Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76619

Hankkeen nimi: KyLÄ (Kyberturvallisuuden Laboratoriot Älyteollisuudelle)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Haapakangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.haapakangas(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505287013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kyberturvallisuuden Laboratoriot Älyteollisuudelle (KyLÄ) -hankkeessa vastataan pirkanmaalaisten PK-yritysten tarpeisiin syventämällä yhteistyötä Tampereen korkeakouluyhteisön kyberturvallisuuteen liittyvien laboratorioiden välillä. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen yliopisto (TAU) ovat työskennelleet jo pitkään muun muassa teollisuusteknologian, digitalisaation ja kyberturvallisuuden parissa. Tällä hetkellä Pirkanmaan keskeisiin vahvuuksiin, mm. älykkääseen teollisuuden digitalisoitumiseen, liittyviä tutkimusympäristöjä on olemassa hajautettuna Tampereen korkeakouluyhteisön kaikille kampuksille, mutta kokonaisuuden tietoinen hyödyntäminen Pirkanmaan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän kehittämisessä on vielä kehitteillä. Keskittymän syntyminen Pirkanmaalle edellyttää Tampereen korkeakouluyhteisön yhteishanketta, jonka aikana suunnitellaan ja rakennetaan korkeakouluyhteisön osaamiseen ja teknologisiin ympäristöihin perustuva innovaatio- ja kehitysalusta korkeakouluyhteisö-yritys -yhteistyöprojekteja varten. Hanke mahdollistaa teknisten ympäristöjen käytön myös pienemmille yrityksille aina startup-yrityksistä pk-sektorille.

Hankkeessa rakennetaan yhteistyöverkosto Pirkanmaan alueen yrityksistä ja Tampereen korkeakouluyhteisöstä, suunnitellaan ja kehitetään nykyisistä korkeakouluyhteisön hajallaan olevista teollisuuden kyberturvallisuuteen liittyvistä teknisistä ympäristöistä hallittu kokonaisuus ja kehitetään laboratorioympäristöissä toimintaa, joilla voidaan tehdä teollisuuden kyberturvallisuuteen liittyvää testaus-, tuotekehitys-, innovointi- ja koulutustoimintaa mahdollisimman autenttisessa ympäristössä.

Hankkeen tuloksena Pirkanmaan alueelle syntyy teollisuuden kyberturvallisuuden yhteistyöverkosto.

Korkeakouluyhteisölle syntyy yritysten käyttöön soveltuva laadukas tekninen teollisuustuotannon kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutusympäristö. Teknisistä ympäristöistä rakentuu yhteistyö- ja kehitysalusta, joka toimii kohtaamispaikkana akateemisen maailman ja erikokoisten yritysten välillä. Sen avulla yritykset voivat: 1) rakentaa ja kehittää palveluita, 2) luoda uusia konsepteja, 3) testata tulevaisuuden tuotteita ja 4) tarjota koulutusta ja osallistua koulutuksiin ilman omaa infrastruktuuria. Kehitysalusta luo mahdollisuudet yrityksille parantaa osaamistaan ja Pirkanmaalle nousta alan kärkiosaajaksi.

Hanke tuottaa uutta toimintaa, jossa oppilaitosten tekniset ympäristöt avautuvat pk-yrityskäyttöön soveltuvaksi yhtenäiseksi innovaatio- ja kehitysalustaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisena kohderyhmänä on Pirkanmaalaiset pk-yritykset, jotka toimivat erityisesti valmistavan älykkään teollisuuden parissa. Tämän lisäksi hanke kohdistetaan myös muihin pk-sektorin yrityksiin, jotka ovat siitä kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan sekä toimivat hankkeeseen keskeisesti liittyvillä aloilla kuten kriittisen infrastruktuurin ja tietoturvan alalla.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvista yrityksistä hankkeesta on ollut jo kiinnostunut mm. Bittium Oy, HERE Technologies, Agendium Oy, Nsion Oy, Unikie Oy, Futuriot Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Insta DefSec Oy, Also Finland Oy, Magic Cloud Oy ja Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy

Hankkeesta hyötyy suoraan myös Tampereen korkeakouluyhteisön oppilaitokset eli Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut yritykset: hankkeeseen otetaan mukaan myös suurempi yrityksiä sekä pienempiä kuten startup-yrityksiä sekä yrittäjiä, jotka kokevat hankkeesta hyötyvän. Tällaisia yrityksiä on mm. valmistavan teollisuuden suuremmat yritykset, tietoturva-alan suuremmat yritykset, alaan liittyvät konsultointiyritykset ja yrittäjät jne.

Välilliseen kohderyhmään kuluvista yrityksistä hankkeesta on ollut jo kiinnostunut mm. Vincit Oy, Steamlane Oy, AGCO Power Oy, TietoEVRY, Digia Finland Oy, Sastamalan tukipalvelu Oy, Hydetek Oy, Radiator Oy ja Good Practicies Oy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 189

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 170

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 314

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 358 616

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kattavaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta on mahdotonta tehdä ennen hankkeen käynnistämistä, sillä uuden innovaatioalustan luominen houkuttaa koko projektin ajan uusia yrityksiä testaamaan ja kehittämään toimintaansa. Sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu, ja vaikka toteuttajat tiedostavat sekä teknologiateollisuuden että kyberturvallisuuden miesvaltaisuuden, hankkeessa pyritään tunnistamaan aktiivisesti tarkastelemaan yrittäjien sukupuolijakaumaa, jotta hanke on houkutteleva kaikille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa tutustuttiin Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen (TEM, 2011). Hankkeen viestinnässä toteutusvaiheessa pyritään kohdentamaan tiedotusta siten, että naisten osuus lisääntyy. Tässä tullaan huomioimaan myös pilottien toteutus siten, että naisvaltaiset teollisuuden alat voivat niistä hyötyä (esim. elintarviketeollisuus). Hankkeessa toimitaan siten, että tasapuoliset osallistumismahdollisuudet ja syrjimättömyys toteutetaan. Tämä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen mahdollisissa rekrytoinneissa kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja sen toteutumiseen. Ohjausryhmään kutsutaan mukaan edustajia huomioiden sukupuolinäkökulmat ja muu diversiteetti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Erilaiset kyberturvallisuus- ja IoT -ratkaisut liittyvät mm. energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Hanke ei vaikuta näihin suorana, mutta kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja voidaan hyödyntää myös tällä aihealueella.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Hankkeen päätavoite on kehittää pirkanmaalaisten PK-yritysten toimintaa tavalla, joka edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä ja yhteistoimintaa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa kehitetään virtuaalisia labroratorioympäristöjä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hanke pyrkii lisäämäään alueen innovaatiokyvykkyyttä. Onnistuessaan hanke tuottaa siis välillisesti työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole suoraa tai välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

KyLÄ-hankkeessa yhdistettiin viisi Tampereen korkeakouluyhteisön, Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), laboratorioympäristöä yhtenäiseksi yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön soveltuvaksi innovaatio- ja kehitysalustaksi - eräänlaiseksi "testipediksi". Hankkeen tuloksena syntyi KyLÄ-innovaatio- ja kehitysalusta, joka yhdistää korkeakoulujen tekniset ympäristöt, prosessit ja osaamisen. Alustaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa älykkään teollisuuden yritys-korkeakoulu yhteistyössä sekä opetuskäytössä ja laajentaa ottamalla mukaan muita Tampereen korkeakouluyhteisön laboratorioympäristöjä. Ympäristön kehitystyö jatkuu KyLÄ-hankkeen päätyttyä.

Hankkeeseen valittiin mukaan sopivat laboratoriot: Tampereen yliopiston Automaation kyberturvallisuuslaboratorio DSA CyberLab ja Tietotekniikan kyberturvallisuuslaboratorio DSC CyberLab, sekä Tampereen ammattikorkeakoulun prosessiautomaation laboratorio, koneautomaation laboratorio sekä ICT-alan laboratorioverkko ja kyberlaboratorio eli ns. WPK-verkko ja WPK CyberLab. Hanketyö koostui mukaan valittujen laboratorioiden erilaisten teknisten ratkaisujen kehittämisestä, ympäristöjen tietoverkkoteknisen yhdistämisen mahdollistamisesta, toimijoiden verkoston ja yhteistyön kehittämisestä, prosessien kehittämisestä sekä osaamisen parantamisesta.

Hankkeessa syntyi monenlaisia tuotoksia, kuten suunnitelmia, topologiakuvia, dokumentaatiota, prosessikuvauksia, teknisten ympäristöjen kuvauksia, yritys-korkeakoulu yhteistyömuotojen kooste, käyttötapauskuvauksia, neljä KyLÄ-innovaatioalustan käyttötapauksien pohjalta luotua konseptia sekä 15 erilaista kyberuhkatilannetta, joita KyLÄ-innovaatioalustalla testattiin hankkeen aikana. Keskeiset tuotokset on julkaistu hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeen aikana järjestettiin erilaisia tilaisuuksia yrityksille, joissa ne pystyivät osallistumaan hankkeeseen. 25 yritystä osallistui hankkeeseen työpajojen, haastattelujen, yms. tavoilla ja 6 yritystä aloitti tki-yhteistyön hankkeen aikana. Lisäksi hankkeeseen osallistui julkishallinnollisia organisaatioita. Hankkeen kaikki määrälliset mittarit saavutettiin.

Hankkeen toteutusta vaikeuttivat maailmanlaajuiset tekijät, kuten COVID-pandemia ja sota Ukrainassa sekä myöhemmin alalla vallitseva työvoimapula. Näistä huolimatta hankkeen toimenpiteet toteutettiin ja keskeinen tavoite, innovaatio- ja kehitysalustan luominen, saavutettiin.

On kuitenkin tärkeää huomata, että teknisen ympäristön ja innovaatioalustan kehittäminen ei ole projekti, joka päättyy tiettyyn ajankohtaan. KyLÄ-hankkeessa luotiin vahva perusta, jonka pohjalta laboratorioympäristöjen kehittämistä yrityksille sopivana innovaatioalustana voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Yrityksillä on nyt mahdollista hyödyntää alustaa omassa kehitystoiminnassaan yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.