Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76563

Hankkeen nimi: Vihreän kullan kulttuuritien kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jade Hirvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jade.hirvonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 167 6918

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kyseessä on kulttuuri- ja luonnonperinnön opastuksen (heritage interpretation) pilottiprojekti, jossa digitaalisia tekniikoita hyväksikäyttäen luodaan uudenlaisia metsäsisältöisiä matkailupalveluja.

Vihreän kullan kulttuuritie on suomalaisen metsäkulttuurin ytimessä kulkeva matkailureitti, joka havainnollistaa suomalaista metsäkulttuuria ja suomalaisten metsäsuhdetta eri muodoissaan mm. digitaalisuuden avulla. Hankkeen tarkoituksena on luoda digitaalisesti paranneltu kävijäkokemus niin Etelä-Savossa matkaileville henkilöille kuin myös muualla kotisohvaltaan surffaaville etämatkailijoille. Osaltaan tämä lisää alueen digitaalista saavutettavuutta ja saatavuutta.

Äänitarina kertoo reitin metsään liittyvän sisällön. Tarkoituksena on synnyttää opastettu reittikokemus, joka on leikkaus suomalaiseen metsähistoriaan ja -kulttuuriin, sen syntyyn, vaiheisiin, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Sisällöt avaavat alueen metsäsuhdetta ja siihen liittyviä näkökulmia ja innostavat reitin käyttäjiä pohtimaan omia metsäsuhteitaan. Reitti huipentuu Punkaharjun kansallismaisemaan ja johtaa Suomen Metsämuseo Lustoon, jossa museon laajat ja moni-ilmeiset näyttelyt avaavat metsäkulttuurin ja metsähistorian merkitystä Suomelle kiinnostavasti, elämyksellisesti ja kokoavasti. Reitin varrelle on mahdollista merkitä myös muu kaupallinen palvelutarjonta, kuten ravintolat, majoitus ja toiminnalliset kohteet. Hankkeessa voidaan suunnitella Vihreän kullan kulttuuritien ylläpitämistä tukeva ansaintalogiikka, joka hyödyntää näitä kaupallisia palveluntarjoajia.

Työ tukee Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen Saimaa-ilmiön pyrkimyksiä sanoittaa ja tehdä näkyväksi eteläsavolaista kulttuuria eri muodoissaan.

Digitaaliset opastukset ja metsä jo sinällään ovat vastuullista ja vähähiilistä liiketoimintaa, jossa on huomioitu matkailuyritysten kiristynyt tilanne koronakriisin keskellä. Tämä elävöitetty ja tarinallistettu tie nostaa toisaalta alueen asukkaiden kotipaikkaylpeyttä ja -tietoisuutta sekä tarjoaa myös paikallisille uuden virkistysmahdollisuuden. Alueen yrityksille kehittäminen tarjoaa uudenlaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia vanhan toiminnan vahvistamisen ohessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hyödynsaajista ensisijainen kohderyhmä ovat matkailu- ja palveluyritykset, joiden kilpailuedellytyksiä pyritään parantamaan tuotteistamalla, tarinallistamalla, yhteistyöllä ja infrastruktuuria parantamalla.
Myös muut reitin läheisyydessä sijaitsevat kohteet ja/tai yritykset voivat kuulua kohderyhmään, jos niiden palvelut ja tuotteet soveltuvat VKKT-teemaan. Lisäksi Visit-organisaatiot sekä kunnat ja kaupungit hyötyvät, saadessaan uusia tuotteita, palveluja ja sisältöä markkinointiinsa ja myyntiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Saimaa-ilmiön kanssa on keskusteltu, että VKKT:n kehittäminen tukee heidän toimiaan ja ajatusta Saimaan-alueen kulttuurituoteportaalista.
Alueen asukkaat ovat välillinen kohderyhmä, koska tie tuo heille uusia vapaa-ajanmahdollisuuksia, luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa hyvinvointia.
Luonnollisestikin alueen matkailijat (sekä kotimaiset että ulkomaiset) ovat kohderyhmää, joille tämä reitti ehkä antaa syitä pysyä alueella pidempään ja tutustua uusiin kohteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 254

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 810

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 204

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 264 682

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pertunmaa, Puumala, Mäntyharju, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Digitalisaation hyödyntäminen ei katso sukupuolta, mutta sen käytössä on todettu sukupuolittuneita eroja, joita huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Tutkimuksissa on todettu, että sukupuolten kulutustottumukset eroavat eri matkakohteissa (esim. naiset ja kulttuuri, miehet ja kalastus). Näitä pyritään hankkeessa tarkentamaan ja hyödyntämään ja toisaalta rajoja murtamaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Digitalisaation hyödyntäminen ei katso sukupuolta, mutta sen käytössä on todettu sukupuolittuneita eroja, joita huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Digitalisoitaessa palveluja pyritään luomaan molempia sukupuolia miellyttäviä elämyksiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääasiallinen tavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta koska digitalisaatio ei katso sukupuolta ja mahdollistaa toiminnan sukupuolesta riippumatta, voi hankkeella olla myönteisiä vaikutuksia tähänkin epäsuorasti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Digitalisaation myötä vähennetään perinteisiä markkinointikeinoja ja fyysistä, raaka-aineita vaativaa tuotteistusta. Digillä voidaan myös ohjata kävijöitä soveltuville reiteille säästäen arkaa luontoa. Lisäksi matkailureitin kehittäminen lisää viipymää alueella, joka on myös luonnonvarojen näkökulmasta vähähiilisempää kuin lyhyet vierailut.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 9
Digitalisaation myötä vähennetään perinteisiä markkinointikeinoja ja fyysistä, raaka-aineita vaativaa tuotteistusta. Digillä voidaan myös ohjata kävijöitä soveltuville reiteille säästäen arkaa luontoa. Lisäksi matkailureitin kehittäminen lisää viipymää alueella, joka on myös luonnonvarojen näkökulmasta vähähiilisempää kuin lyhyet vierailut.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Digitaalisuudella ja metsäsuhteella viestitään luonnon monimuotoisuudesta sekä "matkailijan pelisäännöistä", jotka edesauttavat kestävää kehitystä tällä saralla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Digitaalisuudella ja metsäsuhteella viestitään luonnon monimuotoisuudesta sekä "matkailijan pelisäännöistä", jotka edesauttavat kestävää kehitystä tällä saralla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Tämäkin näkyy sisällöissä ja matkailijalle tuotettavissa opastuksissa oikeaoppiseen toimintaan. Ei kuitenkaan ole hankkeen keskiössä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Digitalisten ratkaisujen myötä vähennetään eritysesti perinteisten toimistomateriaalien käyttöä ja pienennetään jätteitä tämän osalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen ensisijaisessa fokuksessa, mutta sitäkin voidaan edistää luomalla mielenkiintoisia sisältöjä ja painottamalla työpajoissa vastuullisuusviestinnän merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Digitaalistamisen avulla ja nostamalla metsäsuhde eteläsavolaisen kulttuurin keskiöön tuetaan paikallista matkailuelinkeinoa ja sen kiinnostavuutta, sekä sparrataan yrittäjiä omatoimisuuteen digitaalisen tuotteistuksen tiimoilta. Digitalisaation mahdollisuuksien avulla voidaan tarvittaessa luoda elinkeinoja sinnekin, mistä ne muuten ovat häviämässä (esim. maaseudulle). Hankkeesta eivät hyödy vain matkailuyrittäjät, vaan alueen muutkin toimijat ja digipalveluja tarjoavat yrittäjät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Digitaaliset palvelut ovat jo sinällään ineettomia. Hankkeessa tutkitaan näille parhaita vaihtoehtoja ja edistetään käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Työpajoilla tuetaan yritysten kykyä kehittää näitä jatkossa itsekin. Digipalveluja tarjoavat yrittäjät hyötyvät hankkeesta yritysten ottaessa digitalisaation paremmin käyttöön ja ymmärtäessä sen merkityksen ja osatessa ostaa palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Digitaalisuus edistää digitaalista saavutettavuutta sekä tietoliikenteen logistisia ratkaisuja ja viestinnän, myynnin sekä seurannan tehokkuutta. Digipalvelujen lisäksi houkutellaan ihmisiä Etelä-Savoon, mikä puolestaan edistää alueen elinvoimaa ja kehittymistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Metsäsuhteen sanoittamisella ja elävöittämisellä tarjotaan niin paikallisille, kansallisille kuib kansainvälisilleki asiakkaille mahdollisuus nauttia metsän hyvinvointivaikutuksista. Digitaalisuudelle edistetään alueen löydettävyyttä ja sitä kautta yrittäjyyttä, mikä puolestaan näkyy alueen elinvoimaisuutena ja hyvinvoinnin kasvuna.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Digitaalisuus luo tasa-arvoa erityisesti niille erityiskohderyhmille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä metsään itse kokemaan kaikkia sen hyötyjä. Digitaalisuus on muutenkin kaikille avointa ja mahdollista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Metsäsuhteen sanoittaminen ja elämyksellistäminen tarjoaa kaikille mahdollisuuden kokea metsä yhdenvertaisesti asuinpaikasta tai kansallisuudesta riippumatta. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuudet avoimeen ja laaja-alaiseen keskusteluun iästä, sukupuolesta yms. riippumatta ja täten mahdollistaa myös marginaalisten ryhmien mukaan oton ja näkyvyyden, ja tarjoaa kaikille mahdollisuuden saada tietoa, antaa tietoa ja päästä nauttimaan Etelä-Savon kohteista.
Kulttuuriympäristö 8 10
Metsäsuhde on hyvin suomalainen ilmiö ja metsäkulttuuriympäristö. Erityisesti Etelä-Savossa tämä on hyvin esillä ja tällä hankkeella sitä kulttuurista taustaa vielä vahvistetaan. Digitaalisuudella tuodaan logistisesti haasteellistenkin yhteyksien päässä olevat kulttuurikohteet ihmisten tietoisuuteen. Digitalisaatiolla voidaan myös miettiä keinoja, joilla arat ja harvinaiset kohteet suojellaan esim. rajaamalla matkailijoiden määrää siellä. Työpajatapaamisilla edistetään matkailualan toimijoiden yhteistyötä ja kulttuuriympäristön vaalimista ja kehittämistä.
Ympäristöosaaminen 5 8
Metsätietoisuuden lisäämisellä lisätään myös ympäristöosaamista. Digitaalisella opastuksella puolestaan voidaan vahvistaa ja opettaa oikeita käyttäytymismalleja luonnossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa herätettiin vuosituhannen vaihteessa rekisteröity Etelä-Savon virallinen matkailutie, Vihreän kullan kulttuuritie, uudelleen henkiin uudelleenkonseptoinnin ja digitalisoinnin avulla. Vihreän kullan kulttuuritie on elävää kulttuuriperintöä, ja sillä on myös koko ajan kiinnekohta historiaan ja kansanperinteeseen. Matkailija pääsee reitillä kiinnostavasti osaksi metsän tarinaa vuosikymmenien ja vuosisatojen, jopa tuhansien vuosien taakse. Vihreän kullan kulttuuritie havahduttaa myös näkemään metsän moninaisia merkityksiä ja mahdollisuuksia tässä ja nyt.
Vihreän kullan kulttuuritien ydinviesti ja tutustumiskohteet kiinnitettiin aikaisempaa selkeämmin metsäkulttuuriin, -historiaan ja eteläsavolaiseen metsäsuhteeseen. Päivityksen myötä reitille vakiintui 16 vierailukohdetta. Lisäksi hankkeessa varmistettiin reitin näkyvyys Suomen Metsämuseo Luston parhaillaan uusittavassa ydinnäyttelyssä. Vihreän kullan kulttuuritien kohteet ja teemat peilaavat ydinnäyttelyn esille tuomia moninaisia näkökulmia suomalaisiin metsäsuhteisiin. Hankkeen aikana reitille luotiin kattava virtuaalikartta Outdooractive-alustalle, joten reittiin tutustuminen on mahdollista nyt myös digitaalisesti. Matkailutiestä löytyy kattavaa tietoa myös reitin alueen kuntien ja Visit-organisaatioiden sivuilta, sosiaalisen median kanavista.
Virtuaalikartan lisäksi matkailutielle tehtiin koko reitin kattava äänitarina, joka kuljettaa kuuntelijan tuhansien vuosien mittaiselle matkalle eteläsavolaiseen metsäsuhteeseen. Äänitarinassa paikallisen metsäkulttuurin käännekohdat yhdistyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kerättyihin kansantarinoihin. Digitaalisuutta ja tarinallisuutta hyödynnettiin myös Puumalan Sahanlahteen tehdyllä Aikamatka Sahanlahteen -AR-tarinapolulla, millä menneiden aikojen elämä piirtyy silmien eteen lisätyn todellisuuden ja animoinnin avulla.