|
|
|
Hankekoodi: A76751
Hankkeen nimi: Tiedosta suojaa pandemiassa - immuunivasteen tunteminen ja asiantuntijoiden tekemät matkustusohjeet suojaavat pandemiariskeiltä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Mittaustekniikan yksikkö, PL127 (Kehräämöntie 7)
Puhelinnumero: 0294 48 8111
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: https://www.oulu.fi/mittaustekniikka/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Kilpeläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.t.kilpelainen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 48 8111
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronapandemian vaikutukset ovat olleet tuntuvia myös Kainuussa. Kainuun yrittäjien kyselyssä toukokuussa lähes puolet yrityksistä koki koronatilanteen haittaavan merkittävästi yritysten toimintaa ja moni arvioi liikevaihdon laskeneen huomattavasti. Tälläkin hetkellä hotellimajoituksen varausaste joulun ajalle on heikko. Pandemian aiheuttamat kustannukset Kainuun sotelle ovat myös huomattavat, pelkästään koronatestaukseen kuluu yli 20 000 euroa päivässä.
Tässä hankkeessa selvitetään käytännöllisiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeasti lisätä matkailun turvallisuutta Kainuun alueella. Ratkaisuista hyötyvät koronakriisistä pahimmin kärsineet matkailu- ja ravintola-alan yritykset, sekä Kainuun alueelle tärkeät isot kansainväliset toimijat, joille matkustusmahdollisuus ja vierailijoiden saaminen paikan päälle on tärkeää. Tarkoituksena on selvittää jo tulevaa talvilomakautta ajatellen, miten Kainuuseen saapuville matkustajille pystytään tarvittaessa varmistamaan joustava, turvallinen ja altistumista mahdollisimman tarkkaan välttävä vierailu. Ohjeistus tarkistutetaan viranomaisilla ja Kainuun soten asiantuntijoilla. Myös matkailuyrityksille tehdään ohjeistus kuinka on meneteltävä altistumis- ja tartuntaepäilyissä, sekä verkkosivuille liitettäväksi kaksikielinen ohjeistus matkustajille.
Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan yksikkö ja Kainuun sote jatkavat hankkeessa myös kainuulaisten koronapotilaiden vasta-ainevasteen seuraamista niin, että seurantajakson pituudeksi tulee potilaille noin yksi vuosi ja että myöstämän talven potilaat saadaan mukaan seurantaan. Seurannan avulla tunnistetaan erityistä suojelua tarvitsevat potilasryhmät ja tiedetään, millaisen immuunivasteen koronavirus potilaissa saa aikaan. Vasta-ainemittausta voidaan hyödyntää tarvittaessa myös rokotuksen tehon seuraamisessa. Uutena mahdollisuutena kokeillaan ja kehitetään vasta-aineiden mittaamista syljestä. Mikäli sylkinäytteet soveltuisivat vasta-ainemittaukseen, helpottaisi se laboratorion näytteenoton ruuhkaisuutta, koska näyte voidaan antaa valmiiksi jo kotona. Kertyvää osaaminen on Mittaustekniikan yksikölle arvokasta tulevaisuudessa myös muissa sovellutuksissa.
Hankkeessa korostuu tiedottamisen ja yhteistyön merkitys. Hankkeessa tehtävä tiedottaminen edistää paitsi tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, myös Mittaustekniikan yksikön ja Kainuun soten huomatuksi tulemista ja verkottumista terveysteknologian alan toimijoiden ja kehittäjien kanssa.
Kainuulaiset koronapotilaat: ovat tutkimushenkilöitä, voivat saada tiedon omasta vasta-ainevasteestaan. Kansainvälisesti toimivat kainuulaiset yritykset: saavat tietoa koronakuplaselvityksen tuloksista ja käytännön neuvoja matkustamisen turvalliseen toteuttamiseen. Kainuulaiset matkailuyritykset: saavat ohjeistusta, mitä tehdä epäillyissä altistumis-/tartuntatapauksissa, ja miten neuvoa turvallisesta matkustamisesta kysyviä tai miten majoittaa sellaista toivovat.
Kainuun alueelle matkustamisesta kiinnostuneet liike- ja vapaa-ajan matkailijat.
Pohjoisen periferian ja arktisen alueen interreg-ohjelman koronaresponssiryhmä: tietoa vasta-ainevasteesta
Bioalan ja lääketieteen tutkijat, terveydenhoitohenkilökunta Kainuun ulkopuolella: uutta tietoa koronavirusvasta-aineiden muodostumisesta ja säilymisestä eri potilasryhmillä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 97 554
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 93 521
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 364
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 133 602
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käyttöön suuntaan taikka toiseen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Sylkitestaus, joita hankkeessa kokeillaan voi vähentää autoilua terveyskeskuksiin ja laboratorioihin | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Sylkitestaus, joita hankkeessa kokeillaan voi vähentää autoilua terveyskeskuksiin ja laboratorioihin | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 - ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 2 |
| Matkailuala on merkittävä elinkeino Kainuun alueella ja alan toimijoiden tukeminen ja nopeiden ratkaisuiden löytäminen koronakriisin aiheuttamiiin haasteisiin tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Lisäksi tehokas terveydenhoito Kainuussa turvaa palveluja Kainuun syrjäisillekin alueille ja myös tekee nuorille perheille Kainuusta houkuttelevamman, mitkä molemmat tekijät suosinevat elinkeinojen monimuotoisuutta ja myös kestävää kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa tehtävä selvitys auttaa alueen matkailuyrityksiä sopeutumaan koronakriisin haasteisiin. Testausosaaminen diagnostiikan alueella kasvaa sekä Mittaustekniikan yksikössä että sotella. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta liikkumisen tai logistiikan kehittämiseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 3 |
| Hanke kehittää myös soten palvelumahdollisuuksia. Tieto hyvistä palveluista ja varautumisesta pandemiaan lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Jos tutkimuksessa huomataan eroja esim. vasta-ainevasteessa sukupuolten välillä, hankkeen seurauksena erot voidaan huomioida terveydenhoidon toimenpiteissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hanke saattaa edistää epäsuorasti syrjäseutujen maaseutukulttuuriympäristöjen säilymistä | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta ympäristöosaamiseen. | ||
Aivan hankkeen aluksi luotiin kainuulaisten matkailutoimijoiden käyttöön matkailuturvaohjeet sekä suomeksi että englanniksi. Näillä haluttiin turvata hiihtolomakauden matkailun sujuvuutta talvella 2020. Päätoimenpiteenä hankkeessa seurattiin vuoden ajan yli sadan kainuulaisen koronapotilaiden vasta-aineiden säilyvyyttä ja määrää. Lisäksi seurattoon pientä ryhmää koronaa sairastamattomia koronaa vastaan rokotettuja.
Kainuun sote kutsui kaikki 170 kainuulaista, jotka sairastivat koronan aikavälillä huhtikuu 2020 – huhtikuu 2021, antamaan kolme verinäytettä koronavirusvasta-aineiden mittaamista varten. Ensimmäinen näyte annettiin keskimäärin 4 kk taudin jälkeen, toinen 9 kk ja viimeinen näyte noin vuoden kuluttua sairastumisesta. SARS-CoV-2-virusta vastaan muodostuneiden vasta-aineiden tasot vaihtelivat erittäin paljon henkilöiden välillä. Kuudella potilaalla vasta-ainetaso oli alle positiivisen diagnoosin raja-arvon ensimmäisessä näytteessä. Jos potilasta ei rokotettu ennen seuraavan seeruminäytteen ottamista, SARS-CoV-2-vastaainetasot laskivat keskimäärin puoleen. Jos potilas oli rokotettu ennen seuraavaa näytteenottoa, SARS-CoV-2-vasta-aineiden määrä nousi keskimäärin kaksinkertaiseksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla alussa vasta-aineiden suhteen positiivisiksi todetuilla potilailla oli vasta-aineita yli positiivisen tuloksen raja-arvon myös 12 kkinfektion jälkeen. Terveillä henkilöillä rokotuksen aiheuttama vasta-ainevaste oli samanlainen kuin potilailla oli taudin aiheuttama, mutta kaikkein korkeimmat SARS-CoV-2-vasta-ainetasot puuttuivat. Tulosten perusteella on ymmärrettävää, miksi rokotuksia on täytynyt uusia useampaan kertaan. Samoin tulokset näyttävät, että rokotus tehostaa myös taudin sairastaneiden immuunivastetta. Henkilöiden välillä hyvin paljon eroava vasta-ainevaste kertoo, että pelkän virusdiagnostiikkatestin kehittämisen lisäksi tulevissa pandemioissa on hyvä kehittää myös vastaainetestejä ja käyttää niitä mittaamaan sekä rokotteen tehoa, että yksittäisten henkilöiden vastaainevastetta.