Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76835

Hankkeen nimi: LIKIRUOKA – maaseudun resurssien jakelun kehittäminen: uudenlainen toimintamalli maaseutuyrittäjyyteen ja alueelliseen logistiikkaan

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 0407013221

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Toivanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.toivanen(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407013221

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän kehityshankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli maaseudun yrittäjyyteen ja alueellisen elintarviketuotannon kokonaislogistiikkaan sähköistä alustaa pilotoimalla. Tarkoituksena on elintarvikkeiden ostajien eli ravintoloiden, julkisten ruokapalveluiden ja yksityisten kuluttuajien sekä niiden myyjien eli alku- ja elintarviketuottajien ja heidän tuotteidensa, sekä molempiin ryhmiin kuuluvien jatkojalostajien ja vähittäismyyjiien kohtaamisen ja kaupankäynnin mahdollistaminen sekä kuljetusten vähähiilinen ja kustannustehokas optimointi harvaanasutulla alueella. Toimintamalli muodostaa kokonaisuuden, jossa sähköiseen alustaan yhdistetään esimerkiksi tuotantotiloja, terminaaleja, joustavaa kuljetustoimintaa sekä elintarvikealan toimijoita, mukaan lukien porotalous. Mallin pilotoinnilla on tarkoitus testata, voiko tällaisella järjestelmällä käytännössä edistää paikallistaloutta, paikallisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksia ja Lapin maakunnan alueiden välistä yhteistyötä sekä lyhentää pitkiä elintarvikkeiden kuljetusketjuja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä samalla kustannustehokkuutta parantaen.

Hankkeen hakijana ja hallinnoitsijana toimii Centria-ammattikorkeakoulu, joka on aiemmassa hankkeessa toteuttanut pilotointiin soveltuvan VASTE-alustan. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021 – 31.12.2022.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Centria-ammattikorkeakoulu ja lisäksi osatoteutusta tekevät mukana olevien K-P:n ja Lapin kuntien ja elinkeinoyhtiöiden edustajat seutukunnittain sovituin työnjaoin.

Hankkeen toimenpiteiden toteutumista tukevat mm. Lapin liiton ”Lähiruoan edistämistä tukeva toimintamalli julkisiin ruokapalveluihin vähähiilisyys, aluetalous ja pk-yrittäjyys huomioiden” -hanke, Lapin ELY-keskuksen ”Alueellinen elintarvikelogistiikka” -hanke yhteistyöhankkeineen, kuten Lapin AMK:n "Kohti kestäviä hankintoja"-hanke sekä jäljempänä listatut muut käynnissä olevat ja aiemmat hankkeet, joille tämä hanke toimii käytännön yhdistäjänä ja jatkajana.

Hankkeessa luotavaa, skaalautuvaa toimintamallia voivat hyödyntää valtakunnallisesti muut maakunnat ja kunnat. Pilotoinnin tavoitteena on huomioida ja myös käytännössä testata mahdolliset hiilineutraalit toimintamallit, aluetaloudelliset näkökohdat sekä pk-yritysten toimintamahdollisuudet elintarviketuotannon alalla. Kehitystyön lähtökohtana ovat valtioneuvoston painopistealueet ja MMM:n lähiruokaohjelma.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa paneudutaan erityisesti nuorten sekä alanvaihtoa harkitsevien maaseutuyrittäjien tarpeisiin, joiden osalta maaseudun veto- ja pitovoima on haastavassa tilanteessa.

Hankkeen toteuttajat ovat myös kohderyhmää osaamisen kehittämisen ja toiminnan jalkauttamisen osalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki alueella olevat elintarvikeketjussa olevat toimijat (tuottajat, ostajat, jalostajat ja kuljettajat).

Lisäksi välillisiä vaikutuksia tulee edellä mainittua arvoketjua palvelevalle yritystoiminnalle (paikallinen puhdas, eettinen ja hiilineutraalimpi ruoka), sekä paikallisille kuluttajille ja julkisille ruokapalveluille (lähiruoanhankintatavoitteet) eli käytännössä kaikki maaseudun yrittäjät, mukaan lukien:

- lähiruokatuottajat ja -jalostajat (ml. porotalous)
- sopimustuottajat, jotka haluavat lisätienestiä / kulujen leikkaamista esim. yhteiskäyttökoneilla
- ravintolat ja matkailualan yrittäjät, jotka haluavat lisätä paikallisen ruoan käyttöä tarjonnassaan
- niiden kuntien ruokapalvelutoimijat, jotka haluavat lisätä paikallisen ruoan osuutta
- digitalisaatiotoimijat
- logistiikkatoimijat
- kaikki maaseudun asukkaat
- kaikki lähiruokatoimintoihin liittyvät hankkeet Lapin maakunnassa, jatkossa myös valtakunnallisesti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 743

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 266

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 218 431

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 181 672

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Kokkolan, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Kaustisen

Kunnat: Pelkosenniemi, Halsua, Inari, Lestijärvi, Veteli, Kaustinen, Kannus, Kokkola, Toholampi, Perho, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Muonio, Kemijärvi, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen toimenpiteet edistävät kuntien asukkaiden työllistymis- ja yritystoimintamahdollisuuksia ja luo uusia ansaintamahdollisuuksia. Tämä mahdollistaa harvaanasutuilla alueilla pysymisen ja työllistymisen perheille. Paluumuuttaminen mahdollistuu, kun perheen jäsenillä on työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksia alueella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 5
Hankkeen myötä saavutettavan tehostetun, vähähiilisemmän logistiikan ja lähituotannon jakelun energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän myötä vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön on merkittävä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 5
Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen logistiikan tehostumisen ja paikallisen tuotannon hyödyntämisen myötä. Tavaran kuljetusmatkat lyhenevät ja kuljetus toteutetaan optimoidusti (optimoitu reititys ja täyttöaste).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 9
Kohdentamalla hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, vaikutetaan välillisesti myös alueen kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeessa edistetään paikallisen ruoan tuotantoa ja käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Hankkeessa saavutettavilla toimenpiteillä on merkittävä sekä välitön että välillinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeella on merkittävä positiivinen välillinen vaikutus lukuisiin Natura 2000 -ohjelmassa määriteltyihin kohteisiin ja näiden alueiden eliöstöön Kokkolan ja Lapin alueella. Hankkeen toimenpiteet suuntautuvat Kokkolan, Keski- Pohjanmaan ja Lapin alueille. Siten hankkeen positiivinen vaikutus ulottuu välillisesti myös Natura 2000 -kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Lähiruoan ja lähituotannon tukeminen vähentävät jätteiden ja materiaalin määrää, sillä tuotteita ei tarvitse kuljettaa ja pakata vastaavalla tavalla kansainvälisiin toimituksiin verrattuna. Materiaalihankintoja voidaan tehdä tarpeen mukaisesti ja ruokatuotteiden kierto nopeutuu, kun tuotteet hankitaan paikallisesti hankkeen toimenpiteiden seurauksena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 6
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä voidaan edistää optimoitavien kuljetusten / kuljetuskaluston energialähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 4
Hankkeella on positiivinen vaikutus toimialueen liiketoiminnan edellyttämän toimintatavan ja ansaintamallien ylläpitämiseen ja sen toimivuuden vahvistamiseen vähähiilisyyttä vahvasti tukien. Hanke perustuu paikallisen tuotannon tukemiseen ja kasvattamiseen alueen omista lähtökohdista. Tämän ohella hanke tukee alueemme kasvuhaluisia yrityksiä sekä uusien yritysten syntyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää vähähiilistä energia- ja ympäristöteknologiaa siten, että turvataan alueemme elinkeinotoiminnan kilpailukyky. Hankkeessa avataan kestävää kehitystä tukevia uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueemme yrityksille. Lisäksi nykyisiä yritystoiminnan aiheuttamia ympäristöriskejä ja -haittoja vähennetään tehostamalla nykyistä toimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 4
Alueellista logistiikkaa ja paikallista tuotantoa edistetään digitaalisen palvelualustan kautta. Palvelualusta itsessään luo mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen ja samalla edistää alueen olemassa olevaa liiketoimintaa. Hanke lisää alueen yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen tietämystä energiatehokkuuden, vähähiilisyyden ja digitalisaation yhdistävästä logistiikasta.
Liikkuminen ja logistiikka 10 4
Hankkeen välittömänä tavoitteena on edistää ja ottaa käyttöön vähähiilisiä ratkaisuja logistiikka- alalla parantaen alueellamme olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta, sekä synnyttää uutta palveluliiketoimintaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Hankkeen synnyttämien uusien ansaintamallien ja paikallisten yritysten elinvoiman lisäämisen myötä toiminta-alueen asukkaiden hyvinvointi ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Hankkeen myötä paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö lisääntyy ja yhteishankinnat ja -kuljetukset mahdollistuvat. Nämä yhteisön yhteishenkeä parantavat toimenpiteet suoraan edistävät alueen hyvinvointia. Hankkeen välillisenä vaikutuksena edistetään alueellista hyvinvointia ympäristöhaittojen minimoimisella ja siten luonnon monimuotoisuuden parantamisella
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen myötä alueen elinvoimaisuus kasvaa jolloin perheiden paluumuutto ja alueella toimiminen mahdollistuvat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Hankkeen myötä harvaan asuttujen alueiden ja kylien elinvoimaisuus ja omavaraisuus kasvaa. Alueille syntyy tuottoisaa liiketoimintaa, joka pohjautuu alueelle ominaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Paikallisten tuotteiden myynti alueellisesti ja kansallisesti mahdollistuu. Digitaalinen palvelualusta tuo jokaisen toimijan ”samalle viivalle”, ja asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita tavoitetaan laajasti.
Kulttuuriympäristö 2 7
Hanke vaikuttaa välillisesti toiminta-alueen kulttuuriympäristön säilymiseen minimoimalla liikenteen negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Paikallinen tuotanto saa näkyvyyttä ja ansaintamahdollisuuksia, jotka tukevat kyseisen alueen kulttuurin säilymistä.
Ympäristöosaaminen 9 1
Hanke tukee alueen ympäristöosaamisen kehittämistä merkittävästi vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päämääränä oli edistää maaseudun toimijoiden verkostoitumista, toiminnan muutosta ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteet jaettiin neljään työpakettiin. Ensimmäinen työpaketti keskittyi maaseututoimijoiden verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tässä yhteydessä järjestettiin useita verkostoitumistapahtumia alueella, analysoitiin osallistuvien kuntien toimintatapoja sekä toteutettiin uusia pilottireittejä.

Toinen työpaketti keskittyi digitaalisen toiminta-alustan kehittämiseen, erityisesti markkinapaikkaintegraation toteuttamiseen. Valittuna yhteistyökumppanina oli Auroral-hankkeen markkinapaikka, ja integrointi Lapin Ruokapiste-järjestelmään oli osa kehitystyötä. Vaste-alustaa esiteltiin eri tilaisuuksissa.
Kolmannessa työpaketissa toteutettiin digitaalisen toiminta-alustan pilotointi. Tämä sisälsi muun muassa kylmäboksien hankkimisen reittien yhdistelyä varten, julkisen reittikartan luomisen ja toimijakartan toteuttamisen. Pilotoinneissa saavutettiin kahdeksan uutta yhdisteltyä reittiä ja yli 63 000 kilometriä ajetuksi, säästäen 86MWh energiaa.

Neljäs työpaketti käsittelee toiminta-alustan mahdollistamia kulttuurimuutoksia, ansaintalogiikkoja ja kilpailuetua. Yhteistyö Auroral-hankkeen kanssa oli tiivistä ansaintalogiikan selvittämiseksi, ja erityistä huomiota kiinnitettiin verkostopohjaiseen alustamalliin. Yhteistyössä Kohti Kestäviä Hankintoja -hankkeen kanssa tutkittiin järjestelmien kehittämistä ja kohderyhmän tavoittelua.

Hankkeessa saavutettiin tavoitteita uusien reittien luomisessa ja säästöjen saavuttamisessa. Digitaalinen toiminta-alusta ja verkostoituminen korostivat tarvetta kulttuurimuutokselle ja yhteistyön syventämiselle. Alueen toimijoilla oli haasteita digitaalisten työkalujen käyttöön ottamisessa, mutta tulevaisuudessa tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä ja sujuvia järjestelmiä koko arvoketjussa. Mahdollisuudet, kuten virtuaalinen lähiruokatukku ja kuntien yhteishankinnat, voivat edistää yhteistoimintaa ja logistiikan kehittämistä.

Demonstraatioita toteutettiin kahdeksan erilaista, kattaen logistiikkaintegraatiot, itä-länsi-suuntaiset yhdistellyt reitit, markkinapaikkademonstraatiot, kylmäkuljetukset, kuljetuskärrykokeilun, pakettiautomaatit, lähiruokatukku-selvityksen ja digitaalisen alustan käytön logistiikan kustannusten arviointiin. Kolme yritystä toi markkinoille aiemmasta versiosta kehitetyn tuotteen tai palvelun.