|
|
|
Hankekoodi: A76548
Hankkeen nimi: Pirkanmaan teolliset symbioosit (PITS)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 0408469452
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Silja Kostia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: silja.kostia(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503871901
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pirkanmaan teolliset symbioosit (PITS) hankkeen tavoitteena on yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa löytää ne yritykset ja muut toimijat, joiden jäte- ja sivuvirtoja olisi mahdollisuus hyödyntää uusien tuotteiden tai palveluiden resurssina. Tavoitteena on alueellisten teollisten symbioosien muodostuminen ja olemassa olevien vahvistuminen sekä toimintamalli kehittämistyön jatkamiseksi hankkeen jälkeen. Hanke edistää kiertotaloutta älykkään erikoistumisen sisältökärkenä ja resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä liiketoiminnallisena kilpailuetuna.
Hankkeessa tehdään materiaalivirtaselvityksiä ja järjestetään FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) työpajoja yrityksille ja muille toimijoille. FISS- toimintamallin mukaisesti yrityksiä sparrataan uusien synergia- ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja niiden käytännön toteuttamisessa sekä yhteistyökumppanien löytämisessä (FISS, 2019). Työskentelyssä hyödynnetään yhteiskehittämistä ja vertaisoppimista. Tällä hetkellä FISS-toimintaa on käynnissä neljässätoista maakunnassa mutta Pirkanmaalta puutuu vielä alueellinen organisoituminen.
Hankkeen tuloksena saadaan materiaalivirtaselvityksiä, aihioita uusista teollisista symbiooseista sekä olemassa olevien tehostamisesta. Tuloksena on myös yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa kehitetty FISS koordinaatiomalli Pirkanmaalle jatkamaan toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Pirkanmaan alueen yritykset kolmelta teollisuudenalalta, jotka on valittu analysoiden olemassa olevaa selvitystietoa, osaamista ja yrityskontakteja. Valitut alat ovat:
o paperi – ja pakkausteollisuus (metsäteollisuus)
o rakentaminen ja rakennettu ympäristö
o elintarviketeollisuus
Muut potentiaaliset hyötyjäyritykset ovat näiltä aloilta mutta voivat olla myös niiden kumppaneita (asiakkaat, alihankkijat, tavaran- ja palveluntoimittajat). Kohderyhmänä voivat olla jo kiertotalouden piirissä toimivat yritykset, jotka voisivat FISS-konseptin avulla kasvattaa ja monipuolistaa liiketoimintaansa tai perustaa uutta yritystoimintaa.
Lisäksi on huomattava, että kiertotaloutta edistetään paitsi materiaalien ja energian kiertoja tehostamalla myös niin, että tavaran omistamisen sijaan voidaankin ostaa palvelu. Tämän vuoksi teollisuustoimijoiden lisäksi mukana ideoinnissa on hyvä olla myös palveluyrityksiä, joita kartoitetaan mukaan toimintaan (työpajoihin) kohdennetulla
viestinnällä.
Tilanne yrityskontaktoinnista 15.9.2020. Yhteensä yrityksiltä on saatu 19 aiesopimusta. Paperi – ja pakkausteollisuus 7, Rakentaminen ja rakennettu ympäristö sekä siihen kytkeytyvä valmistava teollisuus 8, elintarviketeollisuus 3:
- Adara Oy
- Keskisen Mylly Oy
- Kalaneuvos Oy
- Pirkanmaan mestari-rakentajat Oy
- Rakennusliike J. Malm Oy
- RKM Group Oy
- Rakennusliike Teeri-Kolmio Oy
- Artekno Oy
- Paccor Finland Oy
- Hypap Oy
- Green Can Oy
- Leivon Leipomo Oy
- Jackon Finland Oy
- Teknikum Oy
- Suomen Levy Oy
- Best Pak Oy
- Visu Kaluste Oy
- Sataplast Oy
Tätä useampi yritys oli kiinnostunut tulemaan hankkeeseen mukaan erityisesti elintarviketeollisuudesta.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sellaiset kolmannen sektorin toimijat (kansalaisjärjestöt ja yhdistykset), jotka ovat tekemisissä kierrätyksen kanssa tai järjestävät erilaista työpajatoimintaa. Ko. toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia toimintansa kehittämisessä sekä laajentaa yhteistyöverkostojaan ja löytää uusia kumppanuuksia hankkeen työpajojen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi tekstiilien kierrätykseen Pirkanmaalla erikoistuntu Nextiili -työpaja, Sopimusvuori, SPR, Pelastusarmeija, joiden viestintäkanavia joissakin tapauksissa voidaan hyödyntää hankkeessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 212 725
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 209 885
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 542
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 349 809
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan
Kunnat: Punkalaidun, Tampere, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Parkano, Virrat, Lempäälä, Kangasala, Ikaalinen, Vesilahti, Urjala, Akaa, Pälkäne, Sastamala, Juupajoki, Ylöjärvi, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 6 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään materiaalien uudelleenkäyttöä ja vähentämään jätevirtoja. Hanke edistää yritysten välisten tuotantoprosessien optimointia, energiatehokkuutta sekä tehokkaampaa jätteiden ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä. Nämä toimet edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Materiaalien uudelleenkäyttö itsessään vähentää metaani- ja hiilidioksidipäästöjä, mutta myös materiaalitehokkuuden kasvaneen osaamisen kautta hankkeessa vähennetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä mm. tehostamalla tuotantoprosessien materiaalia käyttöä ja optimoimalla paikallisia raaka-aineiden kuljetusketjuja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta resurssien tehokkaampi käyttö ja kierrätys turvavat luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta uusien alueellisten teollisten symbioosien luominen ja raaka-aineiden uudelleenkäyttö vähentävät päästöjä (mm. kaatopaikkajätteen määrä, vähäisemmät jätevirrat ympäristöön). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta hanke tukee Natura 2000 –ohjelman tavoitteiden toteutumista vähentämällä uusien raaka-aineiden tarvetta ja siten välillisesti myös edistää suojelualueiden koskemattomuutta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Teollisten symbioosien luominen ja sivuvirtojen (jätteen) kierrätys tukee yritysten taloudellista kilpailukykyä (tuotantoprosessien hyötysuhde kasvaa ja tuo säästöjä). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta hankkeen toiminta kehittää pk-yritysten energiatehokkuutta ja vaikuttaa siten positiivisesti myös uusiutuvien energianlähteiden tehokkaampaan käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen koordinaatiotoiminta mahdollistaa paikallisten yritysten kestävän kehityksen luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvaneen resurssitehokkuusosaamisen ja uusien teollisten symbioosien avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 5 |
| Hankkeessa luodaan uusi koordinaatiomalli, jonka tukee alueen yritysten kestävää kasvua myös tuottamalla aineettomia tuotteita ja palveluita (mm. uudet suunnittelu-, tutkimus- ja kehityspalvelut resurssitehokkuuden hallintaan). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Uusien teollisten symbioosien syntyessä paikallisia materiaali- ja jätesivuvirtoja voidaan uudelleen hyödyntää. Tämä mahdollistaa logistiikkaketjujen optimoinnin ja vähentää kuljetukseen liittyviä kustannuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta hankkeessa edistetään alueen elinkeinorakenteen kestävää kasvua, jolla on pitkällä aikavälillä positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen ja siten myös hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Ei hankkeen välitön tavoite. Kuitenkin sekä hankkeen valmistelussa että toteuttamisessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen ja sosiaalinen kestävyys. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Ei hankkeen välitön tavoite. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää, pk-yrityksiä, osallistetaan yhdenvertaisestimukaan toimintaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Ei hankkeen välitön tavoite, mutta hanke edistää teollisen toiminnan jatkumista ja kehittymistä, mikä palvelee alueen monimuotoisuuden ja välillisesti myös kulttuuriympäristön kehittämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet liittyvät resurssitehokkuuden kehittämiseen teollisuuden materiaalien sivuvirtojen uudelleenhyödyntämisessä, joka palvelee myös ympäristöosaamisen kasvamista. | ||
Pirkanmaan alueen materiaalivirtojen pitää kiertää nykyistä tehokkaammin, jotta kestävyyssiirtymä kiertotalouteen onnistuu. Teollinen symbioosi on ratkaisu, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine, materiaalit pysyvät kierrossa, ja luonnonvaroja käytetään fiksusti. Kestävyyssiirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen tarvitaan tällaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. PITS-hankkeen tavoitteena oli teollisia symbiooseja edistävän FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -koordinaatiomallin kehittäminen Pirkanmaalle. Muita tavoitteita olivat tietojen kerääminen alueen materiaalivirroista, tietoisuuden lisääminen kiertotalouden ja vähähiilisen talouden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista ja yritysten auttaminen tunnistamaan niitä omassa toiminnassaan. Hanke kesti vajaat kolme vuotta (2020–2023) ja sen tavoitteena oli myös edistää yhteiskehittämistä ja vertaisoppimista sekä TAMKin osaamisen tunnettuutta Pirkanmaan kunnissa. Hankkeen kohderyhminä olivat paperi- ja pakkausteollisuuden, rakentamisen ja rakennetun ympäristön sekä elintarviketeollisuuden Pk-yritykset. Hankkeen välillisiksi kohderyhmiksi tunnistettiin sellaiset kolmannen sektorin toimijat (kansalaisjärjestöt ja yhdistykset), joiden toiminnan tavoitteena oli kierrätyksen ja kiertotalouden edistäminen tai jotka järjestävät työpajatoimintaa.
FISS-malli pohjautuu työpajatoimintaan, jossa yritykset saatetaan fyysisesti saman pöydän ääreen vaihtamaan tietoja omista tarpeistaan ja materiaalivirroistaan. Maaliskuussa 2020 maailman lamautti Covid19-viruksen aiheuttama pandemia, joka esti fyysiset tapaamiset. PITS-hankkeen toteuttamisen aikaan aikana FISS-malli myös muuttui yksivaiheisesta työpajamallista kaksivaiheiseksi. Toimintamallin uudistamisen tavoitteena on Materiaalitorin (Materiaalitori) parempi hyödyntäminen ja FISS-toiminnan tehostuminen synergioiden löytämiseksi. Uutta työpajamallia pilotoitiin yhdessä Circwaste-hankkeen kanssa, jolloin ensimmäisessä työpajassa ohjattiin yrityksiä Materiaalitorin käyttöön ja toiseen pajaan oli tarkoitus kutsua paikalle ne yritykset, joiden välille on tunnistettu yhteistyömahdollisuus. Käytännössä tämä kuitenkin osoittautui haasteelliseksi, ja hankkeessa päädyttiin kokeilemaan minityöpajasarjaa, joka koostui useasta erillisestä, mutta samanlaisesta minityöpajasta. Minityöpajaan kutsuttiin kaksi tai useampi yritys, joiden kesken oli tunnistettu yhteistyömahdollisuus ja PITS-hanke fasilitoi yritysten välisen keskustelun. Tämän mallin selkeitä vahvuuksia olivat aikataulujen yhteensovittamisen nopeutuminen, luottamuksellisen yhteistyösuhteen alullepano, nopea siirtyminen konkretiaan ja seuraavista toimenpiteistä sopiminen. Yhteensä PITS-hankkeessa järjestettiin eri tavoin (etänä/hybridinä) kuusi työpajaa, joista yksi koostui kolmesta minityöpajasta.
PITS-hankkeen aikana tavoitettiin 288 yritystä, joista tunnistettiin 93 sivuvirtaa. Näistä suurin osa oli rakennetun ympäristön alalta (48 kpl) ja hyvin tasaisessa suhteessa paperi- ja pakkausteollisuuden (16 kpl) ja elintarviketeollisuuden (13 kpl) aloilta. Lisäksi tunnistettiin muoviteollisuuden (10 kpl) sekä kategoriaan ”muut” (6 kpl) kuuluvia sivuvirtoja. Yhteensä PITS-tiimi kehitti 47 symbioosi-ideaa, joiden potentiaalia teolliseksi symbioosiksi selvitettiin eteenpäin. Ideoista ja potentiaalisista yhteistyökuvioista 14 eteni käytännön tasolle eli demonstraatioihin ja osa eteni myös markkinoille tuotavaksi uudeksi tuotteeksi (3 kpl). PITS-hankkeen työ osoitti, että teollisen symbioosin löytyminen vaatii ison tietomäärän ja monta vaihetta kehittämisessä. Yhdistämistyö on monimuotoinen prosessi ja muistutti hieman salapoliisityötä. Moni idean tasolla toimiva yhteistyökuvio niin kutsutusti ”kuivuu kasaan” käytännön syiden vuoksi – esimerkiksi motivaation puutteen, teknisen yksityiskohdan tai tuotannon ja tarpeen eriaikaisuuden takia. Vaikka sivuvirtatietoa kertyi runsaiten rakentamisen ja rakennetun ympäristön yrityksiltä potentiaalisissa symbiooseissa painottuvat muut alat. Syynä tähän on se, että rakennetun ympäristön sivuvirtojen tunnistaminen on yleisesti ottaen helppoa, mutta materiaalivirrat ovat monesti sekoittuneet keskenään ja kierrättäminen vaatisi resursseja esimerkiksi purkujätteen erotteluun. Toisaalta taas esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat ovat valmiiksi ”puhtaita” ja hyödyntämiskohde on helpompi löytää kustannustehokkaasti.
Viestintä oli PITS-hankkeessa tärkeässä osassa, aktiivista ja monikanavaista. Hankkeen aikana järjestettiin webinaareja, kirjoitettiin blogeja, tehtiin podcasteja, päivitettiin ahkerasti internet-sivuja ja viestittiin sosiaalisen median kanavissa. Hanketta ja sen tuloksia esiteltiin yritystilaisuuksissa ja seminaareissa sekä kansainvälisessä konferenssissa posteriesityksen muodossa. Hankkeessa toteutettiin myös ”PITS Roadshow”, jonka puitteissa vierailtiin yhteensä 12 eri tilaisuudessa eri puolilla Pirkanmaata. Kokeilu oli projektiryhmän mielestä antoisa kokemus ja niissä käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluita. Yritykset kertoivat mielellään jo tehdyistä toimenpiteistä ja PITS-hankkeen asiantuntijoiden ymmärrys alueellisista materiaalivirroista lisääntyi. Hankkeessa tehtiin myös julkaisu ”Pirkanmaan Teolliset Symbioosit (PITS)- sivuvirtoja, synergioita ja symbiooseja”, joka on saataville Theseus-tietokannassa.
Kehittämisen ja kokeilujen yhteenvetona voidaan todeta, että selkeästi parhaaseen lopputulokseen päästään siten, että tieto yritysten sivuvirroista ja hyödyntämismahdollisuuksista on jo kerätty jollakin tavalla (selvitykset, työpajat, tapaamiset, Materiaalitori) ja sen jälkeen kaksi tai useampi yritys yhdistetään yhteistyömahdollisuuden pohjalta. Fasilitoidussa keskustelussa kartoitetaan mahdollisuudet ja rajoitteet hyödyntämiselle sekä sovitaan seuraavista toimenpiteistä. Toimintamalli on yrityksen näkökulmasta vaivaton, mahdollistaa nopean siirtymisen konkretiaan ja säästää aikaa verrattuna FISS-malliin, josta kehittäminen hankkeen alussa aloitettiin. Hankkeessa tunnistettiin kolme tärkeää elementtiä teollisten symbioosien kehittämis- ja koordinaatiotyölle: yritysten motivointi, viestintä teollisista symbiooseista ja tarjolla olevista palveluista sekä palvelutoiminnan organisointi. Pk-yrityksiä on haastavaa saada mukaan kehittämiseen, joka vie aikaa mutta ei tuota nopeasti tuloksia. Monet yritykset myös kertoivat hoitavansa jo kaikki materiaalivirtansa siten, ettei ylijäämää synny ja vaikka toisissa yrityksissä tämä pitääkin paikkaansa, tunnistettiin myös tarve tiedon lisäämiselle.
PITS-hankkeen tuloksia ja käytettyjä resursseja vertailtaessa todettiin, että vaikka osia teollisten symbioosien koordinaatio- ja kehittämistyöstä voidaan integroida osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa, ilman ulkopuolista rahoitusta systemaattinen ja vaikuttava toiminta ei ole mahdollista. Hankerahoitus tuo toimintaan epäjatkuvuutta ja -varmuutta – on haastavaa edistää hankepohjaisilla eli väliaikaisilla rakenteilla pysyvästi tarvittavaa kestävyyttä. Opit, kokemukset ja tuotokset maakunnassa tapahtuvista kiertotaloustoimista on tärkeää liittää osaksi pysyvämpiä rakenteita. Teollisten symbioosien edistämiseen tarvitaan alueen toimijoiden yhteistyötä. Pirkanmaan teollisten symbioosien menestyksen tekijöitä ovat maakunnan toimijat ja menestystekijöitä toimijoiden motivaatio, laaja-alainen ja ymmärrettävä viestintä sekä toiminnan organisoinnin tukeminen toimijoiden todellisia tarpeita palvellen.