Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76481

Hankkeen nimi: Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemin kehittäminen – Mikkeli Entrepreneurial Ecosystem Development (MEED)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34

Puhelinnumero: 029 446 2111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Greg Oshea

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: gregory.oshea(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504756090

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Alueellisen (kuten myös kansallisen) yrittäjyyden tukijärjestelmän tavoitteena on auttaa uusia liiketalouden toimijoita johdonomukaisen, yhteistyöhön perustuvan ekosysteemin avulla. Mikkelin seudulla innovaatioiden hyödyntäminen ja muuttaminen liiketoiminnaksi nähdään tällä hetkellä toimivan tavoitetasoa heikommin. Tämä hanke tukee Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa ja erityisesti Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja rohkaisemalla ja auttamalla uusien yritysten syntymistä vesi-, metsä- ja ruokateemoissa kartoittamalla nykytilanteen ja tuottamalla visuaalisen, käsitteellisen viitekehyksen, joka tukee systeemistä yrittäjyyden kehittämistä sekä innovaatiopolitiikan aloitteita.

Yrittäjyyttä voidaan alueellisesti tarkastella järjestelmänä tai systeeminä, jonka osat tuottavat järjestelmän systeemisen suorituskyvyn. Arvoa luovan järjestelmän arvon optimoimiseksi on välttämätöntä ymmärtää järjestelmän osien rakenne ja näitä osia yhdistävät arvonmääritystoiminnot. Systeemistä suorituskykyä voivat hillitä pullonkaulatekijät - ts. huonosti toimivat järjestelmän osat, jotka voivat rajoittaa itse järjestelmän suorituskykyä, prosessin aukot ja huonosti ymmärretyt roolit, vastuut, koordinointi ja ongelmat yhteistyössä järjestelmän sisällä.

Akateemisen tutkimuksen kannalta kirjallisuudessa on suuri aukko siinä, miten alueelliset ekosysteemit luodaan ja kuinka niitä ylläpidetään prosesseina, ketkä ovat ekosysteemien keskeisiä toimijoijta ja millaisissa rooleissa he esiintyvät tällaisten järjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Samalla kun Mikkelin seutu alkaa myös erikoistua kiertotalouteen, ei ole tutkimustiedonkaan valossa täysin selvää, miten kestäviä yrittäjyyden ekosysteemejä syntyy ja miten niitä kehitetään. Tämä hanke tukee johdonmukaisen ja vaikuttavan Mikkelin seudun yrittäjyyden ekosysteemin syntymistä täydentämään sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoja ja lisäämään elinkeinotoimintaa Mikkelin seudulla. Hankkeen tavoitteena on kertoa, mikä olemassa olevassa yrittäjyyden ekosysteemissä kaipaa parantamista ja mitä toimenpiteitä on tehtävä järjestelmän kehittämiseksi.

Tämän lump sum -hankkeen tuloksena syntyy strateginen yrittäjyyden ekosysteemin kehittämisen tiekartta, joka sisältää myös toimenpidesuositukset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemin toimijoiden, sidosryhmien ja muiden alueellisten ekosysteemien kanssa. Hanke pyrkii tavoittamaan varsinkin avainasemassa olevat ekosysteemitoimijat, jotta ekosysteemin kehittämisen tiekartta ja seuraavat askelet ekosyseemin kehittämiseksi olisivat laajasti ja yleisesti hyväksytyt ja toimijat olisivat niihin sitoutuneita. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat siis:

- Mikkelin kaupunki
- Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
- Mikkelin yliopistokeskus ja sen jäsenyliopistot HY, Aalto ja LUT
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
- Etelä-Savon ammattiopisto Esedu
- Suur-Savon Osuuspankki
- Osuuskauppa Suur-Savo
- Etelä-Savon maakuntaliitto
- Mikkelissä toimivat yrittäjäjärjestöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuu myös yrityksiä ja yritysten mielipiteitä ja tilannearvioita kuullaan hanketyöskentelyn aikana. Varsinaisesti yrityksiä edustavat LUT-kauppakorkeakoulun toimintaa rahoittavien osusstoimijoiden lisäksi hankkeessa kuitenkin yrittäjäjärjestöt, joten Mikkelin seudun yritykset ovat hankkeessa välillisenä kohderyhmänä, jonka menestymisen edellytyksiin hankkeella vaikutetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 443

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 443

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 053

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu ja hankkeelle on tehty Suvauskoneella (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php) sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tuloksena projekti edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Projektin toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään huomioimaan sukupuolten tasa-arvo ja toimenpiteiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta seurataan ja arvioidaan projektin edetessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmilla sukupuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan sekä osallistuville yrityksille järjestettävissä toiminnoissa mutta myös ohjausryhmätyöskentelyn ja/tai asiantuntijaroolin kautta. Koska hankkeeseen osallistuu ja se hyödyttää (myös osallistujatahojen ulkopuolella) useita eri toimialoja, jotka sukupuolijakauman kannalta painottuvat eri tavalla, tarjoaa se molemmille sukupuolille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua hankkeen toimintaan ja tulosten hyödyntämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kehittää Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Toimenpiteet kohdistuvat sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoille. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Toimenpiteet kohdistuvat sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoille. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Toimenpiteet kohdistuvat sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoille. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Toimenpiteet kohdistuvat sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoille. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Yrittäjyyden ekosysteemin nykytilan kartoittaminen ja kehittämiskohteista laadittu tiekartta vaikuttavat uuden yritystoiminnan kehittymiseen ja yritysten menestymiseen positiivisesti. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Yrittäjyyden ekosysteemin kehittämisessä panostetaan aineettomaan arvonluontiin. Taloudellisen arvon lisäksi kestävä yrittäjyyden ekosysteemi luo sosiaalista ja kulttuurista arvoa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa hyödynnetään liikkumisessa ja logistiikassa digitaalisia mahdollisuuksia kokousten ja tapahtumiin osallistumisten osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Toimiva yrittäjyyden ekosysteemi lisää yritystoimintaa ja elinvoimaa, jotka vaikuttavat positiivisesti alueen hyvinvoinnin kehittymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 3
Yrittäjyyden ekosysteemin nykytilan kartoittaminen ja kehittämiskohteista laadittu tiekartta vaikuttavat kestävän uuden yritystoiminnan kehittymiseen ja yritysten menestymiseen positiivisesti. Toimenpiteet kohdistuvat sinisen ja vihreän kiertotalouden kehittämisalustoille. LUT-yliopiston strategian mukaisesti yliopiston toiminnassa korostuu kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke käsitteli yrittäjyyden ekosysteemin nykytilaa Mikkelissä. Yrittäjyyden ekosysteemin käsite viittaa alueelliseen yhteisöön, joka koostuu erilaisista paikallista yrittäjyyttä tukevista verkottuneista toimijoista ja elementeistä. Hankkeen rahoittajana toimi Etelä-Savon maakuntaliitto ja EAKR ja se pohjaa 112:n sidosryhmien edustajan (paikalliset yrittäjät, julkisen sektorin edustajat ja opiskelijat) haastatteluun, jotka toteutettiin 2020-2021. Tutkimuksen toteuttivat tutkijat Greg O’Shea ja Seppo Luoto ja tutkimuksen ohjaajina toimivat professorit Henri Hakala ja Mikko Pynnönen LUT-yliopistosta. Hankkeen tutkimuskysymykset olivat: 1) Mikä on Mikkelin alueen yrittäjyyden ekosysteemin kokonaistilanne? 2) Miten yrittäjyyden ekosysteemin eri osa-alueet koetaan Mikkelin alueella? 3) Mikä on Mikkelin kehitysalustojen (EcoSairila, Kalevankangas and Memory Campus) nykytila yrittäjyyden ekosysteemiin liittyen? 4) Mikä on opiskelijoiden yrittäjyyspolkujen nykytilanne Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemissä?
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemissä on sekä mahdollisuuksia että haasteita:
• Yleisesti: yrittäjien peruspalveluiden koetaan toimivan hyvin Mikkelin alueella. Systeemitasolla on kuitenkin selkeä aukko aikaisen vaiheen liikeideoiden kehittämisessä ja hautomisessa.
• Yrittäjyyskulttuuri: Mikkeliä ei koeta houkuttelevana ja tukevana erityisesti yrittäjien kommenteissa. Useat yrittäjät kokevat, että heillä ei ole yhteyttä kaupungin kehityssuunnitelmiin ja -toimiin.
• Hallinto ja johtaminen: kokonaiskuva selvä, mutta johtajuus ja yhteiset tavoitteet ekosysteemitasolla puuttuvat.
• Yhteistyö: toisaalta pienen kaupungin henkilökohtaiset kontaktit ovat etu, mutta toisaalta alueella esiintyy myös ristiriitaisia intressejä ja jaettujen kannustimien puutetta eri organisaatioiden välillä.
• Kompetenssit: alueella on paljon erilaisia yrittäjyyskursseja, mutta on tarve saada muut liitännäiset kompetenssit jaetuksi, näkyviksi ja saavutettaviksi yrittäjille.
• Strategiset kehitysalustat: paljon investointeja tehty vuosien varrella, mutta haasteena on, miten nämä alustat kytketään paikallisiin yrittäjiin ja yrittäjyyden ekosysteemiin.
• Opiskelijat: ekosysteemitason yrittäjyyspolut ovat epäselviä, tai puuttuvat kokonaan.