Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76324

Hankkeen nimi: KuHa – Kuitulinjan kaasujen hallinta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.pulkkinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 571 5861

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kemiallisen massan valmistus omaa maailman laajuisesti ja etenkin Suomen mittakaavassa merkittävää potentiaalia bioenergian tuotannon lisäämiseen, energian käytön vähentämiseen, sekä ympäristö- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Xamkin Kuitulaboratoriossa on jo toiminnan alusta lähtien tehty uraauurtavaa tutkimusta biotuotetehtaan kuitulinjan ja sen osaprosessien kehittämiseksi, minkä myötä myös em. parannuspotentiaali on konkretisoitunut. Tutkimusten myötä KuituLaboratorioon on myös rakentunut kuitulinjan tutkimuksiin liittyvä laaja osaaminen, resurssit sekä verkostot.

Kuitulinjan eri prosessivaiheissa esiintyvillä kaasuilla on merkittävä vaikutus biotuotetehtaan toimintaan. Prosessiin sekoittunut ilma haittaa mm. keittoa, pumppausta, lajitteluvaiheita, säiliöiden pinnan korkeuden hallintaa ja erityisesti prosessin tehokkuuden kannalta olennaisten pesuvaiheiden toimintaa. Lisäksi kaasumaisia kemikaaleja käytetään ligniinin poistossa ja valkaisussa. Kaasuja hallitaan erilaisilla pääasiassa mekaanisilla kaasunpoistotekniikoilla sekä käyttämällä jatkuvatoimisesti vaahdonesto- ja kaasunpoistokemikaaleja. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää osaamista ja uusia ratkaisuja kuitulinjan kaasujen hallintaan. Pääasiallisena kehityskohteena on happipohjaisten kemikaalien käyttö sekä pesuvaiheet.

Hankkeen toimintaan sisältyy tehdaskartoituksia ja -kokeita, fysikaalista sekä prosessidataan perustuvaa mallinnusta, mittalaitekehitystä sekä laboratoriokokeita sekä laboratoriokoemenetelmien kehitystä. Tehdaskartoituksissa ja kokeissa hyödynnetään uusinta osin Kuitulaboratoriossa kehitettyä on-line mittaustekniikkaa sekä kehittyneitä datan keräys-, käsittely- ja analysointimenetelmiä.

Hankkeen tuloksena luodaan keinoja kuitulinjojen toiminnan sekä energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuuden parantamiseksi sekä luodaan edellytyksiä uusien kaupallisten mittaus-, hallinta-, ja laitekonseptien toteutukseen kuitulinjalla. Samalla vahvistetaan kuitulaboratorion sekä alan yritysten TKI-toimintaa sekä lisätään tutkimusalueen tieteellistä ymmärrystä ja tämän sovelluksia käytäntöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Kemiallinen metsäteollisuus
-Alan laite- ja teknologiayritykset
-Mittalaitevalmistajat
-Kemikaalitoimittajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kemialliseen metsäteollisuuteen liittyvät yritykset laajemminkin. Aihealueella toimivat tutkimusorganisaatiot Suomessa ja kansainvälisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 050

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 346 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 439 643

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 436 018

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vipusenkatu 10

Postinumero: 57200

Postitoimipaikka: Savonlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei tarvetta. Valitaan parhaimmat soveltuvat tekijät sukupuoleen katsomatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 0
Hanke parantaa energia-, ympäristö-, ja materiaalitehokkuutta sekä tehtaiden bioenergian tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei oleellista vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei oleellista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke vähentää fossiilisten energialähteiden käyttöä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei oleellista vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 0
Hanke voi parantaa kuitulinjan materiaalitehokkuutta (saanto, valkaisukemikaalien käyttö) sekä vähentää jäteveden puhdistukseen kulkeutuvan orgaanisten ja myrkyllisten aineiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
hanke voi lisätä biotuotetehtaan energian tuotantoon menevän orgaanisen aineksen määrää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hankkeella parannetaan kuitulaboratorion toiminta edellytyksiä olla tukemassa P&P aluella toimivien paikallisten yritysten toimintaa sekä luo edellytyksiä spinnof yritysten syntyyn. Olennaista paikallisen yritystoiminnan kannalta on osiot joissa selvitetään kaasujen merkitystä pesussa. Savonlinna worksin päätuote DD-pesuri on tunnetetusti herkkä kaasujen vaikutuksille ja ko. tutkimus edesauttaa pesureiden kehitystä ja näiden käytettävyyttä prosesseissa. Tutkimus tukee myös laajemmin Andritzin sellutehtaisiin liittyvää kehitystyötä mikä puolestaan osaltaan tukee DD-pesuri liiketoimintaa. Lisäksi tutkimus antaa myös uusia kehitysmahdollisuuksia Andritzin Service liiketoimintayksikön toiminnoille Savonlinnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään prosessia parantavia säätö tms. ratkaisuja ja järjestelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei oleellista vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hanke edistää alueellista kehittämistä ja hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvoneutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa arvioidaan prosessiparannusten ympäristövaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin kuitulinjan happipohjaisia prosessivaiheita sekä yleisemminkin prosessissa olevia kaasuja ja näiden vaikutuksia kuitulinjan eri osaprosessien ja erityisesti pesuvaiheiden toimintaan. Hanke toteutettiin kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta kaasujen ja liuenneiden aineiden määrittämiseen soveltuvaa jatkuvatoimista in-line mittaustekniikka sekä toteuttamalla tehdas-, pilot- ja laboratoriotutkimuksia. Tehdasmittausten ja kokeiden perusteella edistettiin ko. mittaustekniikoiden käyttöönottoa ja hyödynnettävyyttä käytännössä sekä tuotettiin uutta perus- ja sovellustietoa kaasujen lähteistä, esiintymisestä, olomuodosta ja vaikutuksista prosessissa. Mittauksia tehtiin kahdella eri kuitulinjalla. Toisella linjalla suodoskierroissa esiintyy suuria määriä prosessia haittaavaa kaasua ja hankkeessa kartoitettiin kaasujen määrät, lähteet ja käyttäytymistä prosessissa sekä vaahdonestokemikaalin käytön vaikutusta kaasujen erottumiseen. Toisella linjalla tutkittiin kaasudispersiota happidelignifioinnissa ja kaasujen kulkeutumista tämän jälkeiseen pesuvaiheeseen. Kummallakin kuitulinjalla tutkittiin liuenneen aineen jatkuvatoimisen mittauksen avulla myös Savonlinnassa kehitettyjen DD-pesureiden toimintaa. Askelvastekokeissa löydettiin optimit ajotavat pesulaitteille. Ajotavan optimoinnilla säästetään valkaisukemikaalien kulutuksessa ja mahdollisella vedenkäytön vähentämisellä myös haihdutuskustannuksissa.
Tutkimukset luovat geneerisen pohjan ko. kuitulinjan prosessivaiheiden toiminnan parantamiseen erityisesti kaasujen hallinnan näkökulmasta. Erityisesti hankkeessa kehitettiin merkittävällä tavalla happidelignifioinnin mallinnusta ja luotiin perusteet ja puolimekanistinen malli käytännön delignifiointiprosessien mallinnukseen. Lisäksi kierrätysraaka-aineiden otsonikaasulla tapahtuvaa valkaisua varten kehitettiin menetelmä ja laitejärjestely Savonlinnan Kuitulaboratorioon. Yhtenä menetelmän sovelluskohteena on poistotekstiilien kemiallinen esikäsittely uusiokäyttöön kuiduksi ja jatkoprosessointiin langaksi.