Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76485

Hankkeen nimi: Lähi-hanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemijärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191717-9

Jakeluosoite: Hallituskatu 4

Puhelinnumero: 020690810

Postinumero: 98100

Postitoimipaikka: Kemijärvi

WWW-osoite: https://www.kemijarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tytti Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.tuominen(at)kemijarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401869372

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Lapissa panostetaan lähiruoan käytön lisäämiseen eri tavoin. Alueella on elintarvikealan yritystoimintaa, joiden markkinoita on sekä Itä-Lapissa (mm. tunturikeskuksissa) että muualla Suomessa. Laajemmin lähiruoan käytön ja ruuan raaka-aineiden paikallisen jalostuksen lisääminen liittyy EU:n kestävän kasvun ja arktisen biotalouden ohjelmiin, Lapin liiton Lapin maaseutuohjelmaan ja Lapin elintarvikeohjelmaan sekä matkailun kehittämisstrategiaan arktisella
alueella.

Lähi-hankkeessa haetaan ratkaisua kohtaanto-ongelmaan. Nykyisin maaseutuyrittäjät ja tuottajat eivät kohtaa esim. ravintoloiden ja päivittäistavarakauppojen sisäänostajia tai omatoimimatkailijoita. Monet ravintolat ja muut tahot ovat
valmiita ostamaan paikallisia tuotteita, mikäli niitä olisi tarjolla. Pienemmätkin tuote-erät riittävät alkutarpeeseen. Useat ravintolat ostaisivat myös hieman jatkojalostettua elintarviketta. Tilanne on tällä hetkellä se, että pientuottajat pelkäävät, etteivät heidän tuotteensa kelpaa tai heidän resurssinsa eivät riitä haluttujen määrien tuottamiseen. Tämä on johtanut siihen, että tuotteet ja raaka-aineet sekä puolivalmisteet ostetaan isoilta ketjuilta ja tukuilta Etelä-Suomesta. Näin raha virtaa pohjoisen alueen ulkopuolelle eikä maaseudun pientilojen eikä maaseutuyrittäjien toiminta kehity. Tähän kohtaanto-ongelmaan haetaan hankkeessa myös teknologista ratkaisua. Hankkeessa etsitään markkinoilla olevaa tai markkinoille tulossa olevaa alustaratkaisua.

Hanke on pienten yritysten välinen, ruohonjuuritason hanke, jolla on tarkoitus kannustaa ja innostaa pientuottajia ammattimaiseen yrittäjyyteen lähiruuan tuottajana, myyjänä ja jalostajana. Hankkeessa lähdetään perusasioista liikkeelle ja tehdään mm. tutustumismatka Louelle maaseutuyrittäjien osaamiskeskukseen, jossa esittelyn kautta pientuottajat saavat tietoa mahdollisuuksista jalostaa tuotteita. Hankkeessa järjestetään myös työpajoja, joissa pientuottajat tapaavat ravintoloiden ja paikallisten lähikauppojen elintarvikkeiden ja muiden paikallisten tuotteiden hankintavastaavat. Toimenpiteen tarkoituksena on saada matkailu- ja ravintola-alan toimijat kohtaamaan maaseutualan yrittäjät ja aloittamaan keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö. Paikallisuuden näkyvyyttä nostetaan ravintoloiden lähiruokamenuilla ja lähituottajatoreilla sekä kauppojen ja ravintoloiden satokausitapahtumien aktivoimisella. Paikallisen tuotteen löytämistä tulee helpottamaan Local-tunnus, joka on suunniteltu jo aiemmassa Osta paikallista -hankkeessa.

Lähi-hankkeessa lähdetään hakemaan pienille tuottajille ja ravintoloille parempaa jalostusarvoa, ohjataan raakaaineen parempaan käyttöön ja jalostukseen sekä lähiyhteistyöhön. Tuloksena ovat lähiruoan korkeampi käyttö ja jalostus lähialueella ja siitä johtuen lyhyemmät kuljetusmatkat. Hankkeen tavoitteena on löytää toimintamalli, joka olisi myös skaalautuva. Toimintamallin kehittämisessä löydetään tuotannon, jalostuksen, varastoinnin ja kuljetuksen pullonkaulat. Tämä toteutuu niin, että etsitään konkreettiset tarpeet ja niihin ratkaisumalli, joka voidaan ottaa käyttöön useamman yrityksen ja elintarvikkeen kohdalla. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pientuottajat, pk-yritykset ja osin myös sellaiset mikroyritykset, joilla on halua kasvuun ja osaltaan kansainvälistymiseen. Välilliset kohderyhmät ovat Itä-Lapin asukkaat, matkailijat sekä matkailualan yritykset (ravintolat, kaupat yms.) niin Itä-Lapissa kuin muuallakin Lapissa. Hankkeessa tarkastellaan jo toimivien kuljetuskanavien malleja ja niillä haetaan ratkaisuja kuljetuksesta ja varastoinnista muodostuvien pullonkaulojen selvittämiseen Itä-Lapin alueelle. Esimerkkeinä jo Lapissa toimiva kylmäkuljetusyritys La Cotra Oy (https://www.lacotra.fi/), joka on perustettu v.2006 Suoraan Lapista -hankkeen aikana.

Tutkitaan myös muualla Suomessa toimivia lähiruoan kuljetuskanavia mm. Tilalta.fi, Eggspress.fi, Lähiapaja.fi ja Lähipuoti.fi . Kuljetusmallien lisäksi kartoitetaan sopivia tiloja jatkojalostukseen ja näiden tilojen ja laitteiden hyötykäyttöä sekä keskustellaan lähialueiden vastaavien hankkeiden kanssa verkostomallisesta tilojen yhteiskäytöstä. Eri alustaratkaisujen tilannekuvan kertominen tuottajille tehdään yhteistyössä kuntien elinkeinotoimijoiden sekä Proagrian kanssa. Esitetään eri alueilla olevia alustaratkaisuja ja kerrotaan, mitä muita on kehitteillä tai tarjolla. Yrittäjät päättävät itse, minkä ottavat käyttöön vai odottavatko vielä kehitteillä olevien valmistumista. Hankkeen aikana tehdään yhteydenpitoa alustanrakentajiin ja tiedonvälitystä puolin ja toisin.

Hankkeen tuloksena on lähiruoan korkeampi käyttö ja jalostusaste alueella ja siitä johtuen lyhyemmät kuljetusmatkat. Tuloksena lähdetään hakemaan pientuottajille ja ravintoloille parempaa jalostusarvoa, ohjataan raaka-aineen parempaan käyttöön ja jalostukseen sekä lähiyhteistyöhön. Mahdollisesti yksi tuotantoporras (Etelä-Suomi) jää pois välistä, jolloin sekä tuottajan että ravintolan kate paranee ja näin yrittäjyys on kannattavampaa. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat paikallisruoan käytön lisääntyminen myös julkisen sektorin keittiöissä ja elintarvikejalostuksen lisääntyminen kysynnän mukaan. Tämä vaikuttaa myös elintarvikehuollon hiilijalanjäljen pienentymiseen. Kysyntä kasvattaa maaseutuyrittäjyyden kannattavuutta ja mielekkyyttä sekä lisää yrittäjän ansaintamahdollisuuksia. Työllisyyden lisääntyminen ja maaseutuyrittäjyyden elpyminen kasvattaa myös maaseudun veto- ja pitovoimaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pientuottajat, pk-yritykset ja osin myös sellaiset mikroyritykset, joilla on halua kasvuun ja osaltaan kansainvälistymiseen (myydään tuotetta kv-matkailijoille).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat Itä-Lapin asukkaat, matkailijat sekä matkailualan yritykset (ravintolat, kaupat yms.) niin Itä-Lapissa kuin muuallakin Lapissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 30 260

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 24 697

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 37 825

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 942

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Posio, Pelkosenniemi, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kuumaniemenkatu 2 A

Postinumero: 98100

Postitoimipaikka: Kemijärvi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisten ja miesten erilaiset tarpeet,elämänalueet, yhteiskunnallinen asema, taidot ja osaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvoisuus huomioidaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja toimii ekologisen, taloudellisen ja sosiaalikulttuurisen ulottuvuuden keskiössä. Hanke ohjaa materiaalien säästöön, elinkaariajatteluun sekä ekotehokkuuteen ohjaamalla tuottamaan lähialueen tarpeisiin tehokkaammin ja vähähiilisesti jalostusarvoa nostamalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Työpajoissa kerrotaan nykyisistä käytössä olevista tavoista laskea tuotteiden hiilijalanjälki. Itä-Lapin kuntayhtymällä on VähäC-hanke, joka voi työpajoissa edistää ja tukea vähähiilisyyteen siirtymistä kertomalla kuinka yritys voi vähentää yrityksen hiilijalanjälkeä ja niin tuotteiden kuin yrityksessä käytettävän energian suhteen (maataloudessa esim. kompensoivan kasvuston kasvattaminen, vihreään sähköön liittyminen, energiaa säästävät ratkaisut jne..) Tällä edistetään sitä että yritykset tietäisivät ja voisivat kertoa omien tuotteiden hiilijalanjäljen asiakkailleen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Tukee välillisesti toiminnan kehittyessä kohti vähähiilisen kiertotalouden mukaista toimintaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tukee välillisesti toiminnan kehittyessä kohti vähähiilisen kiertotalouden mukaista toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Materiaalivirtojen tehokas, ekologinen ja suunnitelmallinen kuljetus alueella. Keskitetyt ratkaisut.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Tukee välillisesti toiminnan kehittyessä kohti vähähiilisen kiertotalouden mukaista toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Lähiruoan kehittäminen pohjautuu paikallisiin yrityksiin ja yritysverkostoihin. Lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeessa tehdään toimenpiteitä jotka tähtäävät ja tukevat sitä että jalostusarvo alueella nousee ja myös tuotteiden kuljetusmatkat lyhenevät. Edistetään myös tuotteiden tekemistä tarpeeseen, jolloin tuotanto tehostuu ja hukka häviää. Logistiikassa on mahdollisuus suuriin energiasäästöihin ja myös siinä, että tuotanto vastaa alueellista kysyntää
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa tehdään toimenpiteitä jotka tähtäävät ja tukevat sitä että jalostusarvo alueella nousee ja myös tuotteiden kuljetusmatkat lyhenevät. Edistetään myös tuotteiden tekemistä tarpeeseen, jolloin tuotanto tehostuu ja hukka häviää. Logistiikassa on mahdollisuus suuriin energiasäästöihin ja myös siinä, että tuotanto vastaa alueellista kysyntää
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Uuden tiedon saatavauus hankkeen kautta, osallistaminen ja yhteistoiminta yrittäjien välillä luo uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeessa tuodaan yli toimialojen ihmiset tasa-arvoisesti saman pöydän ääreen yhteistyön kehittämiseen jossa molemmilla osapuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus kannattavuuden paranemiseen sekä yhteistyöllä myös resurssitehokkuuteen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuvat
Kulttuuriympäristö 0 2
Alueellinen ruokaperinne säilyy, yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat mahdollisia
Ympäristöosaaminen 0 2
Tukee toiminnan kehittymisen kautta ja tiedon leviämisen välityksellä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen kohderyhmässä oli eri tilanteessa olevia yrittäjiä. Osalla yritystoiminta oli ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, osa vasta aloitteli toimintaansa. Työpajoissa käytiin läpi yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja etsittiin näihin vastauksia. Uudet aloittavat yrittäjät saivat tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja neuvoja yrityksen perustamiseen. Kuntien Elinkeinopalvelut olivat tässä myös apuna. Alalla jo olevat yrittäjät saivat uutta tietoa markkinoista, koronatuista ja myynninedistämisestä.

Tuotekortti - Monelta tuottajalta puuttui kokonaan tuotekortti. Työpajoissa tuotekorttien merkitys oman tunnettuuden lisäämisen ja markkinoinnin kannalta tulivat tutuksi. Oman jakelukanavan löytäminen ja tuotteen esittely vaatii tuotekortin olemassaolon. Hankkeen aikana tuottajat tekivät omatoimisesti tuotekortit omaa jakelukanavaansa miettien.

Yhteistyö ja kuljetukset - Hankealueen ravintoloilla ja kauppiailla ei ollut tietoa lähituottajista eikä tarjolla olevista tuotteista. Hankkeen aikana yhteistyötä rakennettiin ja uusia kontakteja luotiin puolin ja toisin. Ravintoloilla ja kauppiailla on suuri kiinnostus ostaa paikallisia raaka-aineita lähituottajilta. Lähiruoan käyttö on jo lisääntynyt ravintoloissa ja matkailupuolella. Kuljetukset ovat tässä isossa roolissa ja paikoin kanssakäynti kaatuu, kun kuljetuksiin ei löydy pikaista ratkaisua. La Cotra ja OAK ovat kuljetusyrityksiä, joita tuottajat tällä hetkellä käyttävät. He kuljettavat myös itse lyhyitä matkoja ja yksittäisten kuluttajien tai matkailijoiden kanssa kuljetukset hoituvat yleensä ostajan puolesta.
Logistiikkaongelmat on Lähi-hankkeessa tunnistettu ja niihin tullaan etsimään ratkaisua laajemmassa Centria AMK:n Likiruoka-hankkeessa.

Uudet yritykset - Hankkeen aikana jaettu tieto ja yhteistyö yrittäjien välillä loi uskoa ja uskallusta tuottajien omaan tekemiseen. Ajatus omasta yrityksestä konkretisoitui 2-3 tuottajalla. Ymmärrettiin myös, että oma tuotanto ei välttämättä yksin elätä vaan toiminnan voi aloittaa muun toimen ohessa. Monialainen maaseutuyrittäjyys takaa paremmat edellytykset onnistumiselle.

Sähköiset alustat – Hankkeen aikana esiteltiin erilaisia markkinoilla jo olevia sähköisiä alustoja. Näiden alustojen avulla tuottajat voisivat markkinoida itseään ja tehdä kauppaa ostajien kanssa. Kaupankäyntialustat tilalta.fi ja eggspress.fi sekä kohtaamisalusta lapinruokapiste.fi herättivät kiinnostusta. Kohtaamisalustana Alueellinen elintarvikelogistiikka -hankkeessa rakennettu lapinruokapiste.fi koettiin helpoksi ottaa käyttöön ja sinne osa tuottajista on rekisteröitynyt. Ravintolapuolella kiinnostuttiin myös tästä, koska sieltä voi etsiä tarvitsemansa raaka-aineen kautta tuottajia.

Tuottajalistaus - Hankealueen tuottajista on nyt koottu listaus, josta löytyvät tärkeimmät yhteystiedot sekä tuottajien tuotteet. Kemijärven Kehitys oy ylläpitää ja päivittää listaa tarpeen mukaan.

Tue pienyrittäjää – osta paikallista -juliste suunniteltiin yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Sen tarkoituksena on helpottaa paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden löytämistä niin kaupoista kuin ravintoloista. Julistetta voi käyttää julkisilla paikoilla markkinoilla ja toreilla ja hyllypuhuja näyttää kaupassa paikallistuotteiden sijainnin hyllyillä.

Pitkän aikavälin tuotokset - Hankkeen tuloksena tulee pitkällä aikavälillä olemaan lähiruoan korkeampi käyttö ja jalostusaste alueella ja siitä johtuen lyhyemmät kuljetusmatkat. Pidemmän aikavälin vaikutuksia on myös paikallisruoan käytön lisääntyminen julkisen sektorin keittiöissä ja elintarvikejalostuksen lisääntyminen kysynnän mukaan. Tämä vaikuttaa myös elintarvikehuollon hiilijalanjäljen pienentymiseen, kun kuljetusmatkat lyhenevät. Kysyntä kasvattaa maaseutuyrittäjyyden kannattavuutta ja mielekkyyttä sekä lisää yrittäjän ansaintamahdollisuuksia. Työllisyyden lisääntyminen ja maaseutuyrittäjyyden elpyminen kasvattaa maaseudun veto- ja pitovoimaa. Korona-aika on osoittanut, että omalla lähituotannolla on suuri merkitys. Lähiruoan arvostus on noussut ja kiinnostus lähellä tuotettuun kasvaa koko ajan. Myös kuluttajien halu tukea paikallista yrittäjyyttä on noussut ja sillä on vaikutusta tuotteiden kasvavaan kysyntään.