Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76579

Hankkeen nimi: Vähähiilisyys yritysten kilpailueduksi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kouvolan kampus: Paraatikenttä 7

Puhelinnumero: 040 555 6555

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Lehtinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.lehtinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8451

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on (i) integroida vähähiilisyys yritysten strategiseen kehittämiseen rohkaisemalla yritysjohtoa kestävään kehitykseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen kokonaisvaltaisesti ja hyödyntämällä strategista muotoilua yritysten vähähiilisyysinnovaatioiden tuottaman arvon kasvattamiseksi. (ii) Arvioida vähähiilisyyttä edistävien tuote-, palvelu- ja prosessi-innovaatioiden kaupallistamismahdollisuuksia ja rakentaa tiekarttoja niiden viemiseksi markkinoille. (iii) Edistää alueen materiaali- ja energiavirtoja hyödyntävien yritysten ja niitä tukevien toimijoiden verkostojen vertaisoppimista ja yhteistä arvonmuodostusta kestävän kehityksen/yhteiskunnallisen arvon näkökulmasta

Hankkeesee osallistetaan kymenlaaksolaisia etenkin vähähiilisyysinnovaatioista tunnettuja pk-yrityksiä. Hankkeen toimenpiteinä yritysten kanssa järjestetään strategisen muotoilun valmennukset (yritysten johdolle, johtoryhmille tms.) ja valikoidummalle yritysjoukolle
digital design business lab -analyysityöpajoja. Hankkeessa arvioidaan yritysten kehitystasoa koskien strategisen muotoilun hyödyntämistä ja kestävän kehityksen astetta. Hankkeessa rakennetaan yritysten vähähiilisyysinnovaatioille kaupallistaprosesseja ja -tiekarttoja yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa toteutetaan myös alueen kestävän kehityksen edelläkävijöiden vertaisoppimista yritysvierailuin.
Horisontaalisista periaatteista hanke edistää ekologista kestävyyttä, erityisesti luonnonvarojen käytön kestävyys ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen, taloudellista kestävyyttä, erityisesti materiaalit ja jätteet sekä uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Lisäksi hanke tukee sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeen päätulokset:
Vähähiilisyyttä edistävät yritykset, 14 kpl
Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät strategisen muotoilun demonstraatiot, 2-3 kpl
Uusia vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja palveluja markkinoille, 3 kpl
Aloitetut/toteutetut strategisen muotoiluajattelun prosessit 6-8 kpl
Arviointimalli vähähiilisyyden omaksumisesta yritysten brändikokonaisuuteen

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kymenlaakson Pk-yritykset ja startup-yritykset, joilla on vähähiilisyyteen liittyviä innovaatioita ja/tai kehittämisaikeita ja jotka haluavat kehittää kilpailukykyään kestävän kehityksen näkökulmasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Pk-yritysten johto ja henkilöstö
• Vähähiilisyyteen liittyvien hankkeiden ja niihin liittyvien organisaatioiden TKI-henkilöstö
• Yritysten asiakkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 684

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 835

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 196 692

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 192 623

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Pyhtää, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Iitti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ammattialat ovat hyvin sukupuolittuneita Suomessa. Palvelualojen taskutilaston 2017 mukaan majoitus- ja ravintola-ala ovat hyvin naisvaltaisia. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan sukupuolen mukainen tasa-arvo toteutuu huonoiten sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla. Teollisuuden tuontanto on taas miesvaltaista. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus mm. tuotannossa tarvittavista tekniikan opiskelijoista oli vain 19& vuonna 2016 ja tietotekniikassa vielä sitäkin pienempi. Suunnitellut kehittämiskontekstit ovat yrityksiä. Kehittäminen liittyy läheisesti tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan joka on jossain määrin sukupuolittunutta. Vuonna 2017 naisten osuus tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevistä henkilöistä oli keskimäärin 35 prosenttia. Naisten aliedustus kehittämiskonteksteissa korostuu yrtyksissä joissa naisten osuus oli 20% kun taas julkaisella sektorilla ja korkeakouluissa naisten osuus oli noin 50% tutkimus- ja kehittämistehtävissä toimivista
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke yhdistää yhtäältä naisvaltaisen luovien alojen, erityisesti muotoilun ja strategisen muotoilun, osaajia ja toisaalta miesvaltaisten teknisen alan yritysten ja miesvoittoisen innovaatiotoiminnan toimijoita ja siten tukee valtavirtaistamista. Hankkeen toimenpiteitä tehtäessä otetaan huomioon valintojen, esim. ostopalveluiden toimittajien, vaikutukset naisten ja miesten kannalta. Hankkeen valmennusten toteutusta ja vaikutuksia arvioidaan sekä naisten että naisten kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Osallistujat hakevat kestävämpää luonnonvarojen käyttöä yritysten toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Yrityksen kestävön kehityksen huomioon ottavat uudistuneet strategiat vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Yritysten uudet kestävän kehityksen ratkaisut edistävät materiaalien ja jätteiden kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Jotkut osallistujien yritysstrategiat perustuvat uusiutuvien enerialähteiden laajenevaan käyttöön. Etukäteen kartoitetutejen Potentiaalisten osallistujien keskuudessa on uusiutuvia energialähteitä kehittäviä yrityksiä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Kestävän kehityksen näkökulma mahdollistaa uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Syntyy uusia TKI-palveluja ja yritysten brändiarvo/aineeton omaisuus kasvaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Osallistujat ja yritysten henkilöstö löytää uudistuvien strategioiden kautta merkityksellisemmän suhteen työhön ja sitä kautta lisää työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei erityistä vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei erityistä vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei erityistä vaikutusta
Ympäristöosaaminen 3 3
Osallistujien ympäristätietoisuus lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Kymenlaakson alueen elinkeinoyhtiöiden, Cursorin ja Kouvola Innovation, yhteishanke käynnistyi tammikuussa 2021. Hankkeen kehittämisen keskiössä oli alueen yritysten osallistaminen vähähiilisyyteen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin ja strategisen muotoilun osaamisen sekä uuden arvon ymmärryksen lisääminen yritysten kehittämisen ja liiketoiminnan tueksi.
Hankkeen alkukartoituksen jälkeen elinkeinoyhtiöiden toimesta muodostettiin alueelliset yritysryhmät. Hankkeessa muodostettiin profilointityökalu, joka avulla saadaan ymmärrystä yritysten vähähiilisyyden ja strategisen muotoilun lähtötasosta. Yhdistämällä parhaita menetelmiä vastuullisuuden ja vähähiilisyyden erilaisista analysointimenetelmistä strategisen muotoilun kypsyystasoihin, muodostettiin laaja ja monipuolinen kysymyspatteristo yritysten nykytilan selvittämiseksi. Yritysten vastausten tulokset piirtyivät visualisoituina, niin kutsuttuna hämähäkkikaavioina, joista kehityskohteet avautuivat yrityksille selkeästi. Profilointikyselyn tulokset toimivat pohjana myös hankkeessa myöhemmin tuotetuille materiaaleille.
Hankkeessa järjestettiin Kymenlaakson alueen pk-yrityksille strategisen muotoilun neliosainen valmennussarja, joka lisäsi yritysten ymmärrystä muotoilun hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä. Valmennuksen järjesti Suomen Taideteollisuusyhdistys (Design Forum Finland) valmentajaverkostonsa tuella. Valmennussarjan jatkokehittämistoimenpiteinä yritysten kanssa jatkettiin räätälöityjä, yrityskohtaisia kehittämistoimia, joiden tuloksena rakentui yritysten vähähiilisyys innovaatioille kaupallistamisprosesseja. Näissä kehittämistoimenpiteissä hyödynnettiin de minimis-tukimallia.
Korona-ajan vuoksi hankkeen toimenpiteisiin tehtiin muutos, jossa yrityksiin kohdistuvat vertaisoppimisvierailut vaihdettiin vihreän siirtymän ja vähähiilisyyden online-tapahtumaksi.
Hankkeessa luotiin jo aiemmin mainittu kokonaisvaltainen yrityksen kehitystason malli, jolla tarkasteltiin yritysten kestävän kehityksen astetta sekä kypsyyttä hyödyntää strategista muotoilua. Malli rakennettiin muun muassa lähtötasomittauksien, analyysityöpajojen ja kehittämistoimenpiteiden pohjalta.
Hankkeessa tunnistettiin lisäksi neljä erilaista yritysprofiilia, joiden kautta muodostui selkeä kuva yritysten muutoskyvykkyydestä liittyen vähähiilisyyteen ja strategiseen muotoiluun.
Lopputuloksena tuotettiin vähähiilisyyden osaamisportaat, jotka tukevat yrittäjiä matkalla kohti vähähiilisempää tulevaisuutta.