Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76708

Hankkeen nimi: BECO – Betonin rooli hiilineutraalissa yhteiskunnassa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 48220

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jernström Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-yksikön johtaha

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.jernstrom(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 345 9540

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hiilineutraali Kymenlaakso –tiekartassa todetaan, että ”Hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta keskeistä on löytää keinokokonaisuuksia, joilla voidaan sekä vähentää päästöjä, että kasvattaa hiilinieluja.”

Vuonna 2018 Suomessa rakennettiin yhteensä 7,858 miljoonaa m2 uutta kerrosalaa. Betonin suosiota kuvaa se, että 50% tästä kerrosalasta rakennettiin käyttäen pääraaka-aineena betonia. Betoni onkin sekä Suomessa että maailmalla eniten käytetty rakennusmateriaali. Betonia käytetään monipuolisesti sekä rakennuksissa että infrarakentamisessa, sillä sen ominaisuudet ovat helposti muunneltavia.

Betonin tärkein raaka-aine on sementti. Sementin keskeiset ilmastovaikutukset ovat klinkkerinpolton energiankäyttö (korkea lämpötila, jauhaminen) ja poltossa kemiallisesti vapautuva hiilidioksidi. Vuonna 2018 sementtiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli noin 8 % ja teollisuuden päästöistä jopa 20 %. Suomessa käytettiin sementtiä vuonna 2018 noin 1 950 000 tonnia ja sen CO2-päästö oli keskimäärin 730 kg CO2e /tonni.

BECO-hankkeen päätavoitteena on edistää rakennetun ympäristön ja erityisesti betonirakentamisen vähähiilisyyden kehittymistä. Samalla hanke pyrkii edistämään sekä Suomen että Kymenlaakson hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.

Hankkeessa pilotoidaan käytännössä betonin hiilidioksidikovetusprosessia, tunnistetaan sen prosessivaatimuksia, etuja ja haittoja sekä verrataan muodostuneen betonin ominaisuuksia ”perinteiseen” betoniin. Lisäksi tarkastellaan prosessin soveltuvuutta alueen valmisbetoni- ja betonielementtituotannon tarpeisiin.

Hankkeen tuloksena saadaan tietoa ja osaamista betonin hiilidioksidikovetukseen liittyen prosessin toimivuudesta ja toteutettavuudesta sekä vaikutuksista muodostuvan betonin ominaisuuksiin ja tuotteiden hiilijalanjälkeen. Hankkeen avulla todetaan erityisesti hiilidioksidikovetusmenetelmän soveltuvuus alueen betoniteollisuuden tuotannon ja tuotteiden kehittämisessä vähähiilisempään suuntaan, sekä mahdollisesti siihen liittyvät haasteet ja jatkokehityskohteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Kymenlaakson betoniteollisuus, pitäen sisällään valmisbetonin, betonielementtien ja muuraustuotteiden valmistuksen. Hankkeen tulokset auttavat myös rakennusteollisuuden materiaalivalintojen kehittymistä. Lisäksi hanke tuottaa uutta tietoa Xamkin rakennustekniikan opetuksen tueksi sekä edesauttaa Kymilabsin betonitutkimuksen kehittymistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet etsivät mahdollisuuksia vastata hiilineutraali Kymenlaakso, hiilineutraali Suomi, European Green Deal –tavoitteisiin rakennetun ympäristön osalta. Välillisenä kohderyhmänä ovat rakennetun ympäristön suunnittelijat, toteuttajat ja käyttäjät eli vaikutukset kohdistuvat meihin kaikkiin, mikäli menetelmä osoittautuu toimivaksi ja se saadaan laajempaan käyttöön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 464

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 301

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 092

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 430

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Pyhtää, Miehikkälä, Hamina, Kouvola, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa noudatetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaistamissuunnitelma, jossa todetaan, että Xamk kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti ja pyrkii edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hankkeessa tiedostetaan naisten vähäinen osuus betoniteollisuuden parissa, mutta toisaalta naisten merkittävä määrä aiheeseen liittyvän tutkimuksen parissa. Kiinnostus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on sukupuolineutraali asia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön sekä edistämällä tietoista ajattelua siitä, miten molemmat sukupuolet saadaan tietoisiksi hankkeen tuloksista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen aihe koskettaa tasapuolisesti kaikkia ihmisiä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hiilidioksidikovetusmenetelmällä muokataan betonin ominaisuuksia, jolloin parantuneiden lujuusominaisuuksien avulla voidaan ehkä vähentää myös materiaalimäärien tarvetta. Lisäksi menetelmän on raportoitu soveltuvan myös kiertotalousmateriaaleista valmistetun betonin ominaisuuksien muokkaamiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hiilidioksidikovetusmenetelmällä muokataan betonin ominaisuuksia, jolloin on mahdollista, että materiaali kestää paremmin esim. ilmastonmuutoksen aiheuttamia sääolosouhteiden muutoksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 9
Hankkeen tavoitteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sitä kautta edistävät myös kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Hanke tähtää betoni- ja rakennusteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hiilidioksidikovetuksessa voidaan hyödyntää esim. teollisuuden savukaasuista talteen otettua hiilidioksidia, jolloin edistetään teollisuusprosessien tuottaman hiilidioksidin hyötykäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen kohderyhmä on alueen betoni- ja rakennusteollisuus eli hankkeen toimenpiteet kohdistuvat paikallisen teollisuuden kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

BECO-hankkeen päätavoitteena oli edistää rakennetun ympäristön ja erityisesti betonirakentamisen vähähiilisyyden
kehittymistä. Samalla hanke pyrki edistämään sekä Suomen että Kymenlaakson hiilineutraalisuustavoitteiden
saavuttamista.

Hankkeessa pilotoitiin käytännössä betonin hiilidioksidikovetusprosessia, tunnistettiin sen prosessivaatimuksia,
etuja ja haittoja sekä verrattiin muodostuneen betonin ominaisuuksia ”perinteiseen” betoniin. Lisäksi tarkasteltiin
prosessin soveltuvuutta alueen valmisbetoni- ja betonielementtituotannon tarpeisiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa betonin lujuusominaisuuksia sitomalla siihen hiilidioksidia. Tämä edistäisi betonirakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä kahdella tapaa: talteenoton ja hyötykäytön lisäksi sementin määrää betonissa voitaisiin vähentää. Hankkeessa vertailtiin hiilidioksidille altistetun ja standardin mukaisesti jälkihoidetun betonin ominaisuuksia.

Tutkimustulosten mukaan hiilidioksidilla on positiivinen vaikutus kovettuneen betonin tutkittuihin ominaisuuksin. Puristuslujuustulokset olivat tutkituilla plastisessa vaiheessa karbonatisoiduilla koekappaleilla keskimäärin 12 % lujemmat, kuin ilman hiilidioksidia valmistetuilla koekappaleilla. Pakkasen aiheuttaman pintarapautuman määrä puolestaan väheni 13 %:lla, kun tuoreeseen betonimassaan sekoitettiin hiilidioksidia. Lisäksi laboratoriokokeissa toimivaksi havaittu menetelmä, jossa hiilidioksidin syöttö tapahtuu tuoreen massan sekaan kaasuna sekoitusvaiheessa, on sovellettavissa alueen betoniteollisuuden tuotantoon.