Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76833

Hankkeen nimi: Tuotantopohjaisesta osaamisperustaiseen puurakentamisen ekosysteemiin

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteeksi julkisen puurakentamisen voimakkaan kasvun. Syksyllä 2020 julkistetussa ”Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet” asiakirjassa asetetaan selkeät tavoitteet puunkäytölle julkisessa rakentamisessa: tavoitteena on, että vuonna 2025 puurakennusten osuus kaikista yhteiskunnan varoin toteutetuista rakennuksista on 45%. Tällä hetkellä julkisten rakennusten osuus koko Suomen rakennustuotannosta on 19%.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen, johon myös Suomi on sitoutunut Euroopan Unionin ja kansainvälisten sopimusten kautta, vaatii kaikilla toimialoilla ratkaisuja, joilla päästään entistä pienempiin hiilidioksidipäästöihin tai synnytetään jopa hiilivarastoja. Rakentamisessa tämä tarkoittaa biopohjaisten materiaalien lisääntyvää käyttöä ja puulla tulee olemaan tässä merkittävä rooli. Valtakunnalliset tavoitteet puun käytön lisäämiseksi luovat myös uusia mahdollisuuksia ympäri Suomea alku- ja jalostavan teollisuuden osalta.

Pohjois-Karjala on viime vuosina saanut kansallista ja kansainvälistä huomiota puurakentamisen kohteiden ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen kautta. Samassa yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että puuta jalostava teollisuus on kokenut rakennemuutosta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Tästäkin huolimatta Pohjois-Karjalassa sijaitsee useita potentiaalisia alueita, joissa on ollut tai on edelleen puutuotealaan liittyvää toimintaa. Useimmissa tapauksessa puhutaan kuitenkin yksittäisistä toimijoista ja tuotteista kuten vanerista, liimapuutuotteista, ikkunoista tai ovista. Huomioiden raaka-ainevarannot, puutuotealan perinteet ja puurakentamisen suunnittelu ja toteutusosaaminen maakunnalla olisi huomattavasti enemmän potentiaalia vastata puurakentamisen lopputuotteiden kasvavaan kysyntään kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää edellytyksiä puutuotealan uudistumiselle ja siihen liittyvän ekosysteemin syntymiselle Pohjois-Karjalassa puurakentamisen lisääntyneiden kasvunäkymien kautta. Ekosysteemillä tarkoitetaan tässä yhteydessä eri toimijoiden verkostoa, mukaan lukien yksityisen ja julkisen sektorin toimijat, jossa verkoston toimijat muodostavat yhdessä enemmän kuin erikseen.

Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään ymmärtämään paremmin puutuotealan ja puurakentamisen ekosysteemien syntymisen ja synnyttämiseen liittyviä edellytyksiä yritysten näkökulmasta. Samalla pyritään tunnistamaan ne todellista lisäarvoa tarjoavat tekijät ja julkisen sektorin toimenpiteet, jotka vauhdittaisivat alan yritysten investointeja ja uusien yritysten kiinnittymistä Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Lopputulemana syntyvät toimenpidesuositukset ja hyvät käytänteet ovat kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien hyödynnettävissä.

Hanke toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lieksan Kehitys Oy LieKe:n toimesta tiiviissä yhteistyössä Keski-Karjalan kehitysyhtiön KETI:n Business Joensuun, Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat puutuotealan yritykset, rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot ja rakennusliikkeet. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 821

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 95 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 579

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Joensuu, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakentamisala on perinteisesti ollut miesvaltainen. Teollisen puurakentamisen ja sen palveluiden kehittämisen myötä on mahdollista tukea myös naisten työllistymismahdollisuuksia alalle, sillä rakentaminen siirtyy pitkälti työmaalta tehtaisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeessa niin, että tunnistetaan erityisesti naisten osaamisen rooli osana puutuotealan ja -rakentamisen ekosysteemiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toteutuksessa (ks. edelliset perustelut).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi helpoimmista tavoista varastoida hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä, joiden kierrätys on helposti järjestettävissä jätteen syntypaikalla. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokaan käytön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 7
Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa edistetään eri teollisuuden alojen kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 1 3
Hanke edistää osaamista ekologisten rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin liittyen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen isona tavoitteena oli selvittää edellytykset puutuotealan uudistumiselle ja siihen liittyvän ekosysteemin syntymiselle Pohjois-Karjalassa. Osatavoitteena oli tunnistaa puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen ekosysteemien syntymiseen ja menestymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi hankkeessa pyrittiin tunnistamaan keinot, joilla julkinen sektori voi tukea puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen ekosysteemin syntymistä.

Hankkeen hallinnoija Karelia-ammattikorkeakoulu toimii substanssiosaajana puurakentamiseen ja sen markkinan kehittymiseen liittyen ja sen osatoteuttaja Lieksan Kehitys Oy Lieke toi hankkeeseen yrityskehitys- ja invest-in näkökulman. Hankkeen toiminta oli jaettu kolmeen eri työpakettiin, joita olivat: (1) Ekosysteemien menestystekijät, (2) Invest-in toiminta ja rahoitusmallit ja (3) Ekosysteemimallin kuvaaminen.

Hankkeen aikana kerättiin tietoa puurakentamisen tämänhetkisestä markkinasta kotimaassa ja ulkomailla potentiaalisten kohdemarkkinoiden osalta sekä keskeisistä toimijoista. Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen ekosysteemien todellista kilpailuetua tuovia tekijöitä. Hankkeessa selvitettiin puutuotealan digitalisaation nykytilaa ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisia rahoituskanavia yritysten ja julkisen sektorin investoinneille puutuotealan näkökulmasta.

Hankkeen toiminnan keskiössä oli yrityshaastattelujen tekeminen sekä case-tyyppisen puutilaelementtitehtaan konseptisuunnittelu. Hankkeessa toteutetun tiedonhankinnan tueksi toteutettiin yrityshaastatteluja, joiden avulla selvitettiin puutuoteteollisuus alan yritysten toiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksi haastattelujen avulla kerättiin tietoa tunnistetuista puurakentamisen ekosysteemeistä. Hankkeessa toteutetun Puuelementtitehtaan konseptisuunnitelman avulla pyrittiin konkretisoimaan uuden liiketoiminnan suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä, mukaan lukien rahoitus, toimitusketjut ja logistiikka, työvoiman saatavuus, tarvittavat tukipalvelut ja verkostot.

Hankkeen tuloksena syntyi kattava aineisto puurakentamisen nykyisestä markkinasta ja tulevaisuuden kasvupotentiaalista, puutuoteteollisuuden kilpailueduista, kehittämistarpeista sekä digitalisaation mahdollisuuksista toimialalla. Tämän aineiston pohjalta muodostettiin käsitys Pohjois-Karjalan maakunnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen alojen kehittämiseksi tulevaisuudessa.