Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76603

Hankkeen nimi: Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio_Investointiosa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: https://www.oulu.fi/yliopisto/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Meri Ojakangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johdon assistentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: meri.ojakangas(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503201904

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan ja kehitetään Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen kattava lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio Oulun yliopistollisen sairaalan tiloihin opetus-, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja testaustoimintaan. Sen hyödyntäjiä ovat mm. Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä joukko suomalaisia yrityksiä. Hankkeessa perustetaan laboratorio, minkä laitteet koostuvat hankerahoituksella investoitavista sekä Oulun yliopistollisen sairaalan lahjoittamista opetus- ja tutkimuskäyttöön soveltuvista laitteista. Kalleimmat ylläpidettävät laitteet tuodaan laboratorioon virtuaalisina käyttöympäristöinä, osa hankkeen investointeina, ja osa hankkeessa itse kehitettävinä. Testilaboratorion soveltuvuutta opetukseen, laitetestaukseen, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan havainnollistetaan yhdessä yrityskumppanien kanssa hankkeeseen sisältyvissä viidessä pilotissa. Perustettava opetus- ja testilaboratorio on ainutlaatuinen Suomessa ja se palvelee kuvantamisen ammattilaisia laaja-alaisesti. Laboratorio vahvistaa Oulun asemaa kansallisesti tarjoamalla yhden infrastruktuurin, joka palvelee yhdellä kampuksella koulutuksen, yritysten ja tutkimuksen tarpeita. Hankkeen aikana ja sen jälkeen laboratorion fyysisiä ja virtuaalisia laitteita hyödynnetään monipuolisesti yliopiston fysiikan, lääketieteen tekniikan, ja säteilyn suojelun täydennyskoulutuksessa ja Oamk:n röntgenhoitajakoulutuksessa. Näin tarjoamme ensiluokkaista koulutusta tulevaisuuden säteilyn ja lääketieteellisen kuvantamisen käyttäjille hyvinvoinnin ja terveyden alalla ja vastaamme Pohjois-Pohjanmaan kasvavaan osaavien terveys- ja hyvinvointiteknologian ammattilaisten kysyntään. Opetus- ja testilaboratorio tarjoaa tutkijoille ja alan yrityksille monipuoliset mahdollisuudet testata ja kehittää uusia menetelmiä mikä entisestään vahvistaa Pohjois-Pohjanmaalaista lääketieteen tekniikan osaamista ja mahdollistaa myös potilaiden joustavan kuvantamisen menetelmäkehitystyön loppuvaiheessa. Laboratorio mahdollistaa laitetestauksen ja auttaa näin kehitettyjen laitteiden ja prototyyppien kaupallistamisessa. Useat yritykset ovat ilmaisseet tarpeensa testata uusia laitteita sairaalaympäristön kaltaisissa tiloissa, mihin tarpeeseen tämä laboratoriohanke vastaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat lääketieteellistä säteilyä käyttävät ja sille altistuvat ammattilaiset ja terveydenhuollon opiskelijat. Oulun yliopistossa mahdollisia käyttäjiä on laajalti lääketieteellisessä tiedekunnassa (lääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen tekniikan opiskelijat), tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa (lääketieteen tekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous), luonnontieteiden tiedekunnassa (biolääketieteen fysiikka) ja humanistisessa tiedekunnassa (arkeologia). Oulun ammattikorkeakoulun käyttäjistä pääosa on radiografian ja sädehoidon, suun terveydenhuollon sekä hoitotyön tutkinto-ohjelmista, Oulun ammattikorkeakoulu huolehtii myös Koulutuskuntayhtymä OSAO:n lähihoitajaopiskelijoiden säteilyturvallisuuskoulutuksesta. Opiskelijat saavat valmiuksia monialaiseen (sote, tekniikka, lääketiede) säteilyn turvallisuuskulttuurin edistämiseen sekä uudenlaista toiminta- ja menetelmäosaamista. Tuloksena syntyy monipuolista osaamista, sekä uusia innovatiivisia, asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen palveluja sekä tuotteita.

Hyötyjinä ovat alueen säteilynkäytön ammattilaiset (lääkärit, röntgenhoitajat, leikkaussalihoitajat, sädehoidon hoitajat, kirurgit ja fyysikot) parantuneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksien vuoksi.

Suomalaiset lääketieteellisen kuvantamisen ja opetuksen yritykset ovat ilmeinen hankkeen kohderyhmä.

Kehitetty kuvantamisympäristö tukee Oulun yliopiston koordinoimaa FinTomo -tomografiaverkostoa (http://projects.gtk.fi/FinTomo/index.html) osana koulutusta ja uusien kliinisten kuvantamismenetelmien kehittämistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti ja lopullisina hyödynsaajina ovat alueen asukkaat, joiden sairauksien hoito ja diagnosointi on nykyistä säteilyturvallisempaa ja osaavampaa. Infrastruktuuria hyödynnettäessä uusien laitteiden ja menetelmien kehittämisestä sekä koulutusviennistä hyötyvät välillisesti säteilynkäytön ammattilaiset ja potilaat ympäri maailmaa. Innovaatiotoiminnan seurauksena alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja tämän myötä verotuloja, mikä edelleen kasvattaa alueen hyvinvointia.

Välillisiä kohderyhmiä hankkeessa ovat mielenkiintonsa opetus- ja testilaboratoriota kohtaan ilmaisseet yritykset, jotka haluavat seurata projektin etenemistä ja kuulla sen tuloksista.

Laboratorion toiminnasta välillisesti hyötyvät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ERVA-alueen sairaalat, terveyskeskukset ja yksityiset kuvantamispalveluja tarjoavat yritykset, joissa laboratorion tuottamia tuloksia (esim. säteilyturvallinen työskentely) voidaan hyödyntää. Säteilyturvallisuuskoulutus tuottaa hyötyä myös eläinten kuvantamispalveluja tuottaville yrityksille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 080

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 363

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 234

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kajaanintie 50

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tullaan tekemään hankkeen alkuvaiheessa osana hankkeen kokonaissuunnittelua.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan tekemään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa työskentelevä henkilöstö valitaan asiantuntijuuden perusteella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Virtuaalinen mallinnus ja testaus vähentää tarvetta rakentaa useita prototyyppejä. Uusimman teknologian hyödyntäminen Tulevaisuuden Sairaala 2030 ohjelmakokonaisuudessa palvelee sairaalan ekologisuutta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 7
Yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden /potilaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt), päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä asiakkaiden hoidon pirstaleisuutta. Teknologia mahdollistaa myös ekologista palvelua vähentämällä kulutustavaroiden ja esim. paperin käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 0
Teknologian hyödyntäminen, yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden/potilaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Virtuaalinen mallinnus ja testaus vähentää tarvetta rakentaa useita prototyyppejä. Teknologia mahdollistaa myös ekologista palvelua vähentämällä kulutustavaroiden ja esim. paperin käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Uusiutuvia energialähteitä ja ympäristöteknologian ratkaisuja testataan niiltä osin kuin ne soveltuvat projektin aihepiiriin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja hoitolaitoksen välillä. Moniammatillinen ja myös kansainvälinen yhteistyö edistävät uusien innovaatioiden ja menetelmien kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Se osaltaan tehostaa kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja infrastruktuurin välillä. Moniammatillinen ja myös kansainvälinen yhteistyö edistävät uusien innovaatioiden ja menetelmien kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Se osaltaan tehostaa kestävää kehitystä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt), päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä asiakkaiden hoidon pirstaleisuutta. Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja hoitolaitoksen välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Viimeisimpien terveysteknologian ratkaisujen tuominen kaikkien kansalaisten saataville edistää hyvinvointia. Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Viimeisimpien terveysteknologian ratkaisujen tuominen kaikkien kansalaisten saataville edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kansalaisten osallistamisen myötä sosiaalinen eriarvoisuus vähenee.
Kulttuuriympäristö 0 2
Kansalaiset tottuvat käyttämään terveysteknologian tuotteita ja osallistumaan niiden kehitykseen. Tämä tulee olemaan merkittävä kulttuurimuutos
Ympäristöosaaminen 0 2
Ympäristöteknologian ratkaisuja testataan niiltä osin kuin ne soveltuvat projektin aihepiiriin

9 Loppuraportin tiivistelmä

-