Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76820

Hankkeen nimi: Porojen ruokinta ja ravitsemus muuttuvassa ilmastossa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Post

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.post(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405143527

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastonmuutoksen seurauksena porot ovat entistä riippuvaisempia talviruokinnasta. Luonnosta saatavan talviravinnon vähentyminen on johtanut siihen, että lisäruokintaa toteutetaan lähes jokaisessa paliskunnassa. Lisäruokinnalla pyritään välttämään terveysongelmat ja porokuolemat sekä varmistamaan vasaprosentti. Porotalouden haasteena on vasaprosenttien voimakas heikentyminen 2000-luvulla, joka vaikuttaa merkittävästi koko porotalouden kannattavuuteen. Tarvetta on selvittää vasaprosenttien heikkenemisen syyt.

Ruokinnalla on suuri merkitys vasaprosentteihin, sillä talviruokintajakso kattaa suuren osan vaadinten tiineysajasta. Poroille soveltuvalla tiineyden aikaisella ravitsemuksella sekä ravintoaineiden ja energian riittävällä saannilla parannetaan vasojen elinvoimaa, syntymäpainoa ja vähennetään etenkin varhaiskuolemia. Ruokinta jaotellaan ruokinta-, tarhaus- ja viljelykäytänteiksi, jotka vaihtelevat huomattavasti paliskuntien välillä. Tarvetta on tutkia ruokinnan eroja vasontatuloksien erojen selittämiseksi. Lois- ja tautipaine vaihtelevat alueittain. On tärkeää selvittää paliskunnittain lois- ja tautipaineen vaikutus vasaprosentteihin.

Ruokinta toteutetaan nykyisin pääasiallisesti omalla tilalla tuotetuilla säilörehuilla ja teollisilla täysrehuilla. Haasteena on säilörehun laadunvaihtelu. Porotiloilla on enemmän luonnonheinävaltaisia, pitkään uusimatta olleilla peltolohkoilla kasvavia ikinurmia kuin kotieläintiloilla. Ikinurmien säilöntätapa on muuttunut 2000-luvulla. Aikaisemmin nurmet kuivattiin heinäksi ja nyt ne säilötään kosteina yleensä pyöröpaaleihin joko säilöntäaineen kanssa tai ilman. Muuttunut säilöntapa voi heikentää ikinurmien ravitsemuksellista laatua. NIR-analysointimenetelmä ei viljellyille nurmille kalibroituna todennäköisesti anna luotettavia tuloksia ikinurmen laadusta. Tarvitaan tutkittua tietoa ikinurmien kasvilajikoostumuksesta ja niiden säilönnästä sekä ravitsemuksellisesta laadusta. Porojen ruokinnan onnistumisen mittariksi on tarpeen luoda kentällä helposti käytettävä painon arviointimenetelmä.

Hankkeen tarkoituksena on löytää selitys miksi vasontatulokset ovat heikentyneet. Hankkeen päätavoitteena on ymmärtää kuinka paljon vaadinten tiineyden aikainen ravitsemuksellinen tila vaikuttaa vasaprosenttiin ja vasojen teuraspainoihin. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää millaisilla ruokinta-, tarhaus- ja viljelytoimenpiteillä tuetaan hyviä vasaprosentteja ja teuraspainoja. Tavoitteena on lisäksi saada selville kuinka suuri merkitys eri paliskuntien lois- ja tautipaineella tai erilaisilla poronhoitotoimenpiteillä on vasaprosentteihin.

Tavoitteena on lisätä tietoa, miten vasaprosentteihin ja teuraspainoihin voidaan vaikuttaa, ja sitä kautta parantaa poroelinkeinon jatkuvuutta ja kannattavuutta. Kohderyhmänä ovat poronhoitajat koko poronhoitoalueella riippumatta ruokintamuodosta (tarha-/maastoruokinta). Välillisenä kohderyhmänä ovat muut poroille säilörehuja tuottavat viljelijät sekä lihanjalostajat.

Hankkeessa järjestetään ruokintakoe kahdeksalla porotilalla talvella 2021–2022. Kokeessa selvitetään talvisen lisäruokinnan laadun yhteys vaadinten ravitsemukselliseen tilaan ja edelleen vasontatuloksiin. Hankkeessa analysoidaan miten loisten ja sairauksien esiintyvyys sekä paliskuntien väliset erot porojen hoitotoimenpiteissä vaikuttavat vasontatuloksiin.

Hankkeessa luodaan kentällä helposti käytettävä painonmääritysmenetelmä ja varmistetaan säilörehun pika-analysin (NIR) oikeellisuus ikinurmilla. Porojen tutkimusasemalla analysoidaan vaadinten veren aineenvaihtuntaparametrit luonnonlaitumilla vähäisellä lisärehulla olleilta vaatimilta sekä tarhassa täysin ruokituilta vaatimilta. Tutkimusaseman tuloksista selvitetään kuinka paljon tarharuokinta parantaa porojen ravitsemuksellista tilaa. Samalla vakioiduista ruokintaolosuhteista saadaan vertailutaso vaadinten veriarvoille vaihtelevista tilaolosuhteista kerättäviin tuloksiin.

Hankkeen tuloksina saadaan tietoa ruokinta-, tarhaus-, ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksista vasaprosentteihin ja teuraspainoihin sekä löydetään selityksiä vasontatulosten heikentymiseen 2000-luvulla. Tuloksena ymmärretään lois- ja tautipaineen sekä vaadinten talviaikaisen ravitsemuksen laadun vaikutusta vasaprosenttiin ja teuraspainoihin.

Määrällisinä tuotoksina hankkeessa tehdään opasvideoita toimivista ruokinta-, tarhaus- ja viljelykäytänteistä sekä säilörehun laadun tulkinnasta ja ruokinnan onnistumisen mittareista. Lisäksi järjestetään kaksi koulutustilaisuutta poronhoitajille ja sidosryhmille. Hankkeen tuloksista kirjoitetaan tieteellinen artikkeli sekä muita artikkeleita ammattilehteen. Säilörehunteosta kirjoitetaan Hyvien toimintatapojen opas.

Hankkeen tuloksena saadaan selville, millaista tilakohtaista vaihtelua on tarharuokinnan toteutuksessa ja säilörehujen laadussa. Hankkeen tuloksena tiedetään, onko nykyisin käytössä oleva NIR-analysointimenetelmä soveltuva ikinurmille. Poronhoitajat osaavat jatkossa tulkita paremmin rehuanalyysejä ja vaikuttaa viljely- ja säilöntätoimenpitein rehun laatuun. Lisääntyneen ruokintatiedon myötä poronhoitajat pystyvät muuttamaan toimintatapojaan niin, että porojen hyvinvointi paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät huonommissakin sääoloissa ja vasontatulokset parantuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat poronhoitajat koko poronhoitoalueella riippumatta ruokintamuodosta (tarha-/maastoruokinta).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät myös muut poroille säilörehuja tuottavat viljelijät sekä lihanjalostajat parantuneen ja tasaisemman lihantuotannon myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 290 538

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 520

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 174

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 901

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Pello, Pelkosenniemi, Keminmaa, Savukoski, Simo, Posio, Salla, Rovaniemi, Ranua, Ylitornio, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluun on osallistunut molempien sukupuolten edustajia ja hankkeessa työskentely on mahdollista molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen viestinnässä ja ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Ohjausryhmän jäseneksi pyritään saamaan tasainen sukupuolijakauma. Hankkeen toimijoina tulee työskentelemään sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta huomioidaan toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Lisäruokinta vähentää ympäristöstä saatavan ravinnon tarvetta, jolloin talvilaitumilla on mahdollisuus lähteä elpymään, mikäli poromäärä pysyy muuttumattomana. Porot syövät vapaaehtoisesti vain maittavaa rehua. Hankkeen säilöntälaadusta saatavilla tuloksilla voidaan vaikuttaa säilörehun maittavuuteen ja vähentää näin hävikkiä ja parantaa rehunhyötysuhdetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Ilmaston muutos heikentää luonnosta saatavan talviravinnon määrää poroilla. Liian vähäisen ravintoaineiden saannin vuoksi porojen kunto ja vasatuotto heikkenevät. Lisäruokinnalla pyritään varmistamaan porojen hyvinvointi ja tuottavuus. Lisäruokinnan tulee olla porolle soveltuvaa, jotta sillä ei aiheuteta lisäongelmia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Lisäruokintapaikat maastoon on suunniteltava tarkasti, jottei rehujen mukana pääse maastoon vieraslajien siemeniä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Lisäruokintapaikat maastoon on suunniteltava tarkasti, jottei rehujen mukana pääse maastoon vieraslajien siemeniä. Hankkeessa pyritään parantamaan poronlihan määrää nykyisillä resursseilla (poroille soveltuvampia nurmia, rehuhävikki on suuri huonosti maittavalla rehulla ja rehunhyötysuhde huono porolle soveltumattomalla rehulla). Lisäruokinnan tarpeen kasvaessa porotalouteen tulee ja on tullut myös lisää rehupanoksia. Jos poronliha korvaa perinteisessä maataloudessa tuotettua punaista lihaa, ovat sen kasvihuonepäästöt kotieläintuotantoon nähden pienet.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Lisäruokintapaikat maastoon on suunniteltava tarkasti, jottei rehujen mukana pääse maastoon vieraslajien siemeniä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 8
Kun opitaan tekemään poroille soveltuvampia nurmia, vähenee rehujätteen määrä sekä rehujen hyväksikäyttö paranee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Huomioidaan hankkeen toiminnassa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Hankkeen tietojen avulla pyritään mahdollistamaan parempi vasatuotto, joka käytännössä tarkoittaa poromiehen lihanmyyntituloja sekä ratkaisee koko porotalouden tuoton. Vasaprosentti on siten avainasemassa porotalouden jatkuvuuden mahdollistajana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta, mutta huomioidaan hanketoteutuksessa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Edistää Lapille tärkeän elinkeinon toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa, miten vasaprosentteihin ja teuraspainoihin voidaan vaikuttaa, ja sitä kautta parantaa poroelinkeinon jatkuvuutta ja kannattavuutta.

Porojen talviruokinta on välttämätöntä sopeutumista toimintaympäristön muutokseen (ilmastonmuutos, talvilaidunten heikko kunto, alueelliset peto-ongelmat). Ruokinnalla varmistetaan porojen hyvinvointi ja vasatuotto, mutta ruokinta aiheuttaa suuria kustannuksia porotiloille. Ruokinnan osalta hanke tarvittiin vastaamaan elinkeinon tietotarpeeseen porolle soveltuvasta ruokinnasta (koostumus ja toteutustapa), ruokinnan vaikutuksesta vasatuottoon, porojen hyvinvointiin ja elinkeinon kannattavuuteen.

Hankkeen tutkimusaineisto koostui neljän eri ruokintakokeen tuloksista, joissa tutkittiin ruokinnan vaikutusta vaadinten ravitsemukselliseen tilaan ja vasatuottoon. Niiden keskeisimmät tulokset olivat:

1. Tarharuokinta parantaa vaadinten ravitsemuksellista tilaa ja vasojen syntymäpainoja laidunryhmään verrattuna. Yliruokinnalla sen sijaan ei saavuteta parempia vasatuloksia ja se on taloudellisesti täysin kannattamatonta. Ruokituilla poroilla oli matala-asteista tulehdusta, joka vaatii lisätutkimusta.

2. Seurantatiloilta saatiin arvokasta tietoa ja ymmärrystä nykypäivän ruokinnan ja rehujen viljelyn erilaisista toteutustavoista ja käytännön haasteista. Ruokittujen porojen keväisen lihavuusongelman laajuudesta saatiin uutta tietoa ja päästiin hieman käsiksi lihavuuden yhteen taustasyistä, täysrehujen epätasaiseen jakautumiseen. Täysrehujen epätasainen jakautuminen on myös yksi syy, miksi nykyinen energiasuositus (12,9 MJ) ei ole riittävä tarharuokintatiloilla tukemaan porojen hyvinvointia. Saatiin käytännön esimerkki mahdollisuudesta korvata väkirehuja hyvälaatuisella säilörehulla. Tarha- ja ruokintahygienian ensiarvoisuus korostui monien ongelmien ehkäisyssä. Havaittiin, että puhdas lumi yksistään eri välttämättä riitä jatkuvasti varmistamaan porojen nesteen riittävää saantia suljetuissa tarhoissa, joissa eläintiheys on juuri suositusten mukainen (50 poroa hehtaarilla). Merkittävänä ja yllättävänä sivulöydöksenä havaittiin, että porojen tiinehtyminen ei aina onnistu. Aihe vaatisi lisätutkimusta, mutta ainakin voimakas häirintä kiima-aikaan voi selittää huonoa tiinehtymistä.

3. Säilörehuryhmien poroilla valkuaisarvot olivat korkeammat pelkkää täysrehua saaneisiin verrattuna, mutta energia-aineenvaihduntatuotteissa ei ollut suuria eroja. Säilörehuryhmät todennäköisesti purkivat rasvavarastoja, vaikka energian saanti oli samaa tasoa kuin väkirehuryhmällä, joka todennäköisesti lisäsi rasvavarastoja. Ylimääräisen valkuaisen poistaminen elimistöstä vaatii vettä ja energiaa.

4. 100 prosenttinen täysrehuruokinta ei ole soveltuva porolle vaan riittävän märehdittävän kuidun saatavuus on varmistettava. 100 prosenttisen täysrehuruokinnan ongelmia ovat ruokintatilanteen stressaavuus, ravinnoksi kelpaamattomien partikkeleiden syönti ja sen aiheuttamat ongelmat hampaille ja pötsin epiteelille sekä hapanpötsi ja sen liitännäisongelmat, mm. matala-asteiset tulehdukset. Täysrehujen matalan vesipitoisuuden vuoksi vapaaseen lumen/veden saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lisäksi hankkeessa:

5. Luotiin painomitta poron elopainon arviointiin rinnanympäryksen avulla
6. Analysoitiin mitkä tekijät ovat vaikuttaneet vasatuottoon vuosina 2004–2019
7. Selvitettiin NIR-analyysin soveltuvuutta luonnonnurmille nykyisellä nurmirehujen kalibraatiolla

Hanke lisäsi tavoitteen mukaisesti ymmärrystä ruokinta-, tarhaus-, ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksesta vasaprosentteihin ja teuraspainoihin. Hanke lisäsi ymmärrystä erilaisten ruokintojen vaikutuksesta poron fysiologiaan ja hyvinvointiin sekä vasatuottoon ja sitä myötä vastasi päätavoitteeseen.

Poronhoitajat pystyvät muuttamaan toimintatapojaan niin, että porojen hyvinvointi paranee sekä talvinen sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät huonommissakin sääoloissa sekä teurastulokset parantuvat.

Hankkeessa nostettiin esiin monia tarhauksen ja ruokinnan haasteita ja etsittiin niihin ratkaisuja. Hankkeen myötä poronhoitajilla on paremmat mahdollisuudet onnistua porolle soveltuvan säilörehun tuottamisessa, jolloin ostoväkirehujen määrää voidaan keskimäärin vähentää nykyisestä. Säilörehuanalyysien ja niihin pohjautuvien ruokintasuunnitelmien avulla yliruokintaa voidaan vähentää porotiloilla. Nämä parantavat porotilojen kannattavuutta.

Hankkeen merkittävimmät havainnot on luettavissa Säilörehut porojen ruokinnassa -oppasta sekä Porojen hyvinvointia ja vasatuottoa tukeva talviruokinta -artikkelisarjasta.