Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76569

Hankkeen nimi: TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Taideyliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2500305-6

Jakeluosoite: Nyykoolinkatu 25

Puhelinnumero: 0407104327

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.uniarts.fi/seinajoki

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virkkala Mika

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Seinäjoen yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.virkkala(at)uniarts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503843484

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa alueen yrityselämää luovien alojen osaamisen avulla. Uudet ja tuoreet kehittämiskeinot vahvistavat yritysten kilpailukykyä, kykyä uusiutua ja luoda uusia liiketoiminnan muotoja ja jopa aloja. Lisäksi hankkeen tavoitteena on taiteen ja taiteellisen ajattelun roolin lisääminen Etelä-Pohjanmaalla sekä uusien työtilaisuuksien syntyminen yrittäjinä tai yrittäjämäisesti toimiville taideammattilaisille. Tavoitteena on osaltaan myös Etelä-Pohjanmaan yrityskehittämisen toimintaympäristön päivittäminen vahvistamalla luovien alojen näkökulmaa. Hanke toimii kohtaamispaikkana ja kehittämisalustana yrityksille ja taide- ja kulttuurialan ammattilaisille.

Hanke
* kehittää osaamista
* luo verkostoja
* tuo yhteen yrityksiä sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisia
* keskusteluttaa ja innostaa
* tuottaa konkreettisia esimerkkejä
* luo mahdollisuuksia
* antaa todellisia ratkaisuehdotuksia
* luo prosessimallin taiteilijan asiantuntijuuden hyödyntämisestä

Hankkeessa edetään kahdessa eri osiossa. Toinen osio on kaikille avoin, täysin julkisista tapahtumista, työpajoista ja mentoroinneista koostuva kokonaisuus. Toinen osio on rajatumpi, erityisesti ruokaketjuun kytköksissä oleviin yrityksiin keskittyvä taiteilija-kehittäjänä konsepti. Siinä yritysten ongelma- ja kehittämiskohtien tunnistamisen ja sanallistamisen jälkeen, niihin haetaan ratkaisuja taiteilijan asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Aikataulullisesti hankkeen kaksi eri osiota toteutuvat limittäin, mutta hankkeen lopussa on nämä kaksi osioita yhdistävä avoin seminaari, joka kokoaa molempien hankkeen osioiden aikana syntyneet ideat ja ajatukset yhteen.

Hanke kehittää sekä yritysten että taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamista ja yhteistoimintaverkostoja. Yritykset siirtävät omaa osaamistaan taiteilijoille ja taiteilijat yrityksille. Yritykset saavat uusia keinoja lähestyä ja ratkoa ongelma- ja kehittämiskohteitaan. Lisäksi taiteilijat saavat eväitä oman luovan alan osaamisensa hyödyntämisessä ja itsensä työllistämisessä. Ruokaketjuun kytköksissä olevien yritysten kanssa tehtävä kehitystyö tuo uutta osaamista, ratkaisuja ja sisältöjä sekä yrityksille että haasteita ratkoneille taiteilijoille. Taiteilijat oppivat myös tässä vaiheessa hyödyntämään omaa taiteellista asiantuntijuuttaan ja näkemään sen kehitysmahdollisuudet jopa luovan alan yrittäjyyteen asti. Prosessit kuvataan ja dokumentoidaan hyvin, joten ne ovat jatkossa vapaasti käytettävissä. Hanke luo alueelle uutta luovan alan osaamista ja myös yrittäjyyttä sekä synnyttää uusia näkökulmia ja ymmärrystä erilaisten alojen välille. Lisää kontaktoitumista ja verkostoitumista kahden hyvin erilaisen toimialan välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat yritykset. Lisäksi toisessa osatoteutuksessa yrityskohderyhmä rajataan koskemaan ruokaketjuun kytköksissä olevia yrityksiä.

Yritykset saavat uusia näkökulmia taiteen käytöstä oman toiminnan kehittämisessä sekä osa yrityksissä saa myös käyttökelpoisia ratkaisumalleja esitettyihin kehittämistarpeisiinsa. Sekä yritykset että taide- ja kulttuurialan ammattilaiset saavat yhteyden uusiin toimialoihin, joka avaa uusia ajatusmalleja, vahvistaa ammattitaitoa sekä molemminpuolista ymmärrystä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten asiakkaat ja alueen asukkaat sekä taide- ja kulttuurialan toimijat, koska yritysten kehitystyössä painottuu yhteistyö taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa ja tuotteet ja konseptit tulevat lopulta hyödyttämään loppukäyttäjää. Lisäksi hankkeessa laaditut prosessit ja dokumentaatiot toimivat jatkossa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeiden tukena. Myös Etelä-Pohjanmaan alue voidaan nähdä välillisenä kohderyhmä, koska se saa imagollista lisäarvoa yritykset ja taide- ja kulttuurialan yhdistävällä edelläkävijyydellään ei vain valtakunnallisesti vaan myös Euroopan laajuisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 109 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Alajärvi, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Karijoki, Seinäjoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Ähtäri, Lapua, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastojen mukaan sukupuolijakauma luovilla aloilla on keskimäärin tasainen. Cuporen selvityksen (11/2015) mukaan työmarkkina-aseman mukaan tarkastettuna naisten osuus on suurin vapaissa taiteilijoissa ja muussa asemassa olevissa, miesten osuus puolestaan palkansaajissa, itsensätyöllistäjissä ja yrittäjissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kaikilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa pyritään toteuttamaan tosiasiallista tasa-arvoa. tasa-arvoiset olosuhteet, työilmapiiri ja asenteet. Hanke pyrkii myös siihen, etteivät epäviralliset säännöt ja käytännöt työssä aiheuta epätasa-arvoa. Hankkeessa ei ole rajoittavia kaavamaisia tai stereotyyppisiä odotuksia naisille ja miehille, vaan naisten ja miesten valintoja, asioita, kokemuksia ja taitoja arvostetaan yhtäläisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta osa hankkeen toteutusta. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella, ja velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeessa toimitaan molempien lakien mukaisesti tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeella vahvistetaan kahden keskenään hyvin erilaisen toimialan (yritykset sekä taide- ja kulttuuriala) välistä yhteistyötä, jolla on elinkeinoelämää rikastava vaikutus. Hanke luo alueelle imagollista lisäarvoa yritykset ja taide- ja kulttuurialan yhdistävällä edelläkävijyydellään ei ainoastaan valtakunnallisesti vaan myös Euroopan laajuisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 6
Panostamalla aineettoman pääoman ja luovan osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja taloudellisen lisäarvon synnytttämiseen lisätään alueen työllisyyttä, veto- ja pitovoimaa sekä kilpailukykyä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Kehitettäessä alueen yrityksiä paremmat tuotteet ja konseptit tulevat lopulta yksittäisen kuluttajan saataville. Alueen elinvoimaisuuden kehittyessä hyvinvointi lisääntyy. Hankkeessa kehitettävät konseptit voivat edistää henkilökunnan työhyvinvointia tai vahvistaa yrityksen elinvoimaisuutta. Hyvällä työhyvinvoinnilla on heijastusvaikutusta myös yrityksen ulkopuolelle.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Sekä yritykset että taide- ja kulttuurialan ammattilaiset saavat yhteyden uusiin toimialoihin, joka avaa uusia ajatusmalleja, vahvistaa ammattitaitoa sekä molemminpuolista ymmärrystä. Uudet kulttuuriset aktiviteetit heijastuvat välillisesti yhteisöön.
Kulttuuriympäristö 8 2
Luovien alojen eteläpohjalainen osaaminen nojaa kulttuuriperinnön varaan.
Ympäristöosaaminen 2 2
Lähiruokaketjun vahvistaminen on osa kestävää ruokatuotantoa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa Etelä-Pohjanmaan yrityselämää luovien alojen osaamisen avulla. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli taiteen ja taiteellisen ajattelun roolin lisääminen alueella sekä uusien työtilaisuuksien syntyminen yrittäjinä tai yrittäjämäisesti toimiville taideammattilaisille. Hankkeen tarkoituksena ei ollut vain tuoda taidetta uuteen vuorovaikutukseen vaan antaa myös elinkeinoelämälle avaimia uusiin löytöihin.

Hankkeessa toteutettiin kaikille avoimia toimenpiteitä (seminaareja ja työpajoja) sekä rajatumpi yrityksiin keskittyvä taiteilija–yritys-yhteistyöpilotti. Yhteistyöpilotissa mukana oli kolme ruokaketjuun kytköksissä olevaa eteläpohjalaista yritystä, joiden haasteita ratkottiin taiteellisen asiantuntijuuden keinoin. Tähän vaiheeseen kiinnitettiin hakemusten perusteella kuusi taiteilijaa.

Taiteilija–yritys-yhteistyövaiheessa vietiin eteenpäin aikaisemmin Innovation Resource Moderating Tool -hankkeen Luova meri -osatoteutuksessa testattua prosessimallia taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntämisestä yritysten haasteiden ratkaisussa. Prosessi kirjattiin tarkoin ylös ja palautetta kerättiin sekä siihen osallistuneilta yrityksiltä että taiteilijoilta. Prosessin myötä kartutettiin arvokasta tietoa tämänkaltaisen kehittämistyön mahdollisuuksista. Lisäksi syntyneet esimerkit ovat arvokkaita, kun taiteellisen asiantuntijuuden mahdollisuuksista viestitään eteenpäin. Taiteilija–yritys-yhteistyövaiheen prosessi kirjattiin ylös hankkeen loppujulkaisuun, joka on avoimesti saatavilla toteuttajayliopistojen julkaisuarkistoissa (Luova tulevaisuus – Kokemuksia taiteellisesta asiantuntijuudesta elinkeinoelämässä https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-058-4).

Hankkeen kaikille avoimissa toimenpiteissä oli vaihteleva määrä osallistujia. Korona vaikutti näiden avoimien tilaisuuksien toteutustapaan ja seminaarit ja työpajat yhtä lukuun ottamatta pidettiinkin etätoteutuksina. Seminaareissa käsiteltiin hankkeen aihetta helposti lähestyttävällä tavalla. Lisäksi päätösseminaarissa käytiin läpi hankkeen tuloksia. Aloitusseminaari toteutettiin etätoteutuksena, ja se sai suuren suosion valtakunnallisestikin. Hankkeen päätösseminaari pidettiin lähitoteutuksena. Hanke järjesti kaksi työpajaa, joiden aihepiirit valittiin niin, että ne sopisivat sekä yrityksille että taiteilijoille. Niissä olikin läsnä pääsääntöisesti luovan alan mikroyrittäjiä.

Hankkeen toimenpiteet:
• lisäsivät tietoisuutta taiteellisesta asiantuntijuudesta ja sen mahdollisuuksista
• toivat yhteen yrityksiä sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisia
• keskusteluttivat ja innostivat
• kehittivät osaamista
• tuottivat konkreettisia esimerkkejä ja kehittävät prosessia taiteellisen asiantuntijuuden käytöstä
• antoivat todellisia ratkaisuehdotuksia taiteilija–yritys-yhteistyövaiheessa mukana olleiden yritysten esittämiin haasteisiin

Hanke toteutettiin ajalla 01/2021 – 06/2022.