Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76291

Hankkeen nimi: Hiiliviisas suometsän hoito

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2440921-4

Jakeluosoite: Huhtalantie 2

Puhelinnumero: 0503785054

Postinumero: 60220

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Laurila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.laurila(at)metsakeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503785054

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on varmistaa kestävästi tuotetun raaka-aineen saanti metsä- ja bioenergia-alan yrityksille. Hanke uudistaa ja monipuolistaa suometsien käsittelyä siten, että ojitettujen turvemaiden hiilipäästöt ja vesistökuormitus alenevat. Hankkeen toimilla pyritään optimoimaan kunnostusojitusten määrää kohdistamalla ojaverkoston ylläpitoon liittyvät toimenpiteet nykyistä tarkemmin vain metsäkasvatuksen kannalta välttämättömiin kohteisiin ja lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta sille soveltuvissa kohteissa. Tällöin hiilidioksidi- ja metaanipäästöt turpeesta sekä metsäojien kaivutyöstä aiheutuvat hiilidioksidi- ja vesistöpäästöt vähenevät. Tavoitteena on viedä käytäntöön aiheeseen liittyvää uusinta tutkimustietoa sekä havainnollistaa puuston käsittelyn eri toimintamalleja käytännön metsätaloudessa.

Hankkeessa toteutetaan viisi erilaista suometsien hoidon jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuudemonstraatiota yhteistyössä alueen yritysten, koneyrittäjien, metsäalan toimijoiden, yhteismetsien ja metsänomistajien kanssa. Demonstraatioissa esitellään, kokeillaan ja jalkautetaan tutkimustuloksia osaksi käytännön metsätaloutta. Alueen yrityksille, kunnille, metsänomistajille ja yhteistyötahoille järjestetään myös mahdollisuus tutustua demonstraatio kohteisiin paikanpäällä kuin myöhemmin digitaalisten tarina karttojen avulla. Näin hankkeessa pyritään esittelemään parhaita vaihtoehtoisia malleja suometsien käytön hyväksyttävyyden turvaamiseksi. Tietoa jaetaan myös teemailloissa, retkeilyillä, videoilla ja seminaareissa.

Hankkeen toimilla turvataan alueen metsä- ja bioenergiasektorin raaka-aineen saanti ja työpaikat kestävällä tavalla. Hankkeen tuloksena metsäalan yritykset ja toimijat oppivat tarjoamaan ja toteuttamaan sekä ilmasto että vesiensuojelu näkökulmasta kestäviä ratkaisuja käytännön suometsätaloudessa. Hankkeen tuloksena alueen suometsistä vapautuvat hiilidioksidi- ja vesistöpäästöt vähenevät. Koko suometsänhoidon arvoketjun (metsänomistajasta - tehtaalle) ympäristötietoisuus kasvaa, jolloin metsänomistajat osaavat vaatia ilmasto- ja vesistöystävällisiä ratkaisuja. Hankkeen tuloksena suometsistä saatavat hyödyt ymmärretään alueella paremmin ja niiden käyttö koetaan hyväksyttävänä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koneyrittäjät, bioenergia-alan toimijat, metsäalan organisaatiot, alueen kunnat, mKetsänomistajat, yhteismetsät, metsäteollisuus ja päättäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen asukkaat, suuri yleisö ja koko yhteiskunta vesistöpäästöjen vähenemisen, energiatehokkuuden ja hiilinielujen kasvun myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 104

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 365 104

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 452 878

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 452 879

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Kokkolan, Suupohjan, Kaustisen, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Soini, Teuva, Karijoki, Halsua, Lestijärvi, Alajärvi, Vimpeli, Veteli, Lapua, Kaustinen, Kannus, Kokkola, Lappajärvi, Toholampi, Perho, Ähtäri, Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa mm. siten, että esimerkiksi hankkeen tiedotusmateriaalissa huolehditaan siitä, ettei esimerkiksi valokuvissa tai muussa materiaalissa ylläpidetä perinteisiä sukupuolirooleja (esimerkiksi, että mies neuvoo naista). Eri sukupuolille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja sen toteutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa esim. viestinnässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Hankkeessa kehitetään ja jalkautetaan alueelle toimintamalli, jossa alueen metsävaroja käytetään kestävimmin (ilmasto- ja ympäristönäkökulma). Hankkeessa edistetään esim. ravinteiden (tuhkan) palauttamista suometsiin ravinteiksi, täten edesautetaan alueen puuntuotanto kykyä myös tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Hankeen toimilla pyritään tekemään suometsän hoidosta vähähiilisempää. Hankkeen toimet kohdistuvat erittäin merkittävään hiilidioksidin päästölähteeseen eli suometsiin. Koko maan mittakaavassa suometsien turpeesta vapautuu lähes yhtä paljon hiilidioksidia kuin liikenteestä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsätalousmaasta 43 % on turvemaita, kun koko suomessa vastaava luku on 34 %. Hanke tuottaa tietoa ja näyttää demonstraatioiden kautta, miten suometsien vähähiilistä metsänhoitoa toteutetaan. Hankkeen avulla metsänomistajat (yksityiset, kunnat, yhteismetsät ja yritykset) osaavat toteuttaa omissa suometsissään sellaisia metsänhoitotoimenpiteitä, jotka edistävät suometsien hiilensidontaa sekä vähentävät ympäristön vesistökuormitusta. Toimijat ja koneyrittäjät osaavat toteuttaa suometsien käsittelytoimenpiteitä energiatehokkaasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 7
Hankkeessa edistetään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suosii esim. riistaa. Hankeen toimilla vähennetään vesistökuormitusta joka parantaa vesistöjen tilaa ja niiden eliökantoja esim. jokirapu ja taimen kantojen elpymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 10
Hankkeen toimilla pyritään optimoimaan suometsien vedenpinnan korkeus. Tällöin turpeesta vapauttaa mahdollisimman vähän hiilidioksidia ja metaania. Hankkeessa pyritään optimoimaan metsäojitusten sekä maanmuokkauksen määriä edistämällä jatkuva peitteistä metsänkäsittelyä. Metsistä ja soilta tulevasta ravinnehuuhtoumasta typen 16 % ja fosforin 25 % katsotaan johtuvan metsätaloudesta etenkin metsäojituksesta ja maanmuokkauksesta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 8
Metsäojitusalueiden vesiä ohjautuu huomattavissa määrin Natura 2000 alueille esim. (Lestijoen FI1000057) optimoimalla kunnostusojitus määriä sekä lisäämällä vesiensuojelu toimenpiteitä voidaan vähentää Natura-alueilla tulevaa vesistö kuormitusta ja täten parantaa Natura alueiden vesistöjen laatua. Hankkeen toimenpiteitä ei suorita Natura alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Metsätaloudessa käytetään nykyiselläänkin raaka-aineet tehokkaasti hyödyksi esim. sivuvirrat ohjautuvat energiaksi. Hanke edistää materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta edesauttamalla puutuhkan käyttöä suometsien ravinteena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 9
Puupohjaiset polttoaineet (kuori, hake, hakkuutähteet, kierrätyspuu ja teollisuuden sivuvirrat) ovat merkittävin uusiutuvan energian lähde Suomessa. Hankkeessa kehitetään koko suometsien puunkorjuun arvoketjua vähähiilisemmäksi. Tällöin myös energiakäyttöön ohjautuva suometsistä peräisin oleva puuaines on tuotettu mahdollisimman ympäristöystävällisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen avulla edesautetaan alueen suometsien käytön hyväksyttävyyttä ja täten osaltaan turvataan suometsienhoidon puunkorjuun sekä jatkojalostuksen työpaikat. Hankkeessa toiminnassa pyritään optimoimaan kunnostusojitus määriä ja vaihtoehtoisesti edistämään vesiensuojelua, joka loisi uudenlaista (maanrakennus) yrittäjyyttä alueelle. Hanke selvittää jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutuksia puunkorjuun kannattavuuteen ja jalkauttaa parhaita käytänteitä puunkorjuuyrittäjille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hankkeessa kehitetään erinlaisia paikkatieto ja muita aineistoja, joidenka avulla metsänomistajat osaavat valita ja toimijat toteuttaa mahdollisimman ympäristöystävällisiä toimenpiteitä. esim digitaaliset tarinakartat demonstraatioista
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeen toimenpiteille pyritään minimoimaan työvaiheita (kunnostusojitus ja maanmuokkaus) Toimenpiteillä on välittömiä vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden kulutukseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Hankkeessa vähennetään hiilidioksidi ja vesistöpäästöjä. Hankkeen toimenpiteet ovat osa laajempaa ympäristöntilaa parantavaa kokonaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa kuten viestinnässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen toimilla pyritään edesauttamaan suometsien hoidon hyväksyttävyyttä ja tuomaan esille aluetaloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeen toimilla parannetaan myös kulttuurisesti arvokkaiden vesistöjen laatua esim.(Lesti-, Kyrö, Lapua ja Perhojoki).
Ympäristöosaaminen 8 10
Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jonka avulla metsänomistajat osaavat kohdistaa suometsän hoidon toimenpiteet, sinne missä niillä saavutetaan suurin merkitys ympäristön kannalta. Hankeen kaikissa tilaisuuksissa esitellään toimenpiteitä, joilla edistetään vähähiilisistä sekä ympäristöystävällistä suometsänhoitoa. Hankeen avulla saadaan nostettua metsänomistajien sekä toimijoiden ympäristöosaamisen tasoa suometsien hoidossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen merkittävimpiä tuloksia olivat hiiliviisaan suometsän hoidon käytännön demonstraatiokohteiden 10 kpl toteutus eri puollella hankealuetta Etelä- ja Keski-Pohjamaalla. Kohteet vietiin myös internettiin tarinakartaksi, josta löytyy monenlaista tietoa kohteista ja jatkuvapeitteisestä suometsän hoidosta. Demonstraatiot säilyvät maastossa vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeenkin ja kohteita voidaan hyödyntää mm. maastoretkeilykohteina, jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn havainto- ja oppimiskohteina sekä muissa suometsähankkeissa. Hanke järjesti lukuisia suometsäaiheisia maastoretkeilyjä ja webinaareja. Hanke tavoitti kaikilla tekimillään toimenpiteillä yhteensä 4 777 metsänomistajaa sekä metsäammattilaista. Lisäksi hanke sai erinomaisen medianäkyvyyden yhteensä 29 lehti/tv-esiintymisellä. Hanke tuotti hankeyhteistyössä myös podcasteja hiiliviisaasta suometsän hoidosta, jotka ovat kuunneltavissa Spotifyssa. Lisäksi hanke tuotti tietoa demonstraatiokohteiden korjuujäljestä sekä vedenpinnan tason korkeuksista. Hankkeen toteuttamat toimenpiteet lisäsivät tietoutta hiiliviisaasta suometsän hoidosta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja tekivät tunnetuksi ratkaisuja, joilla voidaan vähentää suometsätalouden ympäristövaikutuksia. Hankkeen toimenpiteet varmistivat kestävästi tuotetun raaka-aineen saannin suometsistä metsä- ja bioenergia-alan yrityksille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. (Ks. erillinen loppuraportti liitteenä).