|
|
|
Hankekoodi: A76690
Hankkeen nimi: Dataperustainen liikkuminen – Liikuntadatan hyödyntäminen Kainuussa.
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52
Puhelinnumero: 0407718807
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Liikuntadata ja sen analytiikka on ajankohtainen aihe niin kansallisesti kuin globaalistikin. Liikuntadata ja sen käsittely laajenevat sovellusalueena myös hyvinvointidataan (wellness) ja edelleen terveysdataan. Haettava hanke kuuluu isompaan liikuntadata hankekokonaisuuteen, jossa tavoitellaan liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvän osaamisen vahvistamista Kainuussa sekä liikuntadatan datapoolia. Hankekokonaisuuden lopullisena tavoitteena on luoda liikuntadatan osaamiskeskus Kainuuseen, jota haettava hanke tukee toimien ”lähtölaukauksena” osaamisen vahvistamiselle.
Haettavan hankkeen päätavoitteena on vahvistaa dataperustaisen liikkumisen osaamista ja liikuntadatan hyödyntämistä Kainuussa. Hankkeen osa-tavoitteita ovat 1) Kainuun liikunta-alan yritysten liikuntadataan liittyvien tarpeiden kartoittaminen sekä kuntien liikuntapaikka mittaamiseen liittyvien tarpeiden kartoittaminen, 2) dataperustaisen liikkumisen mittauskokonaisuuden määrittäminen ja data-alustan kartoittaminen 3) Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön Coachtech - datan keruun jatkokehitys ja tuotteistamiseen tähtäävät toimet (liittyy huippu-urheilu dataan) ja 4) kehittää KAMK:in liikunnanohjaaja-koulutuksen dataperustaisen liikkumisen osaamista.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
•Yritysten ja kuntien/kaupunkien tarpeiden kartoittaminen liittyen liikuntadataan
•Dataperustaisen liikkumisen mittauskokonaisuuden määrittäminen ja data-alustan kartoittaminen
•Coachtech – järjestelmän datan keruun jatkokehitys ja tuotteistamiseen tähtäävät toimet
•Dataperustaisen liikkumisen opintojakson suunnittelu ja pilotointi
Hankkeen keskeiset tulokset:
•Raportti liikunta-alan yritysten ja kuntien/kaupunkien dataperustaisen liikkumisen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista (elinkeino näkökulma datan hyödyntämiseen)
•Liikunta-alan yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja mukana yhteensä 8.
•Roadmap mm. seuraavista sisällöistä: liikuntadata, sen kerääminen ja muuttujat, datan varastoiminen, analysoiminen ja tulkinta, kuka dataa hyödyntää jne.--> työkaluja korkeakouluille ja yrityksille
•Valittujen teknologioiden pilotointi hankkeessa tehtävillä mittauksilla
•Selvitys sopivasta data-alustasta
•Coachtech tuotekuvaus ja mitkä tämän suojaamismahdollisuudet ovat
•Dataperustaisen liikkumisen opintojakso 5 – 8 op, joka on avoimella, jatkuvan oppimisen verkkoalustalla (hyödynnettävissä koulutuksissa ja yrityksissä)
•Opintojakson pilotointiin osallistuvia opiskelijoita 20 – 30 kpl
•Liikunta-alan yritysyhteistyö opintojen puitteissa, mukana vähintään 5 yritystä
Kustannukset: 237 173€
Rahoitus: Haettava EAKR-rahoitus 166 021, Muu julkinen rahoitus: 71 152€
Hankkeen kohderyhmänä on seuraavat Kainuun liikunta-alan yritykset ja kunnat/kaupungit:
• Liikuntakeskus Iso Hoo
• Balance Kuntokeskus
• Holiday Club Katinkulta
• Superpark Vuokatti
• Kuntokeskus Liikku
• Sotkamon kunta
• Kajaanin kaupunki
• Kuhmon kaupunki
Yrityksiltä ja kunnilta/kaupungeilta kartoitetaan heidän tarpeensa datan keräämisen ja analysoinnin osalta (millaista liikuntadataa he keräävät, mitä liikuntadataa he voisivat vielä kerätä, mitä tietoa he haluavat analysoida liikuntadatasta). Lisäksi hankkeen kohderyhmänä on Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunta-alan opiskelijat ja henkilökunta.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat yritysten asiakkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 021
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 729
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 173
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 755
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 6 |
| Datan jatkohyödyntäminen tuo mahdollisuuksia tuleveisuudessa uuteen liiketoimintaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Datan hyödyntäminen/ihmisestä tehtävien fysiologisten mittausten avulla voidaan ihmisen hyivnvointia ohjata yhä parempaan suuntaan ja personoida oman hyvinvoinnin parantaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen tulokset palvelevat ykislöllisesti erilaisia ihmisiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa pyrittiin selvittämään yritysten ja kuntien/kaupunkien tarpeet liittyen liikuntadataan. Työpaketissa teetettiin ensimmäisenä hankevuonna kartoitus liikuntadataan liittyvistä tarpeista sekä Kainuulaisille että muiden Suomen maakuntien liikuntaalan yrityksille, kunnille/kaupungeille ja urheiluopistoille. Tästä saatiin keskeisenä tuloksena aikaa raportti, jolla saatiin tietoa liikuntadatan keräämisen määrästä että tarpeista tällä hetkellä Suomessa ja Kainuussa (liite 1). Raporttia hyödynnettiin myöhemmin hankkeen työpaketissa 4 syntyneen opintojakson suunnittelussa sekä materiaalina itse oopintojaksolla. Raportin keskeisimmät johtopäätökset olivat:
Liikuntadatan hyödyntäminen:
• Sekä kunnat/kaupungit että yritykset ja urheiluopistot hyödyntävät liikuntadataa toiminnan kehittämisessä. Lisäksi dataa hyödynnetään edistymisen seurannassa sekä valmennus- ja neuvontatyössä. Sitä voidaan edelleen hyödyntää päätöksenteossa, palautteenannossa, kävijämäärien seurannassa sekä liikunta- ja elintapaneuvonnassa.
Datan analysointi:
• Puolet (50 %) organisaatioista ei analysoi liikunnasta saatavaa dataa.
• Kainuulaiset yritykset eivät analysoi liikuntadataa.
Asiakkaiden itsensä mittaaman liikuntadatan hyödyntäminen:
• Valtaosa (72 %) ei hyödynnä asiakkaiden itsensä mittaamaa liikunta-/hyvinvointidataa tuottaakseen nykyistä kokonaisvaltaisempiä terveys-, hyvinvointi- ja liikuntapalveluja.
• Ne organisaatiot, jotka keräsivät asiakkaiden itsensä mittaamaa dataa, hyödynsivät sitä pääsääntöisesti ohjaus- ja neuvontatyössä, harjoittelun ja kehittymisen seurannassa sekä ohjauksen suunnittelussa.
• Suhteellisesti eniten asiakkaiden itsensä keräämää dataa hyödyntävät yritykset.
• Kainuulaisista vastaajista ainoastaan yksi organisaatio hyödyntää asiakkaiden itsensä mittaamaa liikunta-/hyvinvointidataa.
Kolmannen työpaketin tavoitteena oli dataperustaisen liikkumisen mittauskokonaisuuden määrittäminen ja data-alustan kartoittaminen. Määrittäminen aloitettiin Hanketoimijoiden yhteityönä workshopilla toisena hankevuonna, jossa mukana olivat sekä JYU:n ja KAMK:n hanketyöntekijät että data-alustan kartoittamisessa ja luomisessa mukana oleva Valtion tietotekniikan keskus (CSC). Prosessi lähti liikkeelle datan ja mittauskokonaisuuden käyttötarkoituksien määrittelystä ja mahdollisuuksien kartoittamisesta, jossa mietittiin, mitä kaikkea voidaan mitata, ja millaiset resurssit mittauslaitteistojen osalta KAMK:lla on olemassa. Fysiologisen mittaukokonaisuuden käyttötarkoitukseksi määritettiin sen käyttäminen osana opiskelijoiden oppimistehtäviä Dataperustainen liikkuminen -opintojaksolla sekä mahdollisuus mahdollisimman monipuoliseen hyödyntämiseen KAMK:n ja yritysten välisessä yhteistyössä. Fysiologiseksi mittauskokonaisuudeksi määrittyi mahdollisimman laaja ihmisen fyysistä hyvinvointia mittaava kokonaisuus, joka jakautui kolmeen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet olivat: 1) fyysinen kunto, 2) fyysinen aktiivisuus sekä 3) lepo ja palautuminen. Mittauskokonaisuudella haluttiin mitata mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä hyvinvointia. Näin sen käyttötarkotus ei rajaudu vain kapealle sektorille. Lisäksi mittauskokonaisuudessa haluttiin ottaa huomioon, että datan kerääminen onnistuu mahdollisimman tehokkaasti puettavilla alylaitteilla. Tämä mahdollistaa myös suuren datamäärän.
CSC:n asiantuntemusta käytettiin projektissa kartoittamaan sopivaa data-alustaa datan keräämistä varten (Liite 2). Toteutettu järjestelmä käyttää kolmea eri CSC:n palvelua, joiden avulla saadaan toteutettua hajautettu kokonaisuus, jota voidaan tarvittaessa skaalata hyvinkin isoille data- ja käyttäjämäärille. Datan syöttö ja sen automaattinen muuttaminen oikeaan muotoon tapahtuu CSC:n Rahti-konttipilvipalvelussa. Tällainen nykyaikainen, niin sanottu ‘microservice’ arkkitehtuurilla toteutettu ratkaisu mahdollistaa resurssien dynaamisen skaalaamisen käyttötarpeen mukaan. Data tallennetaan .csv -tiedostoina CSC:n massiiviseen Allas-nimiseen objektitallennuspalveluun omaan projektille varattuun osioonsa. Palvelussa on paljon tilaa hyvin isoille datamassoille. Datan analysointi tapahtuu cPouta -nimisessä perinteisessä pilvipalvelussa tehokkaalla virtuaalikoneella, johon on asennettu Superset -niminen työkalu. Superset on tehokas ja monipuolinen data-analyysi- ja visualisointialusta. Tämän projektin tarpeisiin olisi riittänyt Supersetiä kevyempikin ratkaisu, mutta tämä työkalu mahdollistaa laajojen ja monipuolisten raporttien ja visualisointien luomisen. Käytännössä tämä mahdollistaa KAMK:n projekeissa ja Dataperustainen liikkuminen opintojaksolla uusien hyödyntämistapojen käyttöönoton tulevaisuudessa. Roadmap datan hyödyntämisestä on liitteessä 3.
Valittuja mittauksia pilotointiin KAMK:n Dataperustainen liikkuminen pilottiopintojaksolla. Teknisesti kaikki mittaukset ja data-alustan käyttö sujuivat ongelmitta. Data-alustaa pystyttiin hyödyntämään opiskelijoiden oppimistehtävissä opintojakson aikana.
Hankeen kolmannessa työpaketissa tavoitteena oli Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön Coachtech-järjestelmän - datan keruun jatkokehitys ja tuotteistamiseen tähtäävät toimet (liittyy huippu-urheilu dataan). Hankkeessa tehtiin kehitystoimia ohjelmiston, datan keruun, konseptin sekä teknisen muotoilun parissa. Lisäksi teetettiin selvitys tuotteen suojaamismahdollisuuksista. Selvityksen perusteella Coachtechin suojausmahdollisuudet ja heikkoudet olivat:
Mahdollisuudet:
-Koetettu ja ”valmis” tekninen ratkaisu. Ratkaisu toimii hyvin perehtyneellä käyttäjällä ja se on osoittanut antavan lisäarvoa huippu-urheilun kehittämiseen ja päivittäiseen valmentautumiseen niissä ympäristöissä, joissa sitä on kehitetty ja käytetty aktiivisesti.
-Täysin vastaavanlaista ratkaisua (ulkoisen datan ja videon yhdistäminen) ei näyttäisi olevan tarjolla ja jo olemassa oleva ratkaisu näyttäisi olevan skaalattavissa useaan eri käyttötarkoitukseen ja jopa useammalle liiketoiminta-alueelle.
-Coachtech tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia erilaisille liiketoiminta- / ansaintamalleille.
-Brändin pohja ja arvot vastaavat hyvin nykyisen asiakaskunnan tarpeisiin ja toiveisiin.
-Hyvät olemassa olevat kumppanuudet, verkostot, kontaktit ja yhteydet avaavat mahdollisuuksia niin kehittämisen osalta kuin myös myynnin ja liiketoiminnan osalta erityisesti huippu-urheilukentässä.
-Potentiaalia kokonaan uusilla liiketoiminta-alueilla (liike- / askelanalyysit, fysio, kuntoutus jne.)
Heikkoudet:
-Ratkaisu ei täytä kaupalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, Coachtechia ei voi myydä kaupallisena tuotteena/palveluna.
-Systemaattinen ohjaava linkki/toimintatapa käyttäjän tarpeiden ja toiveiden sekä ratkaisun ominaisuuksien välillä puuttuu (asiakasymmärrys ei ohjaa kehitystä).
-Coachtechillä ei ole omaa järjestäytynyttä, kaupallistamisesta vastaavaa organisaatiota. Käytännön työ on yhden henkilön takana.
-Tieteellinen / tutkimusnäkökulma on ohjannut voimakkaasti kehitystä (myös vahvuus).
-Systemaattinen dokumentointi ja roadmap puuttuu, ei näkyvyyttä tulevaan.
-Markkina on tällä hetkellä todella suppea.
-Tällä hetkellä varsinainen ratkaisuun perustuva liiketoiminta ei ole tuottavaa. Selkeää liiketoiminnallista, tai kehittämis- , brändi-, tuote-, hinnoittelu- markkinointi- & myynti- tms. strategiaa ei ole.
Coachtech- järjestelmän kaupallisuutta edistettiin suunnittelemalla ostopalveluna mittalaitteista uusi versio, joka vastaa enemmän kaupallista tuotetta. Uuden version suunnittelijaksi ja toteuttajaksi valikoitui Bevenic Elektropoint Oy Kuopiosta. Suunnitellun version tuotteistamiseen liittyvät testit on tarkoitus suorittaa CEMIS-UDDA -hankkeessa loppuvuodesta 2023.
Neljännessä työpaketissa suunniteltiin ja pilotoitiin Dataperustainen liikkuminen -opintojakso KAMK:n liikunnanohjaajakoulutukseen (Liite 4). Opintojakson suunnittelussa hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston data-, mittaus- ja analysointiosaamista sekä työpaketti 1:ssä syntynyttä raporttia. Lisäksi opintojaksolla hyödynnettiin työpaketti 2:n data-alustaa sekä työpaketin 3 tuloksia. Toteutuksessa hyödynnettiin DevMoodle-verkko-oppimisalustaa, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Opintojakso liitettiin osaksi liikunannaohjaajien päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden opetussuunnitelmaa ja se sijoitettiin vapaavalintaisiin opintoihin. Opintojakson laajuudeksi määritettiin 5-8 opintopistettä, joka tarkoittaa, että kurssin voi suorittaa eri laajuisena kyseisellä vaihteluvälillä. Opintojakso pilotoitiin syksyllä 2022-alkukeväästä 2023. Opintojaksolle ilmoittautui 16 opiskelijaa, mutta lopulta vain 8 aloitti kurssin suoittamisen ja loppuun asti suorittaneita oli 4. Lopullinen kurssiin loppuun suorittaneiden osuus 25 % on kuitenkin melko hyvä ajasta ja paikasta riippumattomalle verkkokurssille. Kurssin jälkeen opisklelijoilta kerättiin palautetta kurssista ja kurssia kehitettiin sen perusteella.
Opintojaksolle pyrittiin houkuttelemaan myös mukaan Kainuulaisia liikunta-alan yrityksiä, mutta kuten TP1:n raportista kävi ilmi Kainuulaiset liikunta-alan yritykset eivät juurikaan kerää tai hyödynnä fysiologista dataa. Kohderyhmän yrityksiä kontaktoitaessa he eivät olleet joko kiinnostuneita yhteistyöstä tai heillä ei ollut dataa hyödynnettäväksi. Loppuvaiheessa pyrittiin vielä lähestymään yrityksiä kertaalleeen ja tarjoamaan valmista hyvinvointimittauskokonaisuutta, jossa KAMK:n opiskelijat tulisivat suorittamaan mittaukset, mutta yhteistyötä ei saatu aloitetuksi. Tulevaisuudessa yritysyhteistyökummpaneina voisivat toimia suuret mittauslaitteita valmistavat yritykset, koska heillä on paljon dataa ja osaamista hallussaan.