|
|
|
Hankekoodi: A76657
Hankkeen nimi: RAPURC- Rakennus- ja purkujätteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0600598-8
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Puhelinnumero: 0440361613
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: MIKKELI
WWW-osoite: https://mikseimikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Haapea
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440361613
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään kiertotalouden toimintamalleja rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on digitalisoida ja automatisoida tiedon kerääminen purettavien ja rakennettavien kohteiden kierrätyskelpoisista kalusteista ja materiaaleista, siirtää kerätyt tiedot julkiseen kauppapaikkaan, ja tehdä kyseinen kauppapaikka helposti saavutettavaksi ja käytettäväksi, jotta rakennus- ja purkujätteiden kierrätys tehostuu. Edelleen tavoitteena on rakennus- ja purkuliiketoiminnan toimintamallien kehittäminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja edistäminen, Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten ohjeiden ja suositusten sekä v. 2022 uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten huomioonottaminen toimintamallien ja digitaalisten kiertotaloutta edistävien työkalujen kehittämisessä. Tämä kaikki luo mahdollisuuksia purkamisessa ja rakentamisessa syntyvän jätteen, ylijäämän ja uudelleenkäytettävien osien kierrätysasteen parantamiseen.
Hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. kiertotalouden toimintamallien kehittäminen (TP1), joka sisältää
- uusimman tiedon levittäminen sidosryhmille työpajoissa ja seminaareissa purkamisen kiertotalouden toimintamallien parantamiseksi
- paikkatietopohjaisen tietokannan suunnittelu ja kehittäminen purkumateriaaleille
- purkukartoituksen ja/tai jäteselvityksen digitalisoinnin ja tiedon siirron automatisoinnin kehittäminen kartoituksesta tietokantaan ja edelleen digitaaliseen markkinapaikkaan
- toimintamallin kehittäminen datan keräämiseksi tietokantaan ja sen hyödyntämiseksi digitaalisessa kauppapaikassa
-
Edelleen hankkeessa toteutetaan kiertotalousalustojen rajapintaohjelmointia muihin alustoihin (TP2), ja kiertotalouden showroom (TP3) Metsa-Sairilan alueelle rakennus- ja purkujätteen osalta (TP3) sidosryhmien ja kansalaisten kiertotaloustietämyksen parantamiseksi. Hankkeessa selvitetään ja edistetään kiertotalouden tarjoamaa valtavaa liiketoimintapotentiaalia rakennus- ja purkujätteen osalta (TP4). Selvitysten perusteella käydään keskusteluja sidosryhmien ja Ecosairila Business Parkin kehittäjien kanssa liiketoimintamahdollisuuksien realisoimiseksi Mikkelin seudulle.
Lisäksi Rapurc-hankkeessa etsitään parhaita käytäntöjä kierrätettävien rakennus- ja purkumateriaalien materiaali- ja ympäristöturvallisuustietojen keräämiseksi ja tallentamiseksi (TP5). Kerätyt tiedot tuodaan osaksi hankkeessa kehitettävää tietokantaa, ja ne ovat hyödynnettävissä digitaalisissa kauppapaikoissa.
Hankkeen tuloksena rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys lisääntyy, ja uusia kiertotalousyrityksiä tai liiketoiminta-avauksia syntyy tai siirtyy Mikkeliin arviolta 3-5 kpl hankkeen aikana tai pian sen päättymisen jälkeen. Hankkeessa kehitetään kokonaan uusi digitaalinen tietojen keräys- ja hallintakokonaisuus, joka on mahdollista skaalata koko Suomessa käyttöönotettavaksi järjestelmäksi.”
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- rakennusten ja kiinteistöjen omistajat ja rakennuttajat: Mikkelin kaupunki, muut alueella toimivat rakennuttajat ja rakentajat
- ympäristöministeriö (myös hankkeen tulosten hyödyntäjä ja mukana hankkeessa)
- rakennus- ja purkuyritykset ja muut toimijat (esim. Toimintakeskus)
- jäteyhtiö Metsäsairila Oy
- muut rakennussektorin toimijat: asiantuntijayritykset, suunnittelutoimistot, arkkitehdit
KOHDERYHMÄT
Hankkeen kohderyhmänä ovat (julkisten) rakennusten omistajat, rakennus- ja purkuyritykset, suunnittelu- ja arkkitehtitoimistot ja muut rakennusteollisuuden toimijat. Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti julkisen sektorin rakennuttajiin ja rakennus- ja purkukohteisiin, ja yritysten osalta niihin yrityksiin, jotka ovat sopimussuhteessa rakennusten omistajiin ko. kohteiden rakentamisen tai purkamisen osalta. Digitaalista kauppapaikkaa tehdään tutuksi myös omatoimirakentajille mahdollisuuksien mukaan, ja omatoimirakentajat voivat nousta tärkeäksi sidosryhmäksi kun projekti etenee.
Tärkeässä roolissa ovat myös yhteydet muihin Suomessa meneillään oleviin hankkeisiin, etenkin Hyppy, CirCUIt, GBC Finlandin kiertotaloussprintin jatko.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- lähialueen kunnat ja niissä toimivat kiinteistöjen omistajat
- Motiva Oy
- rakennusalan opettajat ja opiskelijat alueen oppilaitoksissa
- Mikkelin asukkaat
- CityLoops -hankkeen toimijat
- muut Suomessa meneillään olevat hankkeet (Hyppy, CirCUit, GBC Finland)
- Mikkelin seudun elinkeinoelämä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 629
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 384 931
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 289
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 481 750
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8, joihin työllistyvät naiset 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| R&P-jätteiden kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä vähennetään luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Päästöjä syntyy vähemmän kun kaikkia rakennustarvikkeita ei tarvitse valmistaa ja kuljettaa kaukaa rakennuspaikalle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| R&P-jötteiden kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä vähennetään luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Päästöjä syntyy vähemmän kun kaikkia rakennustarvikkeita ei tarvitse valmistaa ja kuljettaa kaukaa rakennuspaikalle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
| UUsia materiaaleja kuluu vähemmän, toisaalta myös jätteitä syntyy vähemmäm kun uudet toimintatavat otetaan tehokkaasti käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei oletettavaa vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Kestäviä toimintamalleja edistämällä ja liiketoimiintamahdollisuuksia esiin tuomalla saadaan lisää kiertotaloustoimijoita | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Rakennusteollisuuden liepeille on mahdollista synnyttää toimintatapoja tukevaa aineettomia palveluja hyödyntävää liiketoimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| R&P-jätteen kuljetus vähenee, jos loppusijoituspaikka löytyy uudesta rakennuskohteesta jo kun kohdetta puretaan tai sitä ennen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen luo lisää mahdollisuuksia ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Kiertotalous on tasa-arvoistavaa toimintaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Useampi taho voi myydä/kierrättää rakennus- ja purkujätettä uusiin kohteisiin sen sijaan että jäte kuljetetaan kaatopaikoille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hanke lisää toteuttajien ja sidosryhmien ympäristöosaamista r&p-jätteiden kierrätyksen osalta huomattavasti. | ||
Suomessa syntyy rakentamisjätettä noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä hetkellä siitä kierrätetään noin 60 prosenttia. Suomi on EU:n mukana asettanut tavoitteekseen rakentamisjätteen 70 prosentin kierrätysasteen, joten tavoitteesta ollaan reilusti jäljessä. Kierrätysasteen nostamiseksi tarvitaan uusia toimenpiteitä.
RAPURC-hankkeen tarkoituksena oli edistää rakentamisen kiertotaloutta toimintamalleja ja tiedonsiirtoa kehittämällä. Purkukartoituksella, joka kattaa haitta-ainekartoituksen lisäksi rakennusjäte- ja purkumateriaaliselvityksen, on merkittävä rooli purkumateriaalien hyödyntämisessä ja haitallisia aineita sisältävien purkujätteiden oikeanlaisessa käsittelyssä. Kierrätyskelpoisten rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen on vielä melko vähäistä, koska niiden tarjoajat ja tarvitsijat eivät aina kohtaa toisiaan. Tätä kohtaanto-ongelmaa pyritään edelleen helpottamaan digitalisaation ja kohdennetun tiedonsiirron avulla.
RAPURC-hankkeessa kehitettiin kiertotalouden toimintamalleja rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostamiseksi. Tavoitteena oli digitalisoida tiedon kerääminen purettavien ja rakennettavien kohteiden kierrätyskelpoisista kalusteista ja materiaaleista sekä selvittää tiedonsiirtoa kerätyistä tiedoista julkiseen kauppapaikkaan, jotta rakennus- ja purkujätteiden kierrätys tehostuisi. Tavoitteena oli myös rakennus- ja purkuliiketoiminnan toimintamallien kehittäminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden edistäminen sekä tietojen kerääminen purkumateriaalien materiaali- ja ympäristöturvallisuudesta.
HANKKEEN TOIMENPITEET
Hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä olivat kiertotalouden toimintamallien kehittäminen (TP1), kiertotalousalustojen rajapintaohjelmointia muihin alustoihin (TP2), ja kiertotalouden showroom (TP3) sidosryhmien ja kansalaisten kiertotaloustietämyksen parantamiseksi. Hankkeessa selvitettiin ja esiteltiin sidosryhmille kiertotalouden tarjoamaa valtavaa liiketoimintapotentiaalia rakennus- ja purkujätteen osalta (TP4), ja selvitettiin parhaita käytäntöjä kierrätettävien rakennus- ja purkumateriaalien materiaali- ja ympäristöturvallisuustietojen keräämiseksi ja tallentamiseksi (TP5).
Rakentamisen kiertotalouden toimintamallien kehittämiseksi hankkeessa luotiin digitaalinen purkukartoitussovellus Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Xamkin yhteistyönä. Ytekki Oy:n substanssiasiantuntemusta käytettiin purkukartoitussovelluksen kehitystyössä. Rakentamisen kiertotalouden tiedonsiirron ja toimintamallien kehittäminen ohjelmointityöstä vastasi Metatavu Oy. Sovellukseen laadittiin myös englannin kieliversio kansainvälisiin tarpeisiin. Sovelluksesta luotiin myös rajapinnat materiaalitori.fi-vaihdanta-alustalle sekä kiertoon.fi-kauppapaikkaan. Hankkeen päättymisen jälkeen sovelluksen jatkokehityksestä ja ylläpidosta vastaa Motiva Oy. Tarkoitus on, että palvelu otettaisiin valtakunnalliseen käyttöön myöhemmin.
Materiaali- ja ympäristöturvallisuutta koskevia tietoja on koottu erilliseen raporttiin, mutta haitallisista aineista rakennus- ja purkumateriaaleissa kerrotaan myös tässä julkaisussa. Purkumateriaalien haitallisia aineita tutkittiin kahdessa purkukohteessa ja työmaavesien vaikutusta huleveden laatuun seurattiin yhden purkuprosessin ajan.
Droonikuvausta hyödynnettiin purkutyömaalla purettujen materiaalien määrien arvioinnissa. Hankkeessa toteutettiin showroom-animaatio, jossa esitellään purkamisessa syntyviä purkujätteitä sekä niiden käsittelyä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Animaatiossa esitellään kronologisessa järjestyksessä minkälaisia materiaaleja ja rakennusosia purettavasta rakennuksesta irtoaa, kuinka niitä käsitellään tällä hetkellä ja kuinka niitä voidaan käyttää uudelleen. Animaatio on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Pääasiallinen kohderyhmä ovat tavalliset kansalaiset koululaisista senioreihin. Animaatio sisältää lisäksi interaktiiviset osiot, joissa katsoja pääsee oma-aloitteisesti tutustumaan eri purkujätteisiin ja niiden käsittelyyn. Animaation toteutti porilainen animaatio ja VFX-studio Nopia Oy ja se on kaikille avoin. Se on julkaistu YouTubessa ja Nopia Oy:n pilvipalvelussa. Linkki animaatioon on jaettu myös Kiertotalous-Suomen sivuille, RAPURC-hankkeen hankesivuille ja ecosairila.fi-sivustolle, josta sitä voi jakaa edelleen, linkki: https://ecosairila.fi/green-economy-mikkeli/interaktiivinen-animaatio/.
Potentiaalisimmiksi rakentamisen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksiksi hankkeessa arvioitiin tiilien, betonin ja puun uudelleenkäyttö ja "upcycling" eli periaate, joka tarkoittaa aiemmin tarpeettomaksi käyneen materiaalin muuntamista käyttökelpoisempaan muotoon, sekä esipurku liiketoimintana, Myös osittain digitaaliset palveluliiketoimintamahdollisuudet, kuten purkukartoitusten tekeminen, tunnistettiin lupaavaksi. Lupaavimpia liiketoimintamalleja käsiteltiin useissa työpajoissa ja webinaareissa. Hankkeessa myös haastateltiin rakentamisen kiertotaloustoimijoita, joilta saatiin paljon tietoa eri liiketoimintamahdollisuuksista. Hanke pystyi lisäämään tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja innovoimaan uusia liiketoiminta-avauksia (uudelleenkäyttö, esipurku, digitaaliset purkukartoitukset).
Koska varsinkin vastuullisuusasoihin reagoidaan hitaasti ilman riittäviä insentiivejä, isommat avaukset jäävät vielä odotuttamaan itseään, mutta Mikkelissä käynnissä olevissa KIELO- ja MIKKI-hankkeissa on tarkoitus viedä RAPURCissa kehitettyjä kiertotalousavauksia merkittävästi eteenpäin.
Hankkeen toimista kerrottiin ja viestittiin erilaisissa tapahtumissa ja sähköisissä kanavissa. Hankkeen aikana toteutettiin Purkamisesta kiertotalouteen -webinaarisarja. Webinaareihin kutsuttiin ulkopuolisia asiantuntijoita kertomaan ajankohtaisia asioita aihepiiriin liittyen. Tietoa jaettiin myös muiden järjestämissä tapahtumissa. Lisäksi Xamkin vuosijulkaisuihin on kirjoitettu hanketta ja sen aihepiirejä koskevia artikkeleita, ja hankkeesta on tehty loppujulkaisu, joka on julkaistu Xamkin julkaisusarjassa, linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/807706/URNISBN9789523445390.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
TULOKSET EDISTÄVÄT RAKENTAMISEN KIERTOTALOUTTA JA DIGITALISAATIOTA
RAPURC-hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tuloksena on saatu aikaan toimiva ja helppokäyttöinen purkukartoitussovellus. Purkukartoitussovelluksen avulla kartoituksen tekijä pystyy toteuttamaan uuden rakentamislain vaatiman purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen. Purkukartoitussovelluksen vaikuttavuus ja käytön yleistyminen riippuvat muun muassa siitä, minkälaisia ohjauskeinoja sen edistämiseksi toteutetaan. Purkukartoitussovellusta käyttämällä data olisi keskitetty yhteen paikkaan ja sen hyödyntäminen olisi helpompaa. Purkukartoituksen käytön edistämiseksi hankkeessa selvitettiin purkukartoituksen roolia purkuhankkeissa ja tehtiin ehdotuksia purkukartoituksen osittamisesta ja tulosten hyödyntämisestä. Purkukartoituksen optimaalinen ajoitus ja eri toimijoiden roolien selkiyttäminen parantavat purkumateriaalien uudelleenkäytön edellytyksiä.
Purkumateriaalien uudelleenkäyttöä voidaan edistää myös käyttämällä purkukartoituksen tuloksia purku-urakoiden kilpailutuksessa. Hankkeessa toteutetun animaation avulla tavalliset kansalaiset voivat saada tietoa purkumateriaalien uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä. Animaatiota voidaan käyttää myös opetuksen tukena eri oppilaitoksissa. Animaatioon liittyy myös interaktiivinen osio, jossa käyttäjä voi hakea tarkempaa tietoa haluamastaan aiheesta. Animaation toivotaan lisäävän yleistä kiinnostusta purkamisen kiertotalouden edistämiseen. Haitallisia aineita tutkimalla on saatu lisää tietoa muun muassa POP-yhdisteistä rakennusmateriaaleissa. EU:n POP-asetus asettaa rajoituksia POP-yhdisteitä sisältävien materiaalien uudelleenkäytölle. Purkutyömaan huleveden vaikutusta vesistöön saatiin tutkittua yhdestä kohteesta. Purkaminen ja sen vuoksi myös veden laadun monitorointi osuivat kuivaan ajanjaksoon, jolloin hulevesiä muodostui vain vähän, minkä vuoksi tulokset siltä osin jäivät laihoiksi.
Hankkeessa saavutettiin suurimmaksi osaksi asetetut tavoitteet. Työpaikkatavoitteen osalta hankkeessa ei päästy tavoitteisiin. Rakentamisen kiertotalous nykymuodossaan on vielä Mikkelissä uusi asia ja sen kehittyminen vaatii aikaa, joten työpaikkatavoitteet toteutunevat lähivuosina tulevien hankkeiden myötävaikutuksella.
Hankkeen pääyhteistyökumppaneina olivat ympäristöministeriö, Ytekki Oy, Motiva Oy, Kierivä Oy ja Mikkelin kaupunki. Lisäksi hankkeen toteutusta edesauttoivat Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikalo Oy, OSH-kone Oy ja Uutta elämää Group – Mikkelin Toimintakeskus ry. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös Metsäsairila Oy:n, Harri Haavikko Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, Spolia Oy:n Risain Oy:n ja Metatavu Oy:n kanssa.
Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta.