Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76517

Hankkeen nimi: GeoNaCu Saimaa - Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 015 360 600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maisa Irmeli Häkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Matkailujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maisa.hakkinen(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 794 2219

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei sekä Saimaa Geopark ry hakevat Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämishanketta (GeoNaCu Saimaa), johon liittyy myös vahvasti Savonlinnan kaupungin ja Metsähallituksen erillisesti toukokuussa 2020 haettavaan hankkeeseen. Kehittämishankkeiden yhteisenä päämääränä on avata Saimaan luonto- ja kulttuuriarvoja niin koti- kuin ulkomaisille matkailijoille. Hankkeen toimenpiteet edistävät Saimaan kestävää ja vastuullista matkailua sekä vahvistavat paikallisten asukkaiden identiteettiä.

Molempien hankkeiden yhteisiä tavoitteita ovat
• Yhteisten viestinnällisten teemojen rakentaminen Saimaan luonto-, geologia ja kulttuuriarvojen pohjalta
• Yhteisten Saimaa -teemojen ja vastuullisen luontomatkailun viestien hyödyntäminen asiakasviestinnässä
• Kävijöiden profiloiminen viestinnän ja tuotteistamisen kohdentamisessa
• Yrittäjien kestävien luontomatkailutuotteiden rakentaminen / tuotteistaminen
• Saimaan (ja sen käyntikohteiden) vetovoimaisuuden parantaminen
Hankkeet tuottavat sisältöjä ja työkaluja edellä kuvattujen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta kokonaisuus näyttäytyy asiakkaalle yhtenä Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuutena, joka perustuu kestävään ja vastuulliseen toimintaan.

GeoNaCu Saimaa - Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hanke jakautuu nimensä mukaan kolmeen eri osa-alueeseen, joista Anttola ja Astuvansalmi ovat vahvasti sisältöjen kehittämiseen ja toimijoiden verkostoitumiseen tähtääviä kokonaisuuksia. Anttolaan suunnitellun luonnonkeskuksen sekä Ristiinan alueet ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita. Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Saimaa Geopark ry osatoteuttajan roolissa kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa, tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin vakiinnuttaen samalla asemansa alueella ja kehittämistyön jatkumisen. Hankkeen eri osa-alueet tukevat toisiaan ja yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita.

Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat mm:
- Saimaa Geopark, Anttolan luonnonkeskus ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus muodostavat asiakaslähtöisesti rakennetun, helposti saavutettavan, vetovoimaisen ja kestävällä tavalla toteutetun luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuuden. Ohjaamalla matkailijat suunnitellusti tuotteistettujen reittien ja palvelujen äärelle, voimme vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja luontoon kohdistuvan kuormituksen hillitsemiseen matkailijamäärien kasvaessa.
- Alueesta kehittyy erityisesti luonnosta hyvinvointia ja rauhoittumista hakevien matkailijoiden ja asukkaiden arvostama kohde
- Hanke vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja ajatusmaailmaan niin, että luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä ymmärretään ja luontoa halutaan vaalia kaikilla mahdollisilla tavoilla
- Alue linkittyy luontevasti osaksi isompaa Saimaan luontomatkailun kokonaisuutta, jonka asiakas löytää yhdestä osoitteesta
- Alueen tunnettuus paranee ja matkailijoiden määrä kasvaa hallitusti kotimaasta ja kansainvälisesti
- Saimaa Geopark saa kehitystyön seurauksena UNESCO Global Geopark -statuksen (tavoite)
- Saimaan brändi vahvistuu

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Saimaan alueesta tulee Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisestti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa. Haluamme kehittää Saimaan alueen luonto- ja kulttuurimatkailua vaativan kansainvälisen matkailijan vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelua ja arvoja oman kokemuksen kautta ja auttaa ymmärtämään syvällisesti puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien ja nyt käynnissä olevien matkailun kehittämishankkeiden kautta saatua tietoa mm. potentiaalisista kohdemarkkinoista ja -ryhmistä (mm. Astuvansalmen kalliomaalausten matkailullisen vetovoiman hyödyntäminen" -kehittämisohjelma 2013, Mikkelin seudun kulttuuriperintö-ohjelma 2013, VisitSaimaa -hankkeet 2017-, Mikkelin seudun retkeilyreitit 2018), matkailun trendeistä ja käytettävissä olevaa tutkimustietoa (mm. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (LUOTUO) -hanke 2015-2016). Hankkeella halutaan varmistaa, että meillä on valmiudet edistää luontomatkailua kestävällä tavalla niin, että ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys on huomioitu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten ja yritysverkostojen kanssa sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa (mm. Helsingin yliopisto, Luke ja XAMK)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. kansainväliset yhteistyöverkostot, kotimaiset yhteistyöverkostot ja VisitFinland.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 443 425

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 378 093

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 890 486

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 545 732

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Imatran, Lappeenrannan, Savonlinnan

Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen toiminnassa olennaista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeen toimenpiteillä ohjataan matkailijoita tuotteistettujen palvelujen ja reittien äärelle, jolloin luonnonvarojen käyttö on kontrolloitua, kestävää ja suunniteltua. Hankkeessa huomoioidaan myös mahdollinen luontokohteiden käytön merkittävä kasvu. Hanke jakaa tietoa Saimaan luonnosta ja historiasta ja pyrkii vaikuttamaan matkailijoiden ajatteluun ja toimintaan omakohtaisen kokemuksen kautta ns. transformatiivinen matkailun periaatteita noudattaen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 2
Ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen hanke osallistuu edistämällä kestävän matkailun periaatteiden jalkautumista ja kohteiden suojelua myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä edistämään matkailijoiden tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja puhtaan luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Saimaan matkailun strategian mukaisesti emme tavoittele massoja vaan luontoa ja paikallista kulttuuria arvostavia matkailijoita. "We do not want more tourists, we want better tourists.", Dale Fodness.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 5
Ohjaamalla asiakkaat opastetuille retkille ja merkityille reitistöille sekä jakamalla informaatiota ainutlaatuisen luontomme suojelusta, hanke edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 5
Ohjaamalla asiakkaat opastetuille retkille ja merkityille reitistöille sekä jakamalla informaatiota ainutlaatuisen luontomme suojelusta, hanke edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hanke edistää julkisten kulkuneuvojen käyttöä ja sisäistä saavutettavuutta sekä edistää mm. paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 4
Hankkeen toiminta-alueella on useita Natura 2000-ohjelman kohteita Saimaalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa suunnitellut ja tuotteistetut palvelut ja palvelupolut mahdollistavat jätteiden ja materiaalien keräämisen sekä matkailijoiden ympäristötietoisuuden kasvattamisen informaation avulla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 5
Hankkeen keskeinen tavoite on kestävän matkailun periaatteiden jalkauttaminen ja huomioiminen alueen matkailuyrityksissä ja -kohteissa. Hankkeessa edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Hanke kokoaa paikallisten toimijoiden (asukkaiden, yhdistysten ja yritysten) verkostot, jotka yhdessä kehittävät/tuottavat monipuolisia matkailupalveluja ja "Live like a local"-elämyksiä mtkailijoille. Hanke tuottaa uutta elinvoimaa maaseudulle kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
Hankkeessa kootut paikallisten toimijoiden verkostot kehittävät uusia tuotteita ja palveluja matkailijoille. Tavoitteena on katkeamaton palveluketju, joka mahdollistaa aidon, turvallisen ja kestävällä tavalla toteutetun elämyksen luonto- ja kulttuurimatkailijoille. Verkostojen toiminta säteilee laajemmalle toimijajoukolle ja mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen ja kehittämisen kysynnän kasvaessa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 3
Hanke pyrkii edistämään kohteiden saavutettavuutta ja erityisesti sisäistä saavutettavuutta kestävällä tavalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hanke edistää matkailijoiden hyvinvointia tarjoamalla turvallisia, aitoja ja elämyksellisiä luonto- ja kulttuuriperintöömme liittyviä palveluja. Luontokokemus on tutkitusti hyvinvointia lisäävä kokemus. Välillisenä vaikutuksena myös paikallisten hyvinvointi paranee osallisuuden, uusien työpaikkojen/yrittäjyyden, kehittymismahdollisuuksien ja oman elämän piirin vetovoiman parantumisen myötä. Oman alueen arvostus
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa ja maaseudun elinvoimaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa ja maaseudun elinvoimaa. Luomalla uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen, hanke edistää yhteiskunnallista ja kultuurillista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 9 9
Kulttuuriperintömme helmen Astuvansalmen kalliomaalausten kehittäminen kestävällä tavalla edistää ja ylläpitää kulttuuriympäristöämme arvokkaalla tavalla. Metsä- ja järviluontomme on myös osa kulttuuriympäristöämme ja sen vaaliminen on osa hankkeen työtä.
Ympäristöosaaminen 8 4
Kestävän matkailun kehittäminen edistää ympäristöosaamista paikallisten toimijoiden keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei sekä Saimaa Geopark ry toteuttivat Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämishankkeen (GeoNaCu Saimaa) ajalla 2.3.2020 – 31.12.2022. Kehittämishankkeen päämääränä oli avata Saimaan luonto- ja kulttuuriarvoja niin koti- kuin ulkomaisille matkailijoille. Hankkeen toimenpiteet edistivät Saimaan kestävää ja vastuullista matkailua sekä vahvistivat paikallisten asukkaiden identiteettiä. GeoNaCu Saimaa -hankkeen tavoitteita olivat:
• Yhteisten viestinnällisten teemojen rakentaminen Saimaan luonto-, geologia ja kulttuuriarvojen pohjalta • Yhteisten Saimaa -teemojen ja vastuullisen luontomatkailun viestien hyödyntäminen asiakasviestinnässä • Kävijöiden profiloiminen viestinnän ja tuotteistamisen kohdentamisessa
• Yrittäjien kestävien luontomatkailutuotteiden rakentaminen / tuotteistaminen
• Saimaan (ja sen käyntikohteiden) vetovoimaisuuden parantaminen.
Hanke tuotti sisältöjä ja työkaluja sekä toteutti kokeiluja edellä kuvattujen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. GeoNaCu Saimaa - Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hanke jakautui nimensä mukaan kolmeen eri osa-alueeseen, joista Anttola ja Astuvansalmi olivat vahvasti sisältöjen kehittämiseen ja toimijoiden verkostoitumiseen tähtääviä kokonaisuuksia osana Saimaan Geoparkia. Saimaa Geopark ry osatoteuttajan roolissa kehitti erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa, tuotti matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden hallinnointiosapuolille yhteisen toimintamallin vakiinnuttaen samalla asemansa alueella ja kehittämistyön jatkumisen. Yksi hankkeen merkittävimmistä tavoitteista toteutui, kun Saimaa GeoPark sai UNESCON Global Geopark statuksen huhtikuussa 2021.
Hankkeen eri osa-alueet tukivat toisiaan ja yhteinen tavoite asiakaslähtöisestä, kokonaisvaltaisesta ja monikanavaisesti löydettävissä olevasta luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuudesta toteutui, mutta ei aivan siinä laajuudessa, kuin hankesuunnitelmassa oli määritelty. Tähän vaikutti erityisesti koronapandemia ja siitä johtuneet sulkutoimenpiteet ja kokoontumiskiellot. Yritysten uusien tuotteiden kehittäminen ja yritysverkostojen luominen olisi edellyttänyt kasvokkain tapahtuvaa kehittämistyötä, joka jäi paljon suunniteltua vähäisemmäksi. Ensimmäinen verkostoitumistilaisuus pystyttiin järjestämään 8.12.2021, jonka jälkeen seurasi vielä uusia korona-aaltoja. Myös Miksei Oy:n ohjeistus rajoitti henkilökohtaisia tapaamisia. Lisäksi Saimaa Geopark ry:n vaikeudet hankkeen toteuttamisessa vaikuttivat hankkeen tuloksiin.
GeoNaCu Saimaa –hanketta toteutettiin yhteistyössä osatoteuttaja Saimaa Geoparkin kanssa. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena oli edistää Saimaan kestävää ja vastuullista matkailua sekä vahvistaa paikallisten ihmisten asukkaiden identiteettiä ja arvostusta asuinympäristöä ja omaa kulttuuriperintöä kohtaan. Tavoitteena oli ja on edelleen, että vuonna 2025 Anttolan luonnonkeskus ja Ristiinan Kalliotaidekeskus muodostavat yhdessä matkailijaa osallistavan ja kokemuksellisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuuden Saimaalla, jonka tuotteet ja palvelut ovat helposti on-line ostettavia. Miksei Mikkelin osalta tavoitteeseen pääsemiseksi toimenpiteet ryhmiteltiin neljään kokonaisuuteen, jotka tuloksineen löytyvät liitteestä 1.