Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76857

Hankkeen nimi: Ilmastoindikaattori - Materiaali- ja energiatehokkuutta hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten minimoimisella

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Vierimaantie 7

Puhelinnumero: (06) 868 0200

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kanala-Salminen Heidi Maria Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.kanala-salminen(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250241

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastoindikaattori-hankkeen tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Hanke vastaa elinkeinoelämän tarpeeseen todentaa sen elinkaarivaikutuksia numeerisiksi arvoiksi. Hankkeen tavoitteena on määrittää elinkaari- ja ympäristökustannusten kannalta toimialojen merkittävimmät päästö- ja kulukokonaisuudet ja saada elinkeinoelämä tunnistamaan ja kohdentamaan näihin toimenpiteitä. Hankkeen uutuusarvona on yleisesti hyödynnettävä, toimialakohtainen hiilijalanjäljen pienentämis- ja kompensaatio-ohjelma kohti vähähiilisempää taloutta, joka teoreettisen tarkastelun sijaan perustuu laskennallisiin tietoihin.

Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena toimialakohtaisesti

i) määritetään ilmastoindikaattorina toimiva hiilijalanjälki, joka kuvaa rakennuksen, tuotteen, prosessin, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa,

ii) tarkastellaan tuotannon / tuotteen / rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia potentiaalisiin, vähähiilisempiin vaihtoehtoihin verrattuna turhien materiaali- ja energiakustannusten karsimiseksi, sekä

iii) esitetään vaihtoehtoiset toimenpiteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kompensoimiseksi sekä kustannusten minimoimiseksi.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan toimialakohtaisesti rakennuksen / tuotteen / tuotantolinjan elinkaaren aikaiset päästöt, kartoitetaan yritysten tuottamat sivuvirrat kokonaisvaltaisesti, tarkastellaan mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi, sekä luodaan alueellisia verkostoja, hyödynnetään kansallisia verkostoja sekä kehitetään mahdollisia yhteistyömuotoja materiaalisivuvirtojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Hanke edistää pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä, lisäten kierrätettävän tai uudelleenkäytettävän materiaalin käyttöä, vähentäen kaatopaikkajätteen määrää, säästäen neitseellisiä raaka-aineita, tehostaen veden käyttöä, sekä edistäen uusiutuvan energiankäyttöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Pohjois-Pohjanmaan alueen elinkeinoelämä ja erityisesti tuotannolliset pk-yritykset. Hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten määrittäminen suoritetaan demonstraatioina hankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamien materiaali-, energia- ja prosessitietojen perusteella yleisesti hyödynnettävän, toimialakohtaisen, kohti vähähiilisempää taloutta vievän hiilijalanjäljen pienentämis- ja kompensaatio-ohjelman luomiseksi (puu)rakentamisen / rakennuttamisen, lämmöntuotannon, materiaalituotannon (erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden materiaalituotanto) ja jätehuollon toimialoille.

Yksittäiset yritykset toimivat esimerkkiyrityksinä LCA ja LCC -laskennalle, jotta laskenta perustuu todellisiin arvoihin. Erimerkiksi rakennuttajien ja rakennusteollisuuden, lämmöntuotannon, materiaalituotannon (erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden materiaalituotanto) ja jätehuollon toimialojen hiilikuorma ja sen jakautuminen on tyypillistä ja toistuvaa alan muissakin yrityksissä. Hiilijalanjälkilaskennassa vertaillaan esim. eri materiaaleilla, kuten rakennusmateriaaleilla (runko- tai eristemateriaaleilla), lämmöntuotantoon käytettävillä raaka-aineilla / polttoaineilla, sovellettavilla prosesseilla sekä jätehuollon lajittelussa/käsittelyssä/jatkojalostuksessa (myös kuljetus ja siihen liittyvät eri kuljetusmenetelmät / -polttoaineet huomioiden) toteutettuja vaihtoehtoja, joten kyse ei ole yksittäisestä ratkaisusta, vaan ratkaisuvaihtoehtojen vertailusta todellisilla arvoilla. Siten tuloksista voidaan tehdä johtopäätökset ja tuloksia hyödyntää laajemmin, koko toimialaa palvelevin toimenpide-ehdotuksin. Hankkeen tavoitteena onkin todentaa elinkeinoelämän elinkaarivaikutuksia numeerisiksi arvoiksi (CO2, €), jotka palvelevat paremmin koko yrityskenttää. Hankkeessa määritellään elinkaari- ja ympäristökustannusten kannalta toimialojen merkittävimmät päästö- ja kulukokonaisuudet ja pyritään saamaan elinkeinoelämä tunnistamaan ja kohdentamaan näihin toimenpiteitä. Kyse ei ole yksittäisen yrityksen kehittämisestä, eivätkä yritykset saa taloudellista tukea. Hankkeen tulokset ovat julkisia ja koko ko. toimialaa palvelevia, paljastaen toimialan merkittävimmät päästökokonaisuudet huomioiden myös taloudellisen näkökulman.

Hanke lisää alueen omavaraisuutta hyödyntämällä alueella jo olevia materiaali- ja energiaresursseja sekä pienentämällä ympäristön kuormitusta vähentämällä tuotteiden elinkaaren aikaisia päästöjä, jolloin hankkeen vaikutukset ulottuvat myös alueen asukkaisiin.

Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen aleneminen edesauttaa Suomen tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujapäästöjään 80% vuoteen 2050 mennessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat koko maan alueella toimivat pilot-yrityksiä vastaavien toimialojen edustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 209 221

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 254 393

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 468

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali mahdollistaen kaikkien sukupuolten toimimisen hankkeessa ja hankkeeseen liittyvillä toimialoilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali mahdollistaen kaikkien sukupuolten toimimisen hankkeessa ja hankkeeseen liittyvillä toimialoilla. Hanke kannustaa kaikkia sukupuolia toimimaan aihealueen parissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali, ja päätavoitteena on edistää toimialakohtaisesti alueen yritysten pyrkimyksiä tehostaa toimintaansa entistä vähähiilisemmäksi materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden avulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat välillisesti merkittävässä määrin luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen hankkeessa. Tavoitteena on toimialakohtaisten hiilijalanjäljen pienentämis- ja kompensaatio-ohjelman myötä edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä resurssiviisailla materiaali- ja energiavalinnoilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Hankkeen tuloksena vaikutetaan osaltaan Reilulla siirtymällä kohti hiilineutraalia Suomea -tiekartassa esitettyjen teollisuuden sektoreiden toimialakohtaisiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 6-8 Mt vähähiilisiä teknologioita hyödyntäen v. 2035 mennessä. Energiansäästön osalta hankkeen tuloksena pyritään pitkällä aikavälillä yrityskohtaisesti tehostamaan energiakäyttöä lämmön osalta 11 %, sähkön osalta 8 % ja edelleen veden käytön osalta 1 %.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Tavoittelemalla hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen minimoimista, vaikutetaan välillisesti myös alueen kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Kierrätysmateriaalien käyttöä edistämällä ja jätteen määrää pienentämällä vaikutukset ovat merkittävät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 10
Hankkeessa saavutettavilla toimenpiteillä on merkittävä välillinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 6
Edellä esitettyyn viitaten hankkeella on positiivinen välillinen vaikutus myös Natura 2000 -ohjelmassa määriteltyihin kohteisiin ja näiden alueiden eliöstöön.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Hankkeen tavoitteena on parantaa alueen yritysten taloudellista kestävyyttä materiaalikierrätyksen kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 0
Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on merkittävä osa vähähiilisyyttä sekä kiertotalouden ja resurssiviisaan toiminnan periaatteita, joiden edistämiseen hanke tähtää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 0
Hanke perustuu alueen elinkeinoelämän vahvuuksiin ja tarpeisiin. Hankkeen vaikutukset ulottuvat pitkällä tähtäimellä koko alueen elinkeinoelämään. Lisäksi hanke tukee yritys- ja tutkimustoiminnan kehittymistä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hanke lisää alueen yritysten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden tahojen tietämystä vähähiilisyydestä, uusiutuvasta energiasta, kiertotalouden mukaisesta toiminnasta ja resurssitehokkuuden toimivuudesta ja mahdollisuuksista alueellamme.
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Hanke vaikuttaa välillisesti logistiikan taloudellisen kestävyyden kehittymiseen energiatehokkaat ja vähähiiliset kuljetukset huomioimalla toimialakohtaisesti tuotteiden ja prosessien koko elinkaaressa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Hankkeen välillisenä vaikutuksena edistetään alueellista hyvinvointia ympäristöhaittojen minimoimisella ja siten luonnon monimuotoisuuden säilymisellä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Hanke on tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tuottamalla alueen kaikkien yritysten hyödynnettävissä olevaa toimialakohtaista tietoa materiaali- ja energiatehokkuuden sekä vähähiilisyyden edistämisestä.
Kulttuuriympäristö 0 7
Hanke vaikuttaa välillisesti alueen kulttuuriympäristön säilymiseen minimoimalla teollisen toiminnan mahdollisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä.
Ympäristöosaaminen 10 0
Hanke tukee alueen ympäristöosaamisen kehittämistä merkittävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastoindikaattori-hankkeessa toteutettiin toimialakohtaisesti ympäristövaikutuksiin keskittyvä elinkaariarviointi sekä elinkaarikustannusarviointi neljälle eri teolliselle toimialalle. Toimialoja olivat jäte-huolto, lämmöntuotanto, materiaalituotanto ja (puu)rakentaminen. Arvioinnit perustuivat toimialakohtaisiin todellisiin prosessi-, energia ja materiaalitietoihin. Arviointien pohjalta tuotettiin toimialojen hii-lijalanjäljen pienentämiseen ja kompensaatioon tähtäävä vähähiiliset tiekartat.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Centria-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Oulun Ammattikorkeakoulu.