Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76286

Hankkeen nimi: The Arctic Bikepacking Trail -reittikehitys

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pyöräilykuntien verkosto ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1938988-8

Jakeluosoite: Iso Roobertinkatu 3-5 A 22

Puhelinnumero: 0404194555

Postinumero: 00120

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.poljin.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hirvonen Matti Aleksi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.hirvonen(at)poljin.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404194555

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pyörämatkailu on taloudellisesti merkittävä, nopeasti kasvava ja muuttuva matkailun muoto. Erityisesti bikepacking -pyöräretkeilyn nopea kehittyminen ja suosion kasvu on johtanut pyörämatkailumarkkinan kasvuun ja uudistumiseen. Miten ja missä pyörämatkailua harrastetaan on muuttunut merkittävästi 2010 -luvun loppupuolella, joka on luonut uuden merkittävän liiketoimintamahdollisuuden bikepacking -lajiin sopiville alueille.

Lapin alue, mukaanlukien Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja, on tunnistettu bikepacking -pyörämatkailun kehittämisen kannalta kansainvälisesti ainutlaatuiseksi alueeksi. Osa Lapin maastopyöräreittien kehityksestä palvelee myös bikepacking -lajia, mutta yleisesti bikepacking -retkeilytyyliin reitit, joilla voi tehdä pitkiä useiden päivien tai jopa viikkojen pyöräretkiä useat alueet yhdistäen, puuttuvat kokonaan. Toistaiseksi lajia ei myöskään vielä tunneta yritystasolla hyvin, eikä siihen sopivien palveluiden kehittämiseen ole riittävästi tietotaitoa.

The Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshanke luo Lapin alueen yrityksille pohjaa bikepacking -pyörämatkailuun perustuvalle liiketoiminnalle kartoittamalla bikepacking -reittipotentiaalin pitkän kansainvälisen reitin näkökulmasta, selvittämällä tunnistetun vetovoimaisen reitin julkaisumahdollisuuden ja lisäämällä yritysten tietoutta uudesta lajista, joka hyödyntää laajasti, mutta kestävästi Lapin alueen vahvuuksia ja erityispiirteitä. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena tulee olemaan esitys yhdestä kansainvälisesti vetovoimaisesta pitkästä bikepacking-reitistä tai esitys useammasta bikepacking -reitistä, joiden julkaiseminen on mahdollista.

Kesäajan bikepacking -pyöräretkeily voi tuoda Lapin yrityksille uuden tulonlähteen lumettomalle ajalle, jolla on merkittävä potentiaali edistää paikallisen liiketoiminnan ympärivuotisuutta. Lapin pyörämatkailumahdollisuuksien kehittäminen on lisäksi merkittävä askel vähähiilisemmän matkailun suuntaan, sillä pyörämatkailun ympäristövaikutukset ovat usein muita matkailumuotoja pienemmät.

Lapin alueen pyörämatkailun ja uusien bikepacking -reittien kehittäminen auttaa merkittävästi myös koronavirusepideamian haittojen torjunnassa. Retkipyöräily on matkailun muoto, joka sopii erinomaisesti myös koronaviruspandemian aikakaudelle, sillä siinä matkailijat ovat levittäytyneet suurelle alueelle ja eivät usein ole lähellä toisiaan. Lisäksi pyörämatkailijat eivätkä ole välttämättä täysin riippuvaisia paikallisista palveluista, joka vähentää aaltoilevan edidemiatilanteen vaikutusta matkan toteutumisen epävarmuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1) Lapin alueella toimivat yritykset, joiden palvelut sopivat jo nyt pyörämatkailuun, joita voivat olla esimerkiksi yöpymis- ja ravitsemuspalvelut, logistiikkapalvelut, urheiluvarustemyymälät ja esimerkiksi nykyiset pyörävuokraamot, -korjaamot ja -kaupat.

2) Lapin alueella toimivat yritykset, jotka haluavat kehittää uusia innovatiivisiä tuotteita tai palveluita pyörämatkailukysyntään vastaamiseksi. Tällaisia yrityksiä voivat olla esimerkiksi matkanjärjestäjät, opaspalveluita tarjoavat yritykset sekä nykyiset pyörävuokraamot ja -korjaamot.

3) Lapin alueelle siirtyvät tai uudet perustettavat yritykset, jotka kehittävät uusia innovatiivisia palveluita ja tuotteita Lapin alueen bikepacking -matkailuun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Nykyiset bikepacking -pyörämatkailijat, koska lajin harrastusmahdollisuudet paranevat hankkeen tulosten kautta merkittävästi Lapin alueella.
Lapin alueen kunnat, koska pyöräretkeilyn tuoma liiketoiminta edistää alueen yritysten ympärivuotisuutta ja siten voi vaikuttaa positiivisesti alueen yritysten hyvinvointiin ja ympärivuotisten työpaikkojen tarjontaan.
Kuntien asukkaat, mikäli retkipyöräilyn yleistyminen kannustaa paikallisia asukkaita käyttämään pyörää liikkumisvälineenä, joka parantaa terveyttä. Terveysvaikutuksen kautta myös kunnat voivat hyötyä terveydenhoidon kustannukset voivat vähentyä.
Uudet bikepacking -harrastajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 42 394

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 42 394

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 42 394

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 42 394

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Muonio, Kittilä, Inari, Enontekiö, Sodankylä, Kolari, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyörämatkailu ja erityisesti bikepacking -pyörämatkailutyyli, jota tämä hanke edistää, sopii kaikilla sukupuolille, koska siinä retkivarusteiden ja kantojärjestelmän paino on minimoitu ja siten molemmilla sukupuolilla on lähes yhtäläinen mahdollisuus suoriutua jopa erittäin haastavasta pyöräretkestä kohtuullisella fyysisellä rasituksella. Miehet ovat lähtökohtaisesti isompikokoisia ja heillä on naisia suurempi lihasmassa, joka on perinteisesti tehnyt pyörämatkailusta fyysisesti kevyempää miehille, kuin naisille, mutta bikepacking -matkustustyyli tasapuolistaa nyt tilannetta fyysisen kuormituksen näkökulmasta. Usein haastavien ja pitkien pyöräreittien suurimmat haasteet ovat kuitenkin enemmän henkisiä ja psyykkisiä, kuin fyysisiä - joista molemmat molempien sukupuolten on todettu selviävän yhtäläisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hanke edistääkin sukupuolten välistä tasa-arvoa, se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Pyörämatkailun suorat ympäristövaikutukset ovat muita matkailumuotoja pienemmät, koska lajissa liikutaan omalla lihasvoimalla. Pyöräilijä ei kuluta polkua enempää, kuin kävelijäkään ja lisäksi pyöräilijä pyrkii ajamaan luonnossa aina selkeimmällä polullla, joka vähentää reittiä ympäröivän luonnon kulumista kävelyyn tai vaeltamiseen verrattuna. Lisäksi pyöräretkeily on hiljaista, eikä se juuri häiritse paikallista eläimistöä kävelyä tai vaeltamista enempää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 0
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhä enemmän Lapin talviajan matkailuun muun muassa kauden pituuden ja lumimäärän vaihteluna, jotka luovat epävarmuutta palveluiden tuotanto- ja kulutusmahdollisuuksiin - joka voi vaikuttaa negatiivisesti talvimatkailijoiden määrään. Merkittävä osa Lapin alueen matkailun liikevaihdosta tulee edelleen talviajan matkailusta ja siten matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää alueen yritysten elinvoimaisuulle. Retkipyöräily ja siihen liittyvät palvelut lumettomana aikana tuovat paikallisille yrittäjille tulonlähteen myös talvisesongin ulkopuolelle. Lapin alueen retkipyöräilypotentiaalin ja -reittien kartoittaminen luo pohjan uuden lajin ja matkailumuodon kehittymiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 2
Retkipyöräily on vaeltamisen ja kävelyn tapaan vain vähän luontoa kuluttava ja häiritsevä liikkumis- ja retkeilymuoto. Kävelyyn verrattuna retkipyöräilijä voi liikkua päivässä pidemmän matkan, mutta toisaalta pyöräilijä haluaa ajaa aina selkeimmällä ja kovimmalla polulla - eikä paljonkaan käytetty polku levene. Matkailutyyppinä pyöräretkeilyn vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on verrattain pieni ja siten voi vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen, mikäli osa nykyisestä matkustamisesta muuttuu pyöräretkeilyksi. Retkipyöräily on luontomatkailua, joka voi nostaa matkailijan arvostusta luontoa kohtaan ja siten kannustaa yleisesti ympäristöystävällisempään elämäntyyliin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 5
Pyörämatkailussa liikutaan omin lihasvoimin, jolloin toiminnalla ei ole ollenkaan pienhiukkaspäästöjä ja suorat ilmastovaikutukset ovat muihin matkailumuotoihin verrattuna erittäin pienet. Pinta- ja pohjavesiin tai maaperään retkipyöräilyllä ei ole vaikutusta. Pyörämatkailun kehittäminen ja lajin yleistyminen voi lisätä pyöräilyn suosiota liikkumismuotona yleisesti niin kansallisti, kuin paikallisestikin. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa retkipyöräilyn suosion kasvu on vaikuttanut pyöräilyn suosioon liikkumisvälineenä, joka on johtanut autoilun vähentymiseen ja siten vähentänyt liikkumisen ilmastovaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet -2 2
Retkipyöräily on vaeltamisen ja kävelyn tapaan vain vähän luontoa kuluttava ja häiritsevä liikkumis- ja retkeilymuoto, jonka vaikutukset ympäristön ovat muihin matkustustapohin verrattuna pienet. Välitön vaikutus on negatiivinen arvo, koska arvo 0 on tulkittu siten, että silloin Natura 2000-alueisiin kohdistuisi mitään vaikutusta. Koska retkipyöräilyssä liikutaan paikasta toiseen polkupyörällä, vähenee paikallisten logistiikkapalvelujen kysyntä. Matkailuun liittyvän logistiikan väheneminen vähentää Natura 2000-alueisiin kohdistuvia ympäristövaikutuksia silloin, kun liikenteen käyttämä reitti kulkee Natura 2000- alueella, sen rajalla tai muussa läheisyydessä. Liikenteen väheneminen vähentää siten liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja meluhaittoja, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Pyörämatkailu on matkailun muoto, jossa luonto on kokemuksen ytimessä. Siihen peilaten voidaan olettaa, että pyörämatkaaja voi tuottaa jopa vähemmän jätteitä, kuin jotkut muut matkailumuodot. Vaeltajaan verrattuna pyöräretkeilijällä on usein enemmän säilytystilaa laukuissaan, joka voi vähentää roskaamisen määrää vaeltajien ja kävelijöiden aiheuttamaan roskaamiseen verrattuna.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
Retkipyöräilyn energian tarve on merkittävästi pienempi muihin liikkumismuotoihin verrattuna, kosa siinä liikutaan lihasvoimin. Lisäksi retkipyöräilijä nukkuu osan matkustuksen aikaisista öistään luonnossa teltassa tai mahdollisissa muissa lämmittämättömissä erämaa-asumuksissa. Siten myös pyörämatkailun yöpymisten energiantarve on muihin matkailun muotoihin verrattuna erittäin pieni. Mikäli lämmitettyjen yöpymisten energianlähteenä on käytetty biogeenistä polttoainetta, kuten puuta, jää yöpymisten ilmastovaikutus erittäin pieneksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Merkittävä osa Lapin alueen matkailun liikevaihdosta tulee edelleen talviajan matkailusta ja siten matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää alueen yritysten elinvoimaisuulle. Nykyinen Lapin matkailu-infrastruktuuri sopii sellaisenaan jo erinomaisesti pyöräretkeilyn tarpeisiin ja uusia merkittäviä investointeja uuden matkailun muodon mahdollistamiseksi ei tarvita. Pyörämatkailija kuluttaa rahansa myös tavanomaista matkailijaa suuremmalla alueella, joka jakaa hyödyn suuremmalle joukolle paikallisia toimijoita. Näiden lisäksi retkipyöräilijä on vähemmän riippuvainen liikenneyhteyksistä, koska liikkuminen on osa matkailua, ja siten pyöräretkeily vastaa osaltaan myös Lapin alueen saavutettavuustavoitteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Pyöräretkeilyssä pyöräilykokemus on matkustuskokemuksen tärkein osa, jonka suurin määräävä tekijä on pyöräilyreitin laatu. Laadukkaalla reitillä on huomioitu esimerkiksi ajamisen mielenkiintoisuus, maisemallisuus, yksittäiset luontokohteet, teltta- ja muiden yöpymispaikkojen laatu ja paikalliset ruoka- ja yöpymispalvelut sopivien välimatkojen päässä toisistaan. Laadukkaiden reittien (aineettomien tuotteiden) kartoittaminen ja kehittäminen vat tämän hankkeen keskiössä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 0
Retkipyöräilyssä liikutaan polkupyörällä, joka vähentää logistiikkapalveluiden tarvetta muihin matkailumuotoihin verrattuna. Lisäksi, jos retkipyöräilyreittien suunittelussa huomioidaan myös nykyiset joukkoliikenneyhteydet, voi kohdealueelle usein saapua junalla tai bussilla. Tämän hankkeen reittikartoituksessa ja -suunnittelussa logistiikkapisteiden sijainnit otetaan huomioon reittisuunnittelussa ja siten pyritään minimoidaan oman henkilöauton tarve Lapin pyöräretkeä suunniteltaessa - joka maksimoi pyöräretkeilyn energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Pyörämatkailu sopii matkailumuotona kaikille, eikä sen kokeileminen vaadi erityisosaamista. Erityisesti bikepacking -matkustustyyli on tehnyt pyörämatkailun kokeilemisesta aikaisempaa helpompaa ja pyöräilystä kevyempää, joka on saanut uudet käyttäjäryhmät kokeilemaan lajia. Uudessa-Seelannissa on todettu, että pyöräretkeilijöissä ei enää korostu mikään demografinen tekijä erityisesti, vaan pyörämatkustajat edustavat laajasti esimerkiksi eri ikäluokkia ja tulotasoja. Tässä hankkeessa tehtävän reittikartoitus- ja suunnittelutyössä tullaan huomioimaan Lapin alueen logistiikkapisteet, joilla tullaan minimoimaan ja osaltaan eliminoimaan pyöräretkeilijän oman auton tarve pyörämatkan kohdealueelle saapumisessa. Tämä vähentää koko matkan ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta myös mahdollistaa pyöräretkeilyn Lapin alueella niille, joilla ei ole omaa autoa. Lisäksi pyöräretkeilyn hyödyt jakautuvat laajalle alueelle ja useille toimijoille, joka vaikuttaa positiivisesti koko alueen talouteen eikä tulo kasaudu vain yksittäjille markkinoita dominoiville toimijoille. Tämä voi auttaa pienentämään alueen asukkaiden tuloeroja ja luoda uusia työpaikkoja muuttotappioalueille. Viimeiseksi, pyöräretkeily on sopiva matkustusmuoto nyt koronaepidemian ajalle ja sen jälkeiseen lähiaikaan, jolloin ihmisten kokoontumisia tulisi välttää. Maailman terveysjärjestön mukaan pandemia voi kestää 4-5 vuotta ja osassa Suomea luonnonpuistojen ja retkikohteiden on raportoitu ruuhkautuneen jo keväällä 2020. Retkipyöräily levittää luontomatkailijat suuremmalle alueelle ja vähentää matkailijoiden kerääntymistä matkailukeskuksiin, joka pienentää myös Covid-19 -taudin sairastamisen riskiryhmään kuuluvien tartuntariskiä. Matkailumuotona pyöräretkeily edistää terveellistä elämäntapaa lisäämällä kevyen aerobisen liikunnan osaksi matkustamista, mutta toisaalta kannustaa ihmisiä pyöräilemään myös lomamatkojen ulkopuolella. Uudessa-Seelannissa pyöräretkeilyn kehittäminen ja pyörämatkailijoiden lisääntyminen on lisännyt myös paikallisten ihmisten pyöräilyä, joka on vähentänyt paikallisen terveydenhuollon kustannuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Pyöräretkeilyn on tunnistettu olevan matkailumuoto, joka sopii kaikille sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Pyöräretkeilymahdollisuuksien kehittäminen tukee siten tasa-arvoistumista. Lisäksi pyöräretkeily tukee alueellista tasa-arvoistumista tuomalla matkailijoita alueille, joissa muut matkailijat eivät vieraile, ja siten parantammalla syrjäisten ja muuttotappio-alueiden elinvoimaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 5
Usein parhaat retkipyöräilykokemukset syntyvät kauniissa luonnossa, joka voi lisätä matkailijoiden kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan ja kannustaa lisäämään tietoisuutta oman kulutuksen ja käyttäytymisen ympäristövaikutuksista sekä vastuullisesta liikkumisesta luonnossa yleisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa kartoitettiin Lapin ja Pohjois-Norjan bikepacking -reittipotentiaali erityisesti pitkän reitin näkökulmasta. Yksityiskohtaisen reittisuunnittelutyön ja noin 2000 pyöräilykilometrin tuloksena esitetään julkaistavaksi noin 1200km reitistöä, joka koostuu kuudesta peräkkäisestä ja toisiinsa linkittyneestä reittisegmentistä. Reitit on haastavuusluokiteltu ja eri reiteillä on omat maisemalliset ja/tai vaatimukselliset ominaispiirteensä. Osan reiteistä voi ajaa ilman retkipyöräilykokemusta ja jopa ilman telttaa, jonka kautta reitistö palvelee suurempaa asiakaskuntaa. Reitistön hienous onkin, että osa reiteistä palvelee laajasti hyvin erilaisia retkipyöräilijöitä eri budjettitasoista eri kuntoluokkiin.

Reitti kulkee kaikkien hankekuntien alueella ja reitille on merkattu yhteensä 174 ravitsemuspalvelua, 102 majoituspalvelua ja 20 pyöräpalveluita tuottavaa yritystä. Lisäksi reitistö on suunniteltu niin, että jokaisen reittiosuuden alku- ja päätepisteeseen pääsee julkisella liikenteellä. Julkisen liikenteen solmukohtia aikataululinkkeineen kartalla on yhteensä 16 kappaletta, neljän reitin varrella sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lisäksi.

Hankkeessa toteutetun oikeuskirjallisuuden ja sen tulkintojen analysoinnin perusteella näyttää siltä, että digitaalisesti opastettavien retkipyöräilyreittien merkitseminen karttaan ei välttämättä ole luvanvaraista mi-käli reitti on suunniteltu niin, että se välttää kappaleessa 6.4 esitetyt tilanteet, joissa voi aiheutua vähäis-tä suurempi haitta luonnolle, tai on riski, että yksityistie kuuluu kotirauhan suojaamaan alueeseen – ja muuten otetaan huomioon jokamiehenoikeuksien soveltamiskäytäntö ja henki. Silti matkailun kehittämi-nen ole kestävää, eikä järkevää, ilman reitin sosiaalista hyväksyttävyyttä. Kaikki reitin sidosryhmät on tärkeä saattaa tietoiseksi reittiehdotuksesta ja heidän toiveensa ja kommentit tulee ottaa huomioon mahdollisimman hyvin lopullista reittilinjausta tehtäessä. Lapin alueella tärkeimmät sidosryhmät ovat reit-tialueen paliskunnat ja saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjät.

Esitetyn reitistön julkaisussa edetään reittialueen sidosryhmiä kuunnellen, tavoitteena julkaista reitistö markkinointitoimenpiteineen keväällä 2022, osana The Arctic Bikepacking Trail II -hanketta.

-------

HANKKEEN LOPPURAPORTTI PDF-MUODOSSA EI MAHTUNUT SUUREN TIEDOSTOKOON VUOKSI LIITTEEKSI, MUTTA SE ON LADATTAVISSA OSOITTEESTA:
https://drive.google.com/file/d/1PPocOHMJR6_mqJalF4Us7JFgTrlNEQ3U/view?usp=sharing