi yksi liikenneryhmistä muotoili unelmakseen ”saada kaikki pirkanmaalaiset liikennemuotojen sekakäyttäjiksi, ja lisätä näin kestävien liikkumistapojen osuutta”. Haasteena ryhmä näki sen, että ”kestävä liikkuminen nähdään ideologisena yksilövalintana, mikä voi nostaa kynnystä ottaa käyttöön kestävämpiä liikkumisen tapoja”. Ryhmän ratkaisu haasteeseen oli, että ”tarvitaan useita rinnakkaisia interventioita, joilla sekä helpotetaan kestävien liikkumismuotojen käyttöä että parannetaan asenneilmapiiriä. Interventiot voivat olla esimerkiksi julkisen liikenteen imagokampanjoita, sähköautojen latauspisteiden lisäämistä ja pyörämatkailupalvelujen kehittämistä.” Ekothonissa pyrittiin välttämään liiallista ryhmien fasilitointia ja työn ohjausta. Tavoite oli, että ihmiset todella pysähtyvät yhden asian ääreen, saavat tilaa ajatuksille, ratkaisujen oivaltamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle. Jokaisessa ryhmässä oli kuitenkin mukana 1-2 henkilöä, joiden tehtävä oli ohjata yhteistyötä tarvittaessa eteenpäin. Lisäksi järjestäjiltä sai pyydettäessä apua.

Tilaisuuden toisen päivän päätteeksi valitut ryhmät esittelivät ideansa ja ratkaisuaihionsa yhteisesti kaikille. Kaksipäiväisen session jälkeen ryhmät koostivat yhteenvedon tuotoksistaan postereille, ja niistä järjestettiin kahden tunnin virtuaalinen näyttely, jossa osallistujat pääsivät tarkastelemaan tuotoksia ja keskustelemaan niistä. Osallistujille perustettiin heidän toiveestaan myös LinkedIn-ryhmä, jossa yhteydenpitoa voi jatkaa. Tapahtumassa syntyi runsaasti ideoita ja ratkaisuaihioita, joita voidaan jatkossa edelleen kehittää. Ekothon-konseptin tavoite ei kuitenkaan ole löytää valmiita ratkaisuja kahdessa päivässä. Ensisijainen tavoite on antaa sysäys alueellisen yhteistyön lisäämiseksi. Kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset kertovat ajatuksistaan ja tekemisistään, yhteistyön kynnys madaltuu, ja ollaan lähempänä haasteiden todellista ratkaisemista. Kun verkostot tiivistyvät ja kasvavat, voidaan alueella saavuttaa toimijoiden kriittinen massa, joka todella laittaa vauhtia kestävyysmurrokseen.

Hankkeen toisessa yhteiskehittämisprosessissa koottiin seitsemäntoista murrosagenttia visioimaan Pirkanmaan tulevaisuutta ja toteuttamaan käytännön kokeiluja kunnissa. Murrosagentit ovat pirkanmaalaisia aktiivisia ja verkottuneita yrittäjiä, taiteilijoita ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Pirkanmaan murrosagentit visioivat maakunnalle tulevaisuustarinan, ja sinne johtavia “polkuja”, inspiraation lähteeksi ja vapaasti jalostettavaksi aloitteeksi. Prosessi kesti yli vuoden. Murrosagenttien tulevaisuustarinan pohjalta suunniteltiin pilotit, jotka toteutettiin vuonna 2021 Orivedellä, Sastamalassa ja Hämeenkyrössä yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa. Pilotit muodostuivat tapahtumiksi, joissa jalkautettiin transitio-hankkeen tuloksia ja kokeiltiin uudenlaisia yhteistyön toimintamalleja. Tapahtumissa jalkautettiin Murrosagenttien tulevaisuustarinaa yrittäjille ja kehittäjille työpajojen muodossa. Elo-syyskuussa 2021 Sastamalan Karkun kirjastolla järjestettiin Karkun tulevaisuusviikko -tapahtuma yhteistyössä Sastamalan kirjastotoimen kanssa. Sastamalalaisessa Karkun kylässä on potentiaalia sosiaalisten innovaatioiden testialustaksi, sillä Karkun kyläyhdistys on perinteikäs ja aktiivinen toimija. Oriveden kampuksella pidettiin työpajapainotteinen epäkonferenssi syyskuussa 2021. Epäkonferenssi-nimeä käytetään perinteistä konferenssia avoimemmista ja osallistavammista tapahtumista. Tapahtuman toi yhteen yrittäjiä ja taiteilijoita, mutta mukaan mahtui myös tutkijoita ja aluekehittäjiä. Lokakuussa 2021 järjestettiin ”Hyvinvointia luontoyhteydestä” -tapahtuma Hämeenkyrön Osaran maaseutuopetusyksikössä lokakuussa. Tapahtuma kiinnosti erityisesti luontoalan yrittäjiä, joita saapui paikalla eri puolelta Suomea.

Kolmantena kokonaisuutena hankkeessa kehitettiin alueellisen elinvoiman mittaristoa alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tuotettu tieto auttaa seuraamaan ja arvioimaan ekologisen transition etenemistä ja toiminnan vaikuttavuutta. Kutsumme mittaristo Donitsi-mittariksi. Ensimmäinen pilottiversio mittaristosta julkaistiin loppuvuodesta 2020, osana Pirkanmaan liiton innovaatiotilannekuvaa. Tilannekuvaraportissa pilotoitavaan mittariin koottiin 12 indikaattoria, jotka kuvaavat muun muassa maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä, clean tech start upien määrää, kuntien sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin, tulonjaon tasa-arvoa, kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kuntien päätöksentekoon sekä yleistä yhteiskunnallista aktiivisuutta. Mittariston kehitystyötä jatketaan aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat