|
|
|
Hankekoodi: A76397
Hankkeen nimi: Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0166906-4
Jakeluosoite: Olavinkatu 27
Puhelinnumero: 044 571 5831
Postinumero: 57130
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.savonlinna.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riihikallio Katja Erika
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiassistentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.riihikallio(at)savonlinna.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 046 921 0568
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke on kulttuuripääkaupunkivalmistelun jatkohanke ajalla 1.8.2020 – 31.12.2021. Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki.
Etelä-Savon maakuntaliitto hallinnoi yhteistyöhanketta Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 ajalla 1.3.2019 – 31.8.2020. Samaan aikaan Itä-Suomen yliopisto (UEF) toteutti Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -sisarhankkeen.
Hankkeiden tuella Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot, niiden keskuskaupungit Kuopio, Joensuu, Lappeenranta ja Mikkeli sekä Savonlinnan kaupunki tavoittelevat Savonlinnan valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Kulttuuripääkaupunkihausta käytetään nimitystä Saimaa-ilmiö2026. Savonlinna on yhteisesti nimetty ydinkaupunki; hakukirja jätetään yhden kaupungin nimissä. Savonlinna on kulttuurikaupunki, jonka maine rakentuu pitkälle historialle, luonnonkauneudelle ja musiikille. Savonlinnan ilmiömäistä kulttuurielämää ohjaa vuodenaikojen kierto.
Kulttuuripääkaupunkiohjelma levittäytyy kaikkiin kaupunkeihin ja maakuntiin, ja maakuntien muihin kuntiin. Jokainen maakunnan keskuskaupunki ja Savonlinna toimivat vuorollaan Saimaan kulttuuripääkaupunkina 2022-2026.
Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen -jatkohankkeella halutaan varmistaa Saimaa ilmiön jatkuvuus ja Itä-Suomen yhteistoiminnan syventäminen. Jatkohankkeessa tehdään yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa; yliopiston osatoteutus sisältää mm. Saimaa-ilmiö2026:n tutkimus- ja evaluointikokonaisuuden käynnistämisen.
Olennaista on ylimaakunnallisen yhteistyön syventäminen niin kulttuuritoimialalla kuin eri toimialojen kesken, erityisesti matkailualan kanssa. Jatkuvuus halutaan turvata riippumatta siitä, tuleeko Savonlinna valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Kulttuurin ja taiteen aseman vahvistamisen kautta lisätään Itä-Suomen elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa. Jo hakuprosessi nähdään investointina, jolla on positiivinen vipuvaikutus koko Itä-Suomeen.
Hankkeen toimenpidekokonaisuuksia ovat
1. Saimaa-ilmiön sisältöjen kehittäminen
2. Savonlinnan kulttuuristrategian toteutuksen käynnistäminen
3. Viestintä ja markkinointi
4. Kulttuuripääkaupunkiprosessin toteutusvalmiuden turvaaminen
5. Saimaa-ilmiön tutkimus ja evaluointi
Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen -hankkeen tuloksena
* Alueen verkostomaisen toimintatavan hyödyt ja onnistumiset edesauttavat yhteistoiminnan vakiinnuttamista.
* Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun toisen vaiheen hakukirjan sisältöjä on täydennetty.
* Savonlinnan kulttuuristrategian toteutus on käynnistetty.
* Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden / Saimaan kulttuuripääkaupunkivuosien 2022-2026 ohjelmat ja viestintä- ja markkinointisuunnitelmat on laadittu.
* Saimaa-ilmiö on tehty entistä näkyvämmäksi ja kiinnostavammaksi.
* Kulttuuripääkaupunkiprosessin toteutusvalmius on varmistettu, osallistuvien kuntien ja muiden toimijoiden määrä on kasvanut.
* Tutkimus ja evaluointi on käynnistetty, ja saadaan tietoa kehittämistyöhön.
Pitkällä aikavälillä on lisätty Itä-Suomen elinvoimaa, taloudellista toimeliaisuutta ja matkailua.
Kohderyhmiin kuuluvat alueen kulttuurialan toimijat ja kulttuurilaitokset, päätöksentekijät, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, alueelliset kehittämisorganisaatiot ja yritykset, jotka osallistuvat kulttuurialan strategiseen kehittämiseen ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden / Saimaan kulttuuripääkaupunkiohjelman 2022-2026 suunnitteluun, valmisteluun ja hakemiseen / toteuttamiseen.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen painotetaan olevan projekti, jonka keskiössä ovat paikalliset asukkaat. Neljässä maakunnassa asukkaita on yhteensä noin 680 000.
Kohderyhmiä ovat myös vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat palvelujen käyttäjinä. Kesämökkien kokonaismäärä neljässä maakunnassa on yhteensä noin 50 470 (sijaintimaakunnan ulkopuolella asuvien omistajien mukaan, 2018). Tästä johdettuna vapaa-ajanasukkaita mainituissa neljässä maakunnassa on noin 100 000 henkilöä.
Kohderyhmiin kuuluvat kaupunkien ja kuntien eurooppalaiset ystävyyskaupungit, slovakialaiset hakijakaupungit sekä aikaisemmat ja tulevat kulttuuripääkaupungit Euroopassa (ECoC-perhe).
Lisäksi kohderyhmiin kuuluu venäläisiä kulttuuritoimijoita, joiden kanssa tehtävää kulttuuriyhteistyötä ja -vaihtoa halutaan sisällyttää täydennettävään hakukirjaan. Suomella on EU:n pisin ulkoraja Venäjän kanssa, mikä mahdollistaa omaleimaisen lisän sisältöihin. Lisäksi Itä-Suomessa on kulttuurista osaamista Venäjä-suhteissa, ja Itä-Suomi voi toimia kulttuurin kautta sillanrakentajana Euroopan ja Venäjän yhteistyössä.
Kohderyhmiin kuuluvat myös matkailuorganisaatiot ja Visit Finland.
Kansainväliset kehittämishankkeet, kotimaiset - ja kv-yhteistyöverkostot.
Paikalliset kehittämishankkeet ja verkostot.
Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen matkailu- ja palvelualojen yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, jotka hyötyvät kulttuurialan kehittämisestä ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden / Saimaan kulttuuripääkaupunkiohjelman suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 080 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 011 235
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 350 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 283 111
Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Keski-Karjalan, Sisä-Savon, Lappeenrannan, Savonlinnan, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Taipalsaari, Liperi, Kontiolahti, Lemi, Puumala, Rautjärvi, Kiuruvesi, Kangasniemi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Outokumpu, Mikkeli, Hirvensalmi, Nurmes, Keitele, Lapinlahti, Polvijärvi, Savitaipale, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Joensuu, Siilinjärvi, Tohmajärvi, Luumäki, Vesanto, Mäntyharju, Rautavaara, Lieksa, Enonkoski, Rääkkylä, Joroinen, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ruokolahti, Parikkala, Pielavesi, Imatra, Juva, Lappeenranta, Varkaus, Savonlinna, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisia ja sähköisiä kanavia. Ekologinen kestävyys ei ole hankkeen suora tavoite, mutta välillisesti siihen voidaan vaikuttaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Hankkeen tilaisuuksien ja tapahtumien osalta huomioidaan kestävän kehityksen edistäminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnan painopiste on mm. verkostojen, viestinnän ja markkinoinnin, sisältöjen kehittämisessä; toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan vastuullisen toiminnan ja kestävän kehityksen edistäminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta pinta- ja pohjaveteen, maaperään tai ilmaan. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan vastuullisen toiminnan ja kestävän kehityksen edistäminen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke toimenpiteet eivät kohdistu Natura-kohteisiin. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan vastuullisen toiminnan ja kestävän kehityksen edistäminen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeen toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisia palveluita. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen edistäminen ja materiaaliviisaus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen toiminnalla edistetään alueen elinkeinorakenteen vahvistumisesta ja monipuolistumista ja toimialojen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on kasvattaa alueen matkailijoiden ja tapahtumiin osallistuvien asukkaiden määrää. Hankkeen tavoitteena on elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman lisääminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on mm. vahvistaa alueen houkuttelevuutta kulttuurimatkailun kohteena kehittämällä sisältöjä, palveluja ja tapahtumia. Tapahtumat sisältävät aineettomien palvelutuotteiden elementtejä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä tavoitteena mm. matkailijoiden määrän lisääminen alueella. Matkustamisessa pyritään edistämään kestävän kehityksen mukaisia kulkumuotoja ja julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke on elinvoimahanke. Hankkeen toimenpiteillä ja tuloksilla on laajasti vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja elämiseen laatuun. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteillä edistetään sosiaalista kestävyyttä, palveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Hankkeessa tärkeitä periaatteita ovat saavutettavuus, osallistaminen ja yhteisöllisyys. Pyritään osallistamaan mm. eri sosioekonomisista taustoista tulevia asukkaita ja toimijoita, ja pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta ja moniarvoista vuoropuhelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 9 |
| Kulttuuritapahtumat ja -palvelut, elävä kulttuuriperintö, luonnon- ja kultttuuriympäristö ovat merkittävä osa alueen asukkaiden elämää, ja vahvuuksia matkailussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Hankkeessa tuodaan esille ympäristöosaamista ja ympäristöasioiden merkitystä, esimerkiksi tapahtumatuotannossa ja matkailupalveluissa. | ||
Savonlinnan kaupungin hallinnoima “Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026” –hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti ajalla 1.8.2020 – 31.03.2022 ja toimi jatkohankkeena ajalla 1.3.2019 – 31.10.2020 toteutetulle Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoimalle “Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026” –hankkeelle.
Jatkohankkeen tuella Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot, niiden keskuskaupungit Kuopio, Joensuu, Lappeenranta ja Mikkeli sekä Savonlinnan kaupunki tavoittelivat yhdessä Savonlinnan kaupungille Euroopan kulttuuripääkaupunki-statusta vuodelle 2026. Kulttuuripääkaupunkihausta käytettiin nimitystä Saimaa-ilmiö2026.
Hankkeessa oli viisi toimenpidekokonaisuutta:
1. Saimaa-ilmiön sisältöjen kehittäminen
2. Savonlinnan kulttuuristrategian toteutuksen käynnistäminen
3. Viestintä ja markkinointi
4. Kulttuuripääkaupunkiprosessin toteutusvalmiuden turvaaminen
5. Saimaa-ilmiön tutkimus ja evaluointi
Toimenpidekokonaisuudet sisälsivät kymmenhenkisen hanketiimin työn lisäksi useiden työryhmien perustamisen ja toiminnan. Työn vahvana tukena toimi myös ylimaakunnallinen Sillanrakentajat-tiimi. Hankkeen kautta työllistettiin alueen ammattitaiteilijoita esimerkiksi hakukirjan valokuvien, erilaisten esiintymisten ja asiantuntijana työskentelyn kautta. Hanke kilpailutti lukuisia ostopalveluitaan, mm. visuaalisen ilmeen ja viestinnän materiaalien uusimisen, sekä toteutti ylimaakunnallisella yhteistyöllä European Capital of Culture-statusta varten perustettavan organisaation taloudellisten suunnitelmien tekemisen. Hankkeen toimenpidekokonaisuuksien sisällä järjestettiin työpajoja alueen kulttuuritoimijoille ja sidosryhmien edustajille, verkostotapaamisia, koulutuksia ja seminaareja sekä Saimaa kaikille –konttikiertue kaikissa rahoittajakaupungeissa.
Hankkeessa työskenneltiin tiukan aikataulun puitteissa. Kulttuuripääkaupunkihaun toisen ja ratkaisevan hakukierroksen hakukirjan kirjoittaminen, sen hyväksyminen Savonlinnan kaupunginhallituksessa 31.3.2021 ja palauttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriöön kilpailun määräpäivään 23.4.2021 mennessä, asiantuntijaraadin vierailupäivään valmistautuminen sekä toteuttaminen Savonlinnassa 28.5.2021 sekä raadin esittelytilaisuuden esitysmateriaalin valmistaminen ja esittelytilaisuus Helsingissä 31.5.2021 olivat kevään 2021 ajan hankkeen toimien keskiössä.
Euroopan kulttuuripääkaupunki-status vuodelle 2026 myönnettiin 2.6.2021 Oululle. Hanke jatkoi toimintaansa hankesuunnitelman mukaisesti ja keskittyi erityisesti toimenpidekokonaisuus 2:n toimenpiteisiin. Hanke mahdollisti koko kesän mittaisen Kulttuurikontti-avoimen kulttuuritilan Savonlinnassa sekä toteutti syksyn 2021 aikana ensimmäisen Savonlinnan Kulttuurifoorumi-tapahtuman sekä päätöstilaisuuden joka maakunnassa. Hanke myös tiivisti yhteistyötään Oulun ja Tampereen kanssa teemalla “kilpailijoista yhteistyökumppaneiksi”.
Syksyllä 2021 Saimaa-ilmiö sai kulttuuripääkaupunki-hakukirjansa perusteella kutsun liittyä International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism (IGCAT)-järjestön verkostoon ja sitä kautta mahdollisuuden European Region of Gastronomy (ERG)-statuksen hakemiseen vuodelle 2024. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että ERG-haku tukee hankkeen päämääriä ja tavoitteita, ja ehdotti hankkeen hallinnoijalle, Savonlinnan kaupungille, että se hakisi rahoittajalta Saimaa-ilmiö-hankkeelle jatkoaikaa haun toteuttamisen mahdollistamiseksi. ERG-hakuun sitoutuivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat, joiden johdolla hakua lähdettiin valmistelemaan.
Saimaa-ilmiö-hankkeelle myönnettiin jatkoaika 31.3.2022 saakka. Hankkeessa työskentelivät ajalla 1.1.-31.3.2022 hankejohtaja, viestintäpäällikkö ja Etelä-Savon aluekoordinaattori, jotka tuottivat hanketyönä 60-sivuisen Saimaa – European Region of Gastronomy-hakukirjan, joka jätettiin IGCAT-organisaatiolle 28.1.2022.
Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hankkeen tuloksena syntyi
1) 100-sivuinen hakemus, hakukirja, jolla Saimaa-ilmiö2026 osallistui Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026-kisan toiselle ja ratkaisevalle hakukierrokselle.
2) Noin sata taide- ja kulttuurisisältöistä ohjelmakokonaisuutta ja hankeaihiota kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.
3) Itäsuomalaisten kulttuuritoimijoiden yhteistyö ja ylimaakunnallinen toiminta
4) Yhteistyö eurooppalaisten ja venäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa ECoC-ohjelmien toteuttamiseksi
5) Itä-Suomen yliopiston tuottama kysely- ja tutkimusaineisto sekä Saimaa Skill Share Lab –toiminnan ja digitaalisen alustan konseptointi.
6) Saimaan kulttuurin unelmavuositoiminnan verkostomainen toimintamalli ja yhteistyömateriaali
7) Yhteistyöverkosto Tampereen / Operaatio Pirkanmaan ja Oulu2026:n kanssa
8) European Region of Gastronomy-statuksen hakemus, 60-sivuinen hakukirja vuodelle 2024
9) Viikoittaiset mediaosumat, joilla pystyttiin rakentamaan positiivista, houkuttelevaa ja kulttuurimyönteistä mielikuvaa Savonlinnasta ja Itä-Suomesta